perjantaina, marraskuuta 09, 2007

Ihana kuluttamisen draama ja tragedia

Uutisointi medioi vähempiosaisten lisääntyvää hätää. Kirkko huolehtii vapaaehtoisesti heikoista/työttömistä/työhaluttomista/masentuneista/rattailta pudonneista/sairaista..., muiden valittaessa, että 10-12 prosenttia palkkoihin ei riitä, kun taas "johonkin kuoppaan" pudonnut koettaa elää 500 eurolla, jota toisaalla vaaditaan lisää joka kuukaudelle - missä menee vimmoittuneen kulutuksemme rajat? Kuinka loputtomiin hamuamme ja kulutamme ympäristöämme loppuun?

Maapallolla ihminen on ainut eläin joka käyttää itsestään ulkoista energiaa lämmittääkseen ja valaistakseen itseään ja lähipiiriänsä. Tästä alkoi kierre, jossa nyt elämme. Valmistautuuko luonto ympärillämmme tekemään nyt omat muutokset eliminoidakseen ihmiskunnan työnnäytteet epäkelpoina harmonialle?

Markkinamekanismi keksi lisätäkseen kulutuksen tehokkuutta ostoskeskukset, joissa ihminen voisi ostaa kaiken tarpeellisen ja tarpeettoman nopeasti, helposti ja tehokkaasti. Kiertonopeus on meidän hokemajargonia, johon kulminoituu koko kulutuksen tuhoava voima.
_______________________
----- Original Message ----- ORIG 27th Oct.2007
From:
Ilkka Luoma

Cc:
jaana.laitinen-pesola@tehy.fi ; Ahonen Jouko ; vesa.keskinen@tuuri.fi ; henry.sukari@ideapark.fi ; mikael.jungner@yle.fi
Sent: Saturday, October 27, 2007 12:53 PM
Subject: MIELIPIDE: Ihana kuluttamisen draama ja tragedia


(huomioiva kulutus on välttämättömyyksien täyttöä - kaiken muun ollessa hiljalleen ongelmia kasvattavaa ympäristön liikakäytöllistä rasitetta --- YLE vastuullisesti ja merkittävästi tukee uutta ajattelua ja arvomaailmaa mm. ympäristö- ja luontodokumenttiensa välityksellä)

[ ... ikääntynyt ja mahoutunut markkinatalous tuottovaateiden ohjaamana siirtelee panoksia, ostovoimaa ja ympäristörasitteita globaalisti maasta toiseen tavoitellessaan suurinta mahdollista voittoa synnyttäen samalla toivoa "paremmasta" ja pelkoa "paremman" menetyksestä ... ]

Peruspaperin ja muutoinkin massasarjojen valmistus päättyy Suomessa kustannuskriisiin, koska emme kykene kilpailemaan vähemmän ostovoimaisen työpanoksen kanssa. Venäjän valtion puutullit ovat keinotekoinen selitys kilpailukyvyttömyydellemme. Sveitsiläiset valmistavat Rado kelloja loppuasiakashintaan 3000 euroa ja 45 grammaa per kappale - omassa maassaan.

Ihminen taloudellisessa evoluutiossaan hamusi päivästä toiseen lisää, helpommin ja nopeammin. Kasvuntalous edellytti kysyntää ja jos kysyntä ei omasta maasta tuonut riittävää tuottoa, piti suunnata maailmalle. --- Suomesta tuli metsäjättiläinen kasvattaen ympäristökuormitusosuutemme maailman huipulle - samalla synnytimme maailman parhaan taidon suunnitella ja hallita prosesseja ja menetelmiä - osasimmepa sen myös synkronoida konsultoinniksi - huomisen menestysmahdollisuudeksemme?

Suomi osasi asiansa ja kehitti maailman huipulle valmistusmenetelmät, niin sellussa, paperissa, kännyköissä kuin loistoristelijöissäkin. Olemme kekseliästä kansaa, mutta pysähdyimme tyytyväisyyteemme ja nostimme panoskustannuksemme liian korkealle liian yksinkertaisissa tehtävissä. Bulkin teko siirtyy vääjäämättä halvempien toveriemme maihin (vapaaehtoisena kehitysapuna) - ja sinne missä markkinakysyntä on kulman takana.

Koko ihmiskunta loittoni ratkaisevan askeleen luonnosta huomatessaan omaehtoisen mielihalutyydyttämisen maistuvan makealta. Alkoi erkaantuminen ympäristöstä ja samassa katosi ote luontoon, jolta kuitenkin saamme kaiken sen välttämättömyyden, joka mahdollistaa ainoan oleellisen toimintamme - sopusuhtaisen lisääntymisen.

Kasvukulutimme itsemme ylipainoisiksi yksinäisiksi individualisteiksi ja kadotimme otteen äiti maahan ja geenistölliseen perintöömme. Jätimme yhteenkuuluvuusryhmämme heitteille ja keskityimme itsekkään kuluttamisen maailmaan.

Kulutus on pyhä markkinatalouden kasvuhokema. Kiihkeydessämme kasvatimme osuutemme suomalaisina suuremmaksi, mitä väestöpohjamme edellytti. Kasvatimme osaamisellamme tuotannon sellaiseksi, jossa synnytimme täydellisen riippuvuuden ulkomaankaupasta. Kasvatimme osuutemme luonto- ja ympäristörasitteena maailman huipulle. Olimme jo globaaliudessa ennen kuin siitä puhuttiin.

Maksamme nyt hintaa kasvavan kulutuksen tavoittelusta ja ihannoimisesta. Riitelemme palkoista, haluamme lisää, jopa 24 prosenttia. Syyksi ilmoitamme verrannollisuuden, haluammehan elää palkkaoikeudenmukaisuudessa (mitä se on?). Hikeennyimme kun luokkajaoton yhteiskuntamme jakaantui kulutuskykyluokkiin omistajina, johtajina ja lopulta peruskuluttajina. Toiset ahnehtivat, kasasivat ja söivät muille tarkoitettua, omien ne itselleen luulolla olla ansaitsevampi kuin muut.

Tiedonvälitys on jo kansalaistasolla - tietomme on ajantasaista, huhupitoista ja kateutta herättävää. Kateus aiheuttaa katkeruutta: miksi hän, miksi en minä. Työtä tekeväkin haluaa kuluttaa - enemmän ja enemmän. Nyt myös työtä tekemätönkin haluaa lisää ja lisää. Asunto suurenee, auton leveys leviää, kesämökki saa sähköt ja ulkomailla käydään entistä tiuhemmin. Lisää ja lisää - mittaamme itseämme muihin kulutuksen määrillä ja hinnoilla.

Kulutus ja sen kasvu johtaa maapallon mahdottomaan yhtälöön - sormeilimme tuon yhtälön muuttujat sellaisiksi, jossa ihmiskunta otti osuuden yli muiden, riistimme elämisen edellytyksiä sieltä, jotka aiemmin muodostivat sopusointua ja harmoniaa. Kulutimme yksinkertaisesti maapallon vastareaktioon, jota nyt ennustellaan elokuvissa, tiedemiesten kalvosarjoissa ja lopulta kansalaisten pelkona huomisen mahdottomuutena.

Länsimaissa kaltaisemme demokratia on toivottomasti myöhässä, reaktiomme kulutuksen hillitsemiseksi ovat liian hitaat. Ainoana reaktionamme löydämme syyn kasvavista maista; Kiina ja Intia etunenässä, joiden liikakulutus tuhoaa maapallon, unohtaen kuitenkin kuka aloitti tämän kulutusiloittelun vailla vertaa. Kiinan pelastus tulee olemaan vuosituhansia vanha yhteiskuntajärjestys, jossa päätökset syntyvät viimeisellä rajalla nopeasti ja tehokkaasti.


Länsimaalainen kulutusorientoitunut markkinademokratia on suurimman haasteensa edessä - emme voi yksinkertaisesti kuluttaa niin paljon kuin nyt - henkilöä kohden. Kaltaisemme tavan levitessä kasvaviin maihin on maapallon kyky jatkuvuuden luojana lopullisesti päättymässä. Ympäristö ottaa oman käyttöjärjestelmänsä ohjaamana uuden suunnan, jossa elinolot saattavat käydä ihmisille mahdottomiksi - elämän silti jatkuessa tavallansa.

Ilkka Luoma
KESKUSTELU --- TIEDE [23559]

__________________________________________
Mielipidekirjoitukseen liittyvä kuvakertomus-
(kuvia saa käyttää vapaasti ylläolevan kirjoituksen yhteydessä, copyright by Ilkka Luoma 2006, 2007)

Kuva 1
---
http://www.panoramio.com/photo/5563065 ---

Teksti
Kääntääkö vihdoin peruskansalainen liialliselle kulutukselle selkänsä, vai avaako hän aina kulutusalttarien ovet? Muuntuuko arvoasetelmamme lähemmäksi luontoa ja ympäristöä ymmärryksen herätessä mistä elinvoimamme saamme.

Kuva 2
---
http://www.panoramio.com/photo/5563079 ---

Teksti
Ihmiskunta matkustaa ja lentää enemmän kuin koskaan. Juuri nyt otettiin maailman suurin lentokone käyttöön (Airbus), saadaan jopa 800 ihmistä kerralla valtamerien taakse, kuulemma paremmalla hyötysuhteella. Linnut ovat aina matkailleet omin fyysisin voimin säästäen sitä kuitenkin yhteistyöllä lentäen "kurkiauroina" - aaltoefektinä.

Kuva 3
---
http://www.panoramio.com/photo/5563085 ---

Teksti
Maapallolla ihminen on ainut eläin joka käyttää itsestään ulkoista energiaa lämmittääkseen ja valaistakseen itseään ja lähipiiriänsä. Tästä alkoi kierre, jossa nyt elämme. Valmistautuuko luonto ympärillämmme tekemään nyt omat muutokset eliminoidakseen ihmiskunnan työnnäytteet epäkelpoina harmonialle?

Kuva 4
---
http://www.panoramio.com/photo/5563110 ---

Teksti
Kiinassa lohikäärme tuottaa onnea. Tuottaako dragon kiinalaisille onnea olla kiinnittymättä tapaamme kuluttaa ja käyttää ympäristöämme. Kiinalaiset voivat yhteiskunnassansa tehdä nopeita muutoksia järjestelmänsä vuoksi. Voi olla, että se on ainut keino tehdä jotain ratkaisevaa, johon meidän länsidemokraattinen markkinamekanismi ei taivu. Katsommeko lopulta myös omaan napaan?

Kuva 5
---
http://www.panoramio.com/photo/5563124 ---

Teksti
Markkinamekanismi keksi lisätäkseen kulutuksen tehokkuutta ostoskeskukset, joissa ihminen voisi ostaa kaiken tarpeellisen ja tarpeettoman nopeasti, helposti ja tehokkaasti. Kiertonopeus on meidän hokemajargonia, johon kulminoituu koko kulutuksen tuhoava voima.

Kuva 6
---
http://www.panoramio.com/photo/5563146 ---

Teksti
Puolassa, entisessä suunnitelmataloudessa, markkinavoimat jylläävät ikuista lauluaan - lisää kulutusta, lisää tavaraa ja entistä nopeammin. Onko kuvassa meneillään oleva "mielenosoitus" esimerkki mainonnan huippuosaamisesta vai ajattelemattomasta voiton tavoittelusta, jossa kaikki osatekijät uhrautuvat kulutuskasvun alle.

Kuva 7
---
http://www.panoramio.com/photo/5563159 ---

Teksti
Hierarkia on osa kulutusepätasapainoa. Osa syö liikaa lihoen ja osa kuolee nälkään. Varsovassa kuninkaan linna, jossa huokuu valta, voima ja kulutuskyky. Kansa maksoi aina viime kädessä kuninkaansa mielihalut ja -oikut. Tänä päivänä meillä on sama kulutuksen kilvoittelu näyttömekanismina paremmuudestamme ja vaikutusvallastamme. Länsimaissa ja muuallakin ostovoima on miehinen potenssi.

Kuva 8
---
http://www.panoramio.com/photo/5563202 ---

Teksti
Itse Julius Ceasar, joka oli soturikeisari valloittaen jopa voittamattomia gallialaisia. Kaiken Julius teki vain sen vuoksi, että Rooma sai yhä enemmän ja enemmän kulutettavaa provinsseista, kunnes degeneroitui voimakkaampien kansojen alle. Loputon yltäkylläisyyden ja orgioiden tavoittelu heikentää kansakunnan kunnes viriilimpi, vahvempi ja nokkelampi tulee ja voittaa. Veni, Vidi ja vici.

Kuva 9
---
http://www.panoramio.com/photo/5563226 ---

Teksti
Päinvastoin kuin linnut, jotka lentävät omin voimin lisääntymään, suuntaa ihminen omia voimia säästäen ja muiden energiaa käyttäen ostosparatiiseihin hamuamaan tavaroita ja palveluita hemmotellakseen itseään. Varsovalaisessa ostoskeskuksessa liukuportaat vievät ihmisiä nopeasti ja tehokkaasti ostosalttarilta toiselle. Nyt puhutaan, että Suomen Mikkeliin ollaan väsäämässä jätevedenpuhdistamon tilalle innoittelu parkkia tavoitteena ostoseuforia - milloin riittävyys tulee eteen? Ymmärrämmekö muitakin elämänarvoja kuin kuluttaminen ja ostaminen - heräämmekö milloin?

Kuva 10
---
http://www.panoramio.com/photo/5563231 ---

Teksti
Uutisointi medioi vähempiosaisten lisääntyvää hätää. Kirkko huolehtii vapaaehtoisesti heikoista/työttömistä/työhaluttomista/masentuneista/rattailta pudonneista/sairaista..., muiden valittaessa, että 10-12 prosenttia palkkoihin ei riitä, kun taas "johonkin kuoppaan" pudonnut koettaa elää 500 eurolla, jota toisaalla vaaditaan lisää joka kuukaudelle - missä menee vimmoittuneen kulutuksemme rajat? Kuinka loputtomiin hamuamme ja kulutamme ympäristöämme loppuun?

Niin sähkön kuin vedenkin pitää virrata yhteiskuntavastuullisesti

----- Original Message ----- ORIG 2nd Nov. 2007
From:
Ilkka Luoma

Cc:
perttu.rinta@sssoy.fi ; asta.sihvonen-punkka@energiamarkkinavirasto.fi ; jorma@vakiparta.net ; tarja.filatov@eduskunta.fi ; mauri.pekkarinen@ktm.fi
Sent: Friday, November 02, 2007 12:32 AM
Subject: MIELIPIDE: Niin sähkö kuin vesikin virtaavat lopulta yhteiskuntavastuullisesti


____________________
(Media pompsahti, kun veroäyrit julkaistiin: Fortumilaiset ylsivät kärkeen, Nokian Ollilakin jäi puoleen Liliuksesta)

[ ... yhteiskunnassa vettä ja sähköä ohjaavat samat mekanismit - ne virtaavat, niitä laskutetaan kulutetun määrän mukaan ja ovatpa vielä yhteiskunnan peruselementtejä, joiden tehtävä ei ole ruokkia markkinavetoista omistus- ja osinkokuplaa ... ]

"Ennen hyvinä aikoina" vesi, sähkö, maantiet ja vesireitit olivat yhteiskunnan suojeluksessa. Liikelaitosten johdossa oli insinöörejä, jotka takasivat sähkön saannin ja osinkotavoittelut monopoleista olivat tuntemattomia ilmiöitä. Vesi ja sähkö olivat yhteiskuntavastuuajattelun alaisia toimia ja niihin ei sovellettu arvonnousuja omistajilleen - ehkä joskus pönkittämään kunnan taloutta jaettaessa niukkuutta kansalaisille.

Suomi on edelleen täynnä valtakunnallisia ja paikallisia sähköyhtiöitä ja vesilaitoksia. Sähkö vapautettiin. Ensin syntyi omistuskaruselli, jossa välistävetäjät rikastuivat - operaation näyttävä alku kietoutui Lapuan Sähköön. Toisessa vauhtikaarteessa syntyi markkinakilpailu sähkönmyynnistä. Sähköä myytiin jopa tappiolla ja joidenkin laitosten olisi ollut parempi keskittyä vain monopolisiirtoon.

Nyt sähkölle ja kulutuksellemme on säädetty vastuita ympäristöstä - olemme päästökaupassa ja maksamme lisääntyvästi käytöstämme. Eräät yhtiöt osasivat hyödyntää nämä ominaisuudet ja syntyi ehkä kuuluisimpana ns. Fortum-ilmiö, jossa kansakunta tuomitsi lailliset saannot ansiottomina. Sähkö joutui yhteiskuntavastuusta osinkovastuuseen.

Yhteiskuntavastuullinen sähkö ja vesi eivät kuulu markkinamekanismien piiriin. Sähköä ja vettä tulee säästää - ja se säästö säädetään veroilla, ei hintakikkailuilla, joilla pönkitetään kurssinousua ja omistajahyväilyä. Tanskassa on miltei Euroopan kallein sähkö, mutta myös suurin verotus. Suomessa on yksi Euroopan halvimmista sähköistä ja silti Fortum nappaa liikevaihdosta ylivoimaiset 30% voittoa - toki valtio saa sievoiset summat tulontasaukseen, mutta niin saa muutkin omistajat, jotka hyötyvät yhteiskunnallisista monopoleista. Pörssipeleihin eivät kuulu monopolitekijät - vain valtiolla on niihin oikeus.

Sähkö- ja vesi voidaan yhdistää samoihin yhtiöihin ja liikelaitoksiin. Eduskunta voi säätää lain, jolla yhdistetyt sähkö- ja vesilaitokset yhtiöityvät kaikki samaan toimintamalliin. Hintasäätö, voitontuotto ja tekninen tuote- sekä palvelukehitys eriytetään muista yhtiöistä yhteiskunnan valvovan elimen alle turvaamaan näille välttämättömyyksille yhteiskuntavastuu niin kulutuksena, saantona kuin säätelynä huomioiden erityisesti ympäristötekijät.

Mielenkiintoisesti Kiinassa kaupunki-/ aluehallinto tarjoaa mm. ulkomaalaisille vesilaitosten laitetoimittajille pääsyä monopoliliiketoimintaan. Vastineeksi Kiinan viranomaiset haluavat toimitetuille huippulaitteistoille maksuaikaa vesilaitosyhtiön voitoista maksettavaksi. Idea on länsimaalainen tienrakennusmenetelmä - yhteiskunta säästää, kansalaiset saavat puhdasta vettä nopeammassa aikataulussa säädeltyyn hintaan. Länsimaalainen laitetoimittaja, mikäli kilpailun voittaa - saa varman takaisinmaksun tuotteillensa sekä näyttävän markkinapaikan.

Puhutaan, että mm. Etelä-Savossa olisi vielä sähköyhtiöitä, joissa oikeasti ajatellaan yhteiskuntavastuuta. Tämähän tarkoittaa huolehdintaa jakelusta, riittävästä energiansaannosta, tarkasta mittauksesta, siis laskutuksesta ja teknisestä kehityksestä esimerkiksi koviakin myrskyjä vastaan. Tämä saa maksaa, mutta itse yhtiön ei tarvitse tuottaa juurikaan voittoa - mikäli omistajat eivät hyväksy yhteiskuntavastuuajattelua, vaihdettakoot heidät ulosostolla ja tämän jälkeen omistuksen betonoinnilla sinne, missä sitä vastuuta löytyy. Kansakunta ei tarvitse enää riidankylväjiksi sinänsä hyvin tuottavia "fortumien" johtomekanismeja.

Sähkö ja vesi ovat kuten rauta- ja maantiet - yhteiskunta säätelee niitä ja vastaa saatavuudesta, toimivuudesta ja kehityksestä ympäristötekijät huomioiden. Ollaan suurremonttien edessä, kokeilu markkinamekanismeista sähkön osalta voidaan päättää epäonnistuneena kokeiluna ja palata yhteiskuntavastuuaikakauteen viisastuneina niin menneistä kuin nykyisistäkin virheistä. Silti kansalaiset eivät enää tule saamaan Euroopan halvinta sähköä, tältä osin kulutusjuhlat ovat ohitse.

Ilkka Luoma
KESKUSTELU --- TIEDE [23698]

_____________________________________
Mielipidekirjoitukseen liityvä kuvakertomus-
(kuvia saa käyttää ylläolevan kirjoituksen yhteydessä - copyright by Ilkka Luoma)

1)
---
http://www.panoramio.com/photo/5679293 ---

Teksti
Yhteiskunnan peruselementtejä ovat vesi, kaasu, sähkö ja teleliikenne. Yksityistämisaallossa vain kaasu ja vesi ovat jääneet kiinnostuksen puutteessa yksityistämisten ulkopuolelle. Paluu menneeseen sähkön osalta saattaa olla lähempänä kuin arvaammekaan. Virheistä voidaan oppia, paluu ei ole pettymys, vaan se voi olla oppi, jossa piuhat ovat kaikilta osin järjestyksessä - yhteiskuntavastuullisesti.

2)
---
http://www.panoramio.com/photo/5679317 ---

Teksti
Jos katsoo tarkkaan saattaa huomata presidentti Kekkosen virka-asunnosta, nyk. Kekkosen museo - suoraan edessä kuuluisan Raadeen hampaan, joka nykyisin on Fortumin pääkonttori. Kekkosen aikana johtajat eivät viritelleet omiaan ja myllykirjeet olisivat torpanneet Fortum optiorähäkän ennen kuin se olisi edes julkisesti syntynytkään. Puhutaan myös Kekkosen perinnön systemaattisesta tuhoamisesta - mutta tämä onkin jo oman juttunsa arvoinen!

3)
---
http://www.panoramio.com/photo/5679332 ---

Teksti
Huomisen liikenne on raideliikenne ja se toimii sähköllä, vieläpä ydinsähköllä. Ennen veturit olivat puilla ja hiilillä käyviä, välissä dieselillä ja lopulta sähköllä. Hallituksen arvaisi satsaavan raideliikenteeseen, eikä innoissaan olisi sitäkin yksityistämässä, kuten sähkölle kävi tunnetuin seurauksin.

4)
---
http://www.panoramio.com/photo/5679367 ---

Teksti
Elämme kulutusjuhlan maassa, meillä on vettä ja sähköä yllin kyllin. Kulutusjuhlahulabaloo onkin tältä erää ohitse - vastuu on heräämässä ja joudumme puolittamaan kulutuksemme. Hyötysuhteissa, laitteissa ja käyttötavoissa on huimasti vielä työtä edessä, se tuo lohtua, sillä se tulee tämän puolituksen lopulta tekemään. Meillä on Suomessa yksi maailman suurimmista ekologisista jalanjäljistä.

5)
---
http://www.panoramio.com/photo/5679384 ---

Teksti
Nykyinen Fortumin pääkonttori, entiseltä nimeltään Raaden hammas, onko se kaatumassa omaan mahdottomuuteensa? Puhutaan, että sateenkaaren päässä ovat kultapadat, näin tässä tapauksessa onkin, mutta onko se kohtaloksi nykyiselle ansiottomalle saannolle? Viime kädessä kaiken maksaa perimmäinen kuluttaja, niin ansiottomat optiot kuin muutkin palkat ja palkkiot.

6)
---
http://www.panoramio.com/photo/5679409 ---

Teksti
Suomi torppasi Venäjän merikaapelin, olisiko se sittenkin pitänyt rakentaa ja lopulta kaksisuuntaiseksi? Venäjä ja Pietari tarvitsevat itse kaiken sähkönsä, siksi innoissaan venäläiset "loputtomia" energiavarojaan käyttävät - kasvu on erinomaista A-luokkaa ja lopulta hekin saavuttavat meidän ylivoimaiset lukemat. Sähköjohtohässäkkä Pietarissa - johdinbussi- ja ratikkapiuhojen sekamelskaa hyvässä järjestyksessä.

perjantaina, marraskuuta 02, 2007

Tehy ahdistaa vaalilupaukset ja -vihjeet tiukoille

----- Original Message 15th Oct. 2007 -----
From:
Ilkka Luoma
To:
Mielipidekirjoitukset
Cc:
juha.rehula@eduskunta.fi ; juhani.palomaki@superliitto.fi ; sirpa.asko-seljavaara@eduskunta.fi ; kimmo.kiljunen@eduskunta.fi ; paula.risikko@stm.fi ; jaana.laitinen-pesola@tehy.fi
Sent: Monday, October 15, 2007 9:00 PM
Subject: KANSALAISMIELIPIDE: Tehy ahdistaa lupauksista poliittista vastuunkantoa esille


[ ... kansakunnan etu ja turvallisuus vaativat poliittista vastuunkantoa annetuista vaalilupauksista. Täyttyikö mitta vihjaisuista, että hoitajatkin ovat ansainneet työtään vastaavan palkan - ennen vaaleja annettu toivo kuoppakorotuksista rapautui ministeripaikkojen varmistumisten jälkeen? ... ]

Tehy taistelee vakaasti, yksimielisesti, mutta vaarallisesti - kansakunnan turvallisuus tulee uhkausten mahdollisesti toteuduttua horjuttamaan hengenvaarallisesti yhteiskuntaamme sen sisältä. Nykyhallitus sen sijaan askaroi erityisesti Kokoomuksen johdolla ulkoisissa uhissa, työntäen mm. Suomea USA johteiseen Natoon.

Täyttyikö tehyläisten mitta - kokivatko he kuvainnollisesti leikkausveitsen työnnön alle vatsansa? Annettiinko ääniä palkkioiksi ainakin annetuista lupausvihjeistä parempiin palkkoihin. Tehy on tosissaan - 30 euroa kansanedustajille oli viesti, että vaalilupaus ja todellinen käytäntö eivät kohdanneet.

Saiko Kokoomus vaalivoittonsa Niinistön ansioiden lisäksi juuri näistä ristiriitaisista ja ehkä osin toteennäyttämättömistä lupauksista? Kokiko juuri Tehy joukkoineen tulleensa petetyiksi? Vielä ennen todellista dramatiikkaa kansakunta jakaantuu enemmistönä tehyläisten taakse - antaen arvon ja hyväksynnän palkkataistelulle.

Gallupeissa kansalaiset myös ilmaisivat olevansa valmiit maksamaan vaikkapa täsmäveroa, jotta terveyden- ja sairaanhoito tulevat järjestetyiksi purkamatta tältä osin hyvinvointiyhteiskuntaamme.Yhtälö näyttää selvältä...

Tulisiko poliitikkojen osoittaa vastuuta, mikäli kokevat pistosta mielissään ehkä turhan toivorikkaista lupauksista. Kokoomuksen vaalivoitto ei ollut suuren suuri. Voikin olla täysin mahdollista, että mm. valtiovarainministeriö miehitettiin juuri hoitajien ja heidän lähipiiriensä äänillä - äänestäjillä ollen vakaa luottamus annettujen vaalivihjeiden lunastuksista.

Vastuullinen politiikka on niin positiivisten kuin negatiivistenkin tapahtumien puintia. Alkava mahdollinen taistelu irtisanomisineen vaarantaa kiistatta yhteiskuntamme peruspilareita. Tehyn voi olla vaikea vetäytyä kunniallisesti näistä vaateistaan, joille laskentapohjan todennäköisesti muodosti laaja ja yksityiskohtainen ansiotasokeskustelu juuri ennen vaaleja - johon muuten osallistuivat kaikki eduskuntaan haikailevat puolueet.

Yhteiskuntamme nimissä on annettava suuri tunnustus taistelutahdosta, jota nyt lähes yksimielisesti osoitetaan - mitta on selvästi täynnä ja kansakunta vaarassa. On vain yksi keino antaa kunniallinen tie vetäytyä osaksi ilmeisen kestämättömistä, mutta sinänsä ansaituista palkankorotuksista - se on poliittinen vastuunkanto ja suoraviivaisten johtopäätöksien veto.

Kansakunnan etujen nimissä on vakava hetki arvioida poliittista vastuunkantoa pelastamaan tilanne, ennen kuin tapahtuu sellaista, joka nostaa kansan syvät rivit menehtymisten myötä mielenosoituksiin, joissa tulee painamaan suuri hätä ja inhimillisyys. Kansakunnan taistelutahto voi vielä osoittautua yhtä lujaksi kuin tehyläisten.

Ilkka Luoma
KESKUSTELU --- TIEDE [23273]


Mielipidekirjoitukseen liittyvä kuvakertomus-
(kuvia saa käyttää vapaasti mielipidekirjoituksen yhteydessä - copyright by Ilkka Luoma 2006)

Kuva 1
---
http://www.panoramio.com/photo/5327019 ---

Teksti
MediHeli on kallis, mutta tehokas - on pelastanut kiistatta paljon ihmishenkiä. Mikäli Tehyn irtisanoutumiset toteutuvat, on varmaa, että samalla alkaa pitkä tie ulkoistuksiin, yksityistämisiin, tehostamisiin ja yksilöiden työtaakan uusjakoon, jossa hyötysuhdetta nostetaan. On saatava aikaiseksi enemmän vähemmällä väellä. On saatava enemmän suoritteita lyhyemmässä ajassa. Helikopteri on useasti riittävän ajoissa paikalla. Tehostaminen ei ole aina hyvinvoinnin purkamista.

Kuva 2
---
http://www.panoramio.com/photo/5327058 ---

Teksti
Tehy aloittaa mahdollisen taistelun enemmän tai vähemmän luvatuista palkankorotuksista suurissa yksiköissä. Meilahti Helsingissä on monien erikoisoperaatioiden ainut paikka Suomessa - täällä huippuosaaminen kohtaa monien potilaiden hengenpelastuksina. Myös hoitohenkilökunnan osaaminen on täällä huippuluokkaa - entä kun he irtisanoutuvat, mistä tilalle uudet - ei mistään, ... ainakaan nopeasti. Vääjäämättä mahdollisesti alkava irtisanoutumisaalto muuttaa sairaan- ja terveydenhoidon rakenteita. Pääseekö kaikki takaisin töihin, sitten myöhemmin? Pitäisikö ammattiryhmiä eripuraan ajava ja kansalaisia barrikadeille peruuttamattomien vahinkojen sattuessa ajava konflikti estää poliittisella vastuunkannolla? Tekeekö osalliset poliitikot omaehtoisia päätöksiä suoraselkäisinä toimijoina pelastaakseen historiallisen välirikon tapahtumisen?

perjantaina, lokakuuta 26, 2007

Nostammeko liikaa palkkojamme - kuinka käy ostovoiman?

[ORIG 12. lokakuuta 2007]

( osingot, palkkiot, optioetuudet ja vihdoin myös rahvaan palkat - nousukierteessä )

[ ... palkansaajat ulosmittaavat urakalla takavuosien palkkamalttia, joka nosti Suomen vientitoiminnan ennätyksiin - mahdollistaen kulutuskasvun vailla vertaa. Ensin (vienti)yritysten tuloksista mittasivat omistajat osinkoina ja sitten johtajat nousevina palkkoina, palkkioina ja optioina ... ]

Suomi on käytännössä täysin vientitoiminnasta riippuvainen maa. Ulkomaankauppa on miltei puolet bruttokansantuotteestamme. Puolet energian raaka-aineista tuodaan ulkoa, kuten monet muutkin raaka-aineet, koneet, laitteet ja investointitavarat. Lisäksi meille niin rakkaat autot tuodaa 100 prosenttisesti.

Tuonti maksetaan tunnetusti viennillä. Globalisaatio ajaa kilpailun sellaiselle tasolle, että meillä tulee olla jatkuva tuote-, innovaatio-, keksintö- ja menetelmäkehitys päällä pärjätäksemme muille, erityisesti nouseville idän kansantalouksille.

Kilpailukyvyn yksi mittari on kustannustehokkuus. Palkat sivukuluineen ovat osa kustannuksia. Tänä vuonna rikottiin useiden vuosien palkkamaltti, jotka kiteytyivät tulopoliittisiin kokonaisratkaisuihin. Tämän vuoden irroitettu "tuporatkaisu" saattaa olla kohtalokas löytöretki ymmärrykseen, mitä palkkakustannukset merkitsevät kilpailukyvyssä.

Vienti, tuonti kuin markkinataloutemmekin kulminoituu tänä päivänä kasvun lukuihin. Meidän on tunnollisina kuluttajina otettava osaa ostotalkoisiin, jolla ylläpidämme kasvua, joka mitataan määrissä ja rahassa. Onkin tärkeää, että kasvamme - näin huudetaan kaikista linnakkeista: Eduskunnasta, hallituksesta, ministeriöistä, Suomen Pankista, teollisuudesta, kotitalouksista ja vieläpä kunnistakin - kaikkialla pitää vain kasvaa.

Mitä enemmän kasvamme, sitä enemmän olemme riippuvaisia tuonnista ja sen sen "maksumiehestä" - viennistä. Riippuvuutemme ulkomaantoiminnoista kasvaa entisestään. Olemme hitsautuneet markkinarahan toiveunimaailmaan, verkostoihin, joita ei valvo tai ei pysty valvomaan kukaan. Olemme rahan ja tavaravirtojen armoilla. Näillä virroilla on vain yksi hokema - se on kasvun ja globalisaation hokema.

Mikäli suomalaiset haluaisivat irtiottoa pelastaakseen ympäristönsä, sielunsa ja yhteishengen, tulisi meidän omavaraistaa toimintaamme. Nyt me EU-politiikan vuoksi menetämme tuotanto-osia, joista Kekkosen aikakaudella ei oltaisi keskusteltu puolella sanallakaan.

Suomi on riittävän suuri maa tuottaakseen miltei kaiken sen tarpeellisen mitä elinehtoihimme kuuluu - tosin näin joutuisimme kaventamaan kulutusjuhlaamme, ehkä "innoittelu parkkeja" Lempäälän malliin ei rakennettaisi niin paljon. Ehkä kyläkaupat eivät kasvaisi tavararöykkiöitä muistuttaviksi kiinalaisten tuotteiden kulutuselämyskeskuksiksi.

Jos nyt kuitenkin haluamme pitää kiinni kulutusiloittelun hulluista päivistä, on meidän valvottava kilpailukykyämme. Herää vain kysymys, miksi juuri nyt tapahtuu kilpailukyvyn ulosliputus. Muistattakoon, että jo muutama vuosi sitten yhtiöiden osinkoja nosteltiin, palkkioita koroteltiin ja niin bonuksia kuin optioetuuksia ajattelemattomasti jaeltiin. Oliko/ onko nyt "rahvaan" vuoro kartuttaa ostovoimaansa?

Tilastot kertovat erinomaisesti kuinka positiivisesti vienti-tuontibalanssi on toiminut. Olemme vieneet kuin viimeistä päivää. Yhtiöt ovat kartuttaneet omaisuuseriään ulkomailla omistaen enemmän kuin koskaan, voittoja vyöryy halpakustannusmaiden "tileiltä" - samalla olemme "tahtomattamme" osallistuneet kehitysyhteistyöhön siirtäen suomalaista ostovoimaa kapeamman leivän tovereille.

Olemmeko liiaksi tuudittautuneet kohta lankeaviin historiallisen suuriin perintöihin, unohtaen, että suurimmalla osalla perinnöistämme on tasearvo, joka voi myös romahtaa - asunnot, mökit, autot ja metsät, kaikella on dynaamisesti kysynnästä riippuva tasearvo. Viime kädessä ruoka, riittävän puhdas ympäristö ja vireä sekä utelias mielenlaatu ratkaisevat pelin. Nämä olisivat meille parhaita perintöjä huomisellemme.

Ilkka Luoma
KESKUSTELU --- TIEDE
[23212]

..............................................

Mielipidekirjoitukseen liittyvä kuvakertomus-
( kuvia saa käyttää vapaasti kirjoituksen yhteydessä - Copyright by Ilkka Luoma 2007 )

Kuva 1
---
http://www.panoramio.com/photo/5247092 ---

Teksti
Ennen suomalaiset tekivät kaiken itse - vain kahvi ja tupakkikin tuotiin, jos ei kukkaruukussa kasvanut. Kuvan hirretkin käsin veistettynä talo kuvastaa uutteruutta, nokkeluutta ja tahdon voimaa, emme eläneet vielä kulutusjuhlailoittelun aikakautta. Silti ihmiset olivat onnellisempia kuin tänään. Tehtiin töitä, jatkettiin sukua ja suunniteltiin huomista. Talon nimi on Rebulia.

Kuva 2
---
http://www.panoramio.com/photo/5247097 ---

Teksti
Suomi on erityisesti tuontienergiasta riippuvainen ja koko liikkumisemme perustuu öljytuotteisiin. Tuuli on noussut suurimpaan suosioon, sillä se on täysin puhdasta ja päästötöntä. Purjeveneiden valtakausi oli satoja vuosia. Tuontipolttoaineella on siirelty tavaroita ja ihmisiä vasta noin reilu 100 vuotta. Kuva Loviisasta.

Kuva 3
---
http://www.panoramio.com/photo/5247108 ---

Teksti
Suomessa on noin reilut kaksi miljoonaa henkilöautoa. Autot ovat meidän varallisuuden, piilotetun mieskunnon, menevyyden ja tavoiteltavuuden mitta. Autot on aina tuotu ulkoa, ... muutama Saab koottiin Uudenkaupungin tehtailla. Autokantamme on yksi Euroopan vanhimmista. Autot ovat myös merkittävä päästölähde ja ulkomaankaupan vajeellistaja. Kuvan "1956" löytyi Helsingin Torni hotellin vierestä.

Kuva 4
---
http://www.panoramio.com/photo/5247114 ---

Teksti
Suomi on aikakautensa teräsmies - meillä menee pinnallisesti hyvin, mutta sisus ruostuu. Suomi tasapainoilee tuonnin ja viennin ohuella langalla, jonka sidos koko kansantalouteen on niin hyvässä kuin pahassa erittäin suuri.

Kuva 5
---
http://www.panoramio.com/photo/5247140 ---

Teksti
Suomen Pankissa on Akseli Gallen-Gallelan tunnettu teos, jossa siveellinen tyttö koettaa vältellä vakaan Väinämöisen otetta. Rikkautemme on laajat vesistöt, joiden puhtaus on jotain uutta monille kasvaville kaukoidän tiikerivaltioille. Kuinka paljon Suomi jaksaa ottaa puhtaustarveturisteja sotkemaan ympäristöämme.

Kuva 6
---
http://www.panoramio.com/photo/5247157 ---

Teksti
Nokian vaikutus kaikinensa on Suomelle suurempaa kuin arvaammekaan. Nokia vie laadun, osaamisen ja innovoinnin viestiä suomalaisuudesta. Nokia tekee suurimmat voitot kuitenkin Kiinasta. Eduskunta tulevaisuusvaliokuntansa suulla haikailee uutta "nokiaa" - sitä me emme saa, mutta ympäristöteollisuus voi olla klusteri, mistä ammennamme uutta työtä, suunnittelua ja kauppaa - löytyykö nyt Suomesta yhteishenkeä klusterin perustamiseksi? Ympäristöarvot ovat nousemassa ihmiskunnan etusijalle, ja tämä taannee, että lamassakin tämä Ympäristöteollisuus ry tuo menestystä maallemme.

Kuva 7
---
http://www.panoramio.com/photo/5247172 ---

Teksti
Kokoomuksen Katainenkin vaatii kasvua. Jää nähtäväksi mitä merkitsi kaikkinensa Kataisen verhotut lupaukset ja pään nyökytykset hoitajille heidän palkoistaan, kun Tehy on nyt irtisanoutumassa konsensuksesta, jota ennen siivitti Tupo. Mitä merkinnee tämä kuuluisa "500 euroa". Demarit räksyttävät tahollansa - kuinka käy valtiovarainministeri Jyrki Kataisen rock´n roll?

Kuva 8
--
http://www.panoramio.com/photo/5247192 ---

Teksti
Kansanedustajatkin puhuvat kädet viuhuen - kyseessä oli hiukan sivuraiteelta ymmärretty tiestön omistajuus, kun hallitus kaavailee vanhan TVH:n yhtiöittämistä. Edustaja Virtanen liikehtii pöntössä kuuluisa baskeri päässään täysistunnossa, jossa salissa oli kourallinen kuulijoita. Virtanen haluaa mielen maltin kasvua yksityistämisissä.

Kuva 9
---
http://www.panoramio.com/photo/5247213 ---

Teksti
Kokoomuksen edustaja se varsinkin kädet heiluen julisti kasvun politiikkaa, tosin kamppaillen oppositiota vastaan, kun he moukaroivat puheenjohtaja Kataista, jonka ajatellaan "luvanneen" vaali-innoissaan kasvua hoitohenkilökunnan palkkoihin.

Kuva 10
---
http://www.panoramio.com/photo/5247236 ---

Teksti
Demareiden oppositiorivt pitivät. Edustajat kävivät Kokoomuksen kimppuun kuin herhiläiset. Pitivät Kokoomusta syypäänä, kun kansa irtosi Tupo-konsensuksesta lupaillen holtittomia "palkkalupauksia".

Kuva 11
---
http://www.panoramio.com/photo/5247239 ---

Teksti
Espoolaisia tituleerataan Suomen vahaaja kuninkaiksi. Onnistuu se Savonlinnassakin. Auto on ollut kansakuntamme pyhä lehmä, mm. sen kalliin hinnan vuoksi. Kasvun hegemonia ilmentyy

maanantaina, lokakuuta 15, 2007

Kuinka Suomea ajetaan pyssyn piippuun - Nato, pakkopulla?

ORIG - 12. syyskuuta 2007 -
(HS-uutisointi tiistaina 11.9. - "vieläkin enemmistö Natoa vastaan")


[ ... Helsingin Sanomien vakiokolumnisti Olli Kivinen riemuitsee historian takaa perinteen painolastit nilkoissa Kekkos-vihaisena ajoilta, "jolloin puhuminen oli kielletty". Onko leukojen louskuttelu vapauden ja kriittisen keskustelun arvopohjaa, ymmärtämättä mitä kielellinen muotoilu voi kokonaisvahinkona aiheuttaa ...]

Helsingin Sanomat innostui mittauttamaan Nato-asenteita sekä mielipiteitä Venäjästä. Se oli rehellistä peliä se. Mutta mitä oli se peli, mitä otsikoilla ja bouldauksilla haluttiin sanoa: "Vieläkin Nato-vastaisuutta, --- epävarmojen kansalaisten määrä noussut".

Todellisuudessa pidemmällä tarkastelujaksolla Hesarin mittauksessa ei epävarmojen määrä ollut muuttunut nimeksikään. Todellisuudessa kansakunta äänestäjinä ilmaisee koko ajan vuodesta toiseen selvää viestiä poliitikoille: "Pitäkää sormet erossa Natosta, ja ei Venäjä meille niin paha karhu ole", - sitä vastoin poliitikot annettua mandaattia vastaan Russia kolmanteen ilmaisuilla pikkunäppärästi lohkoilevat, kosiskellessaan omia mieltymyksiään.

Tosiasia on se, että niin Helsingin Sanomat kuin huippukolumnisti menneiltä aikakausilta yrittää ahtaa suomalaisille Nato-viestiä kuin käärmettä pyssyyn. Kansa ei Suomessa Natoa halua. Kuinka monta kertaa se täytyy tarkistaa ja mitata? Onko tilanne sama kuin aikoinaan "kaikenmaailman kivisten" ilakointi, kun Urho Kekkonen ystävyyttä alvariinsa todisteli villasikajahdeissa tovereille Neuvostoliitossa? No, jos galluppeja jaksaa tehdä jatkuvasti niin saattaa sinne tilastovirheen kautta pujahtaa otsikointi: "Suomen kansa muutti linjansa, nyt halutaankin Natoa enemmän".

Venäjän karhua herätellään kaikesta pienestäkin, venäläinen sotilaskone lensi liki Norjan rajaa - se on uutinen ilmaistavaksi turvallisuushaasteena. Miksi media on mennyt pienen klikin vipuun tekemällä Venäjästä pelotetta ja Natosta pelastajaa. Maailmanlaajuisesti ajatellen Nato/USA lienee suurempi uhka kuin Venäjä. Ketkä ovat juuri nyt Irakissa, onko Irak ollut menestys? USA:n kansa haluaa sotilaansa Irakista pois. Milloin presidentti George W. Bush kuuntelee kansaansa?

Kuunteleeko Suomessa nykykykyhallitus milloin valitsijoitaan? Kansa ei antanut mm. Kokoomukselle mandaattia sormeilla kysymyksiä Natosta pakkopullana. Kokoomus tietää, että vaalivoitto tuli pitkälti Sauli Niinistön äänestäjiltä, ja se ei riitä korskeiluun nokkeluuksilla turvallisuushaastepuheina USA:ssa. Niin huomion kipeitä me ei olla kansakuntana, että rähmällään tarvitsisi olla (kuten ennen) - ei USA:n suuntaan, kuin ei Venäjänkään.

Miksi muutamat suuret mediat yrittävät kaikin keinoin survoa ajatuksia kansan mieliin? Eikö media luota heidän kulunsa maksaviin lukijoihin? Tarkkaavainen lukija huomasi heti tiistain Helsingin Sanomista, että otsikointi, 2.sivun kolumni menneitä ajoilta oli tarkoitushakuista häivemanipulointia tehden Venäjästä uhan ja Natosta pelastajan. Meillä suuri kansa on tiennyt koko ajan mikä on vapaata arvokeskustelua mm. Venäjästä, kuin myös USA:sta.


Nyt voidaan sanoa - kuuluisan sanotun sanan mukaisesti: "Kyllä kansa tietää..." - se on juuri niin. Iloksemme vikuroivista kolumneista ja otsikoista huolimatta HS ilmaisi jutuissaan koko totuuden kunhan jaksoi kaikki rivit lukea. Kyllä kansa "luki" ja ymmärsi Häkämiehenkin koko jutun - se vain oli ytimeltään niin häkellyttävän lyhyt - muu oli pehmennystä, kun huomasi ylittäneensä normioituneet rajat. Kansainväliseen politiikan hoitoon ei kuulu pontevoituminen kerkeäksi suuren edessä kieli sinipunaisena. Suurta viisautta on katsoa kaikkiin suuntiin pyllistämättä kenellekkään.


Ilkka Luoma
KESKUSTELU --- TIEDE [22446]


............

Mielipidekirjoitukseen liittyvä kuvakertomus-
( kuvia saa käyttää vapaasti ylläolevan kirjoituksen yhteydessä - copyright by Ilkka Luoma 2007 )

Kuva 1
---
http://www.panoramio.com/photo/4580389 --- [892kB]

Teksti
Suomi jäi Talvisodassa yksin 1939. Jatkosodassa Kolmas Valtakunta auttoi omista lähtökohdista myös Suomea ratkaisevasti Neuvostoliittoa vastaan. Kuvan rynnäkkötykkivaunu osallistui kesän 1944 ratkaisutaisteluihin. Suomi pelasti viime kädessä itse itsensä, taitavasti. Emme tarvitse Natoa tänään - ja tämän suuri kansa tietää.

Kuva 2
---
http://www.panoramio.com/photo/4580403 --- [706kB]

Teksti
Helsinkiä puolustettiin Neuvostoliiton pommikoneita vastaan mm. saksalaisten toimittamilla 88-millisillä ilmatorjuntatykeillä. Sulkutuli toimi erinomaisesti ja pääkaupunki säilyi hyvin helmikuun 1944 pommituksista huolimatta. Pienenä kansana Suomen oli luotettava itseensä. Niin on nytkin: Turvaamme itseemme, osaamiseen ja riittävän vahvaan ja moderniin armeijaan, joka pohjaa taistelutahtonsa asevelvollisuuslaista. Suomen ei tule "koskaan" luopua varusmiesarmeijasta. Suomi ei tarvitse Natoa.

Kuva 3
---
http://www.panoramio.com/photo/4580445 --- [659kB]

Teksti
Suomi sai muutamia Hawker Hurricane II C hävittäjiä Englannista, mutta nämä koneet eivät suuria saavutuksia taisteluissa saavuttaneet. Pääpaino erityisesti 1944 ilmataisteluissa oli Saksasta ostetuilla/ saaduilla Messerschmitt Bf-109 hävittäjillä. Kuvan kone on todellinen harvinaisuus, se on alkuperäisessä kunnossa! Moni ulkomaalainen kuvautti itsensä jostain syystä sinisen hakaristin vieressä. 19. elokuuta 2007 - Senaatin tori, Hki - Veteraanijärjestön 50 vuotisjuhla.

Kuva 4
---
http://www.panoramio.com/photo/4580468 --- [822kB]

Teksti
Kaukoidästä tullut nousevan Kiinan kansalaista kiehtoi suomalainen sotilas täysissä varusteissaan - halusi kuvauttaman itsensä juuri tuossa paikassa. Suomalainen itsenäisyys, riippumattomuus ja puolueettomuus sotilasliitoista lähtevät riittävän suuresta asevalvollisuusreserviarmeijasta, moderneista varusteita ja aseista sekä kansallisesta hengestä kuin myös erikoisjoukoista. Suomi ei pelkää Venäjää, Suomen ei tarvitse kumarrella USA:ta, eikä Suomen tarvitse liittyä USA:n johtamaan Natoon. Tämän Suomen kansa tietää, lukuisat gallupit sen todistavat vuodesta toiseen kolumnistien ja Helsingin Sanomien jupinoista huolimatta.

Kuva 5
---
http://www.panoramio.com/photo/4580492 --- [861kB]

Teksti
Saksalaisen Zundapp sotamoottoripyörän erikoisasiantuntija selostaa YLE:lle mitä tuo pyörä on historiassaan nähnyt. Pyörä on alkuperäinen ja tuolloisen maailman parhaaksi kehuttu. Suomi sai runsaaasti apua Saksasta kun hätä oli suurin 1944 kesällä. Tuolloin Suomi ei ollut yksin, ei ollut myöskään tiukasti liittoutunut, vaan piti "pienen hajuraon saksalaiseen hapankaaliin" - ollen kuitenkin aseveli aina Lapin sodan alkuun saakka. Tänään Saksa on Natossa, mutta halunnee rakentaa EU:lle hiljalleen oman liittonsa ottaen "hajuraon" USA:n Natoon... Suomen ei tarvitse enää loppusuoralla olevaan Natoon liittyä.

Kuva 6
---
http://www.panoramio.com/photo/4580513 --- [558kB]

Teksti
Neuvostoliitto aseisti armeijaamme kymmeniä vuosia, mm. kuvan kevyt panssarivaunu on entisen Neuvostoliiton arsenaaleista, oli esillä Senaatintorilla 19.elokuuta 2007. Suomella on kautta aikain ollut erityissuhde itään, niin myös tänään. Ei auta pullistella nokkelilla sanan käänteillä maapallon toisella puolella, kun realismimme on itäisellä rajalla välittömästi. Suomalainen on osannut arkipolitiikan itään ja Venäjä on meidän taloudellinen mahdollisuus, mutta ympäristöllinen haaste, jopa uhka, johon voimme antaa oman panoksemme myymällä maailman parasta ympäristöosaamistamme, mm. Pietariin. Kauppa sujuu hyvin, kun emme huoli sen hidastajaksi Nato-kytköstä.

Kuva 7
---
http://www.panoramio.com/photo/4580534 --- [623kB]

Teksti
Suomen hallituksen ei tarvitse kosiskella USA:ssa. Kuvan kolmiyhteys on ollut rautaa, verta ja hätää, mutta myös maailmanhistorian suurimpia taisteluita. Saksalaisen rynnäkkötykin takana on Venäjän tsaarin patsas ja tämän takana Suomen Valtioneuvoston linna. Saksalla on suuri kohtalonyhteys Suomeen, historiassa. Tänäänkin kauppamme Saksan kanssa on merkittävää ja Saksa on EU:n ainut maa, joka voi sanoa juuri kuten haluaa Venäjälle. Venäläinen tietää mitä Saksa osaa ja mihin se pystyy. Suomen etu on pitää hyvät suhteet niin Saksaan kuin Venäjälle.

Kuva 8
---
http://www.panoramio.com/photo/4580557 --- [630kB]

Teksti
Kuvassa esiintyy kaikki se mihin Suomen kansa luottaa vakaasti: Armeija, poliisi, koulutuslaitos ja suomalainen henki, joka vie läpi "vaikka harmaan kiven" Suomi muistaa tahtotaistelunsa 1944 ja pienoisen ihmeen - Ihantalan ihmeen, jossa ainut ulkoinen auttajamme oli Kolmas Valtakunta, erityisesti Kuhlmeyn lento-osasto, jonka suorituksia ei vieläkään tarkasti arvosteta ja laajasti tiedetä.

Kuva 9
---
http://www.panoramio.com/photo/4580582 --- [972kB]

Teksti
Senaatin torilla tarjottiin filmidokumenttia Ihantalan ihmeestä kesältä 1944 19. elokuuta 2007, jossa Suomen mies teki mahdottomasta mahdollisen - Neuvostoliitto ei pystynyt tuolloin käsittämättömällä ylivoimallaankaan lopullisesti lyömään Suomen sotilasta. Taistelussa kerrotaan saksalaisten lentäjien tuoneen taistelutahtoa, siksi tehokkaita he olivat. Suomi ei ollut liitossa, mutta sillä oli aseveli, joka auttoi ratkaisevalla hetkellä - syntyi Ihantalan ihme, jota kansalaiset kuvassa hiiren hiljaa katsoivat. Tunnelma oli harras ja kunnioittava. Olisi suuri loukkaus sotiemme veteraaneja kohtaan viedä kansakuntaa väkisin pienen klikin voimalla Natoon ja liittoutumaan, jolloin oma itsenäinen päätösmahdollisuus romutettaisiin. Suomi luottaa itseensä, ei väärin vikoroiviin hallituksiin tai menneen aikakauden kolumnisteihin ja mediaan.

Kuva 10
---
http://www.panoramio.com/photo/4580594 --- [383kB]

Teksti
Erittäin yksityiskohtainen kuva amerikkalaisesta USAF ohjuksesta - Sidewinderistä, jolla on tuhottu vihollisten lentokoneita Vietnamista Irakiin. Ohjusta on tehty kymmeniä versioita ja osoittaa USA:n maailman mahtia ja suurinta uhkaa koko ihmiskunnalle vapauden messiaana, jossa kaupallisuus materia- ja energiavirtoineen uudelle mantereelle on koko systeemin sielu. Sota on väline turvaamaan kauppa - hyödyiltään yksipuolinen kauppa ja suunta. Sidewinder kulminoittaa hyvin amerikkalaisen valtahegemonian ja todellisen päämäärän - tuleeko meidän liittyä USA:n johtamaan Natoon, jossa olisimme vain yksi pieni osa valtakoneistoa ilman omaa päätösvaltaa?

Globalisaatio nykyihmisen lailla kuluttaa luonnon ja ihmisen loppuun?

ORIG --- 16. syyskuuta 2007---
(Helsingin Sanomat julkaisi globalisaatiosarjan lukijoilleen - oliko siinä otettu huomioon kaikki tekijät, jäi lukijoiden pohdittavaksi)

[ ... maapallolla on tavarankuljetuskontteja n. 30 miljoonaa kappaletta, 80% niistä tekee vuodessa n. 10 matkaa. Kontti standardoi kulutusyhteiskunnan. Valtavat konttirivistöt kertovat omaa maapalloistumisen kieltä siitä missä kauppa käy ja missä ei. Kontit kuljettavat kaiken sen globalisaatiovirran, jota markkinatalous rajattomana ruokkii ... ] -- YLE-ajankohtaisohjelmisto 09.2007

Maapalloistuminen on viha ja rakkaus. Mellakat eri puolilla maailmaa lisääntyvät - tavalliset heränneet ihmiset käyvät omaa sotaansa hillitäkseen markkinarahan otetta ja tavallisen työn karkaamista minne milloinkin halvimmuuden mukaan. Globaalitalous kilpailuttaa valmistuksen hengästyttäen ihmiset talous- ja työjuoksuun, jossa harmonian tasapaino työn ja vapaa-ajan välillä järkkyy.

Vihaa globaalitalous aiheuttaa maattomuudessaan, tehokkuushaennassaan miltei ilman ympäristöarvoja sekä ihmisten muuttumisena pelkiksi panosnappuloiksi markkinatalouden kiertorattaisiin. Ärtymystä herättää myös rahavirtojen karkaaminen ylikansallisiin järjestelmiin, joissa osto- ja näyttövoima kanavoituu ohi kansalaisvaltioiden tulontasausjärjestelmien.

Pelastusta globaaliudesta haetaan uskoen sen hiljalleen tasaavan maapallisesti tuloeroja köyhien ja rikkaiden välillä. Maapalloistumisen uskotaan myös tehostavan hyötysuhteita ja logistiikkaa siten, että turhaa kulutusta vältettäisiin. Globaalitalouden kilpailun uskotaan tuotekehittävän entistä parempia ja sopivampia tuotteita sekä systeemejä, erikoistuen kullekkin alueelle osaamis- ja ahkeruusresurssiensa mukaisesti.

Ihminen elää vastoin luonnon globaaliutta kasvavassa kulutuskierteessä. Mikäli teoriassa tarkastellaan tilannetta, jossa kaikilla ihmisillä on sama ostovoimakyky kuin meillä suomalaisilla, on maapallo globaalisti tuhon oma. Globaalitalous kehittää nimenomaan järjestelmiä, joissa maa toisensa jälkeen kykyjensä puitteissa saavuttaa länsimaalaista kulutustasoa.

Maapalloistumisessa kommunikointi tehostuu, kansalliset rajat hämärtyvät ja henkinen kilpailu kiristyy. Globaalius toteutuu parhaimmillaan kun tietoliikennejärjestelyt ovat hermoverkon lailla ulottaneet päätteensä kaikkialle. Yli maapallon ulottuva hermoverkko on ihanteellinen maali ja tuhoamisen kohde globaaleihin systeemeihin kyllästyneille ihmisille.

Verkottunut talous keskitettyine ja hajautettuine tuotantosysteemeineen imee tyhjäksi alueet toisensa jälkeen siirtyen aina sinne, missä on tuloslaskelmallisesti halvinta valmistaa ja lyhintä kuljettaa itse ostotapahtumaan. Näin tuotanto keskittyy kausittain; nyt on menossa Kiinan "voittokulku". Kiinasta on syntynyt maapallon liukuhihnatehdas. Investoineet maat saivat voitot ja kiinalaiset saivat työn ja ympäristöongelmat. Kiinan jälkeen "odottaa vuoroaan" uusia maita loputtomaan maapalloistumisen kiertokulkuun. Tosin Kiina saattaa nähdä meille tyypillisen markkinatalouskehityksen pidemmällä jänteellä eri tavoin kuin me?

Pahin koko maapalloa kohtaan osoittava uhka on globaaliuden tavara-, materia- ja energia- kuin työvoimavirtojen kasvu yli luonnon luontaisen uudistumiskyvyn. Ihminen on verkottamassa vuosimiljoonaisen luonnon kulutuksen tilanteeseen, jossa huippuun viritetty tuotantokoneisto imee vuosimiljoonaiset voimavarat tyhjiin. Vastoinajattelijat perustelevat hyötyinä globaaliudesta syntyvän verkottoituneen suunnittelun ja tuotekehityksen avulla luontuvan "loputtoman energialähteen ja ikuisen materiakierrätyssysteemin".

Emme ole huomanneet, että ympärillämme oleva ihmisetön luonto on elänyt globaaliudessa jo vuosimiljoonat. Koko eliösysteemi kerää oman globaaliuden läheltänsä menemättä "merta edemmäksi kalaan" - syöden, kuluttaen ja jätökset jättäen aina välittömälle kulkuradalleen. Eläin- ja kasvikunta säätää "tahtomattaan" itseään olemaan osa todellista verkostoitumista.

Todellinen globaalius jakaa maapallollisesti energian käytön ja materiamuutokset aina suhteessa kunkin lajin kokonaisbiomassaan eli biovaikutteeseen. Ylitämme huimasti "meille säädetyn" energiankäytön ja materiamuutosten määrän ylläpitäessämme omaa biovaikutettamme, "hyvinvointiamme" --- seuraukset näemme jo nimenomaan meillä länsimaissa.


Herkkyys havaita luonto ympärillämme voisi tuoda uusia keinoja ymmärtää, mikä on meille "säädetty" määrä elinvoimaa. Näin pujahtaisimme juuri siihen harmoniakoloon, mikä vuosimiljoonaisessa kehityksessä kullekkin on säätynyt ja järjestynyt - toisien lajien luonnollisesti tuhoutuessa ja toisien menestyessä - taistelu käydään omin, ei lainatuin "asein".

Ilkka Luoma

KESKUSTELU --- TEKSTI [22535]

...........................................

Kirjoitukseen liittyvä kuvakertomus-
( kuvia saa käyttää vapaasti ylläolevan kirjoituksen yhteydessä, copyright by Ilkka Luoma 2007 )

Kuva 1
---
http://www.panoramio.com/photo/4667216 ---

Teksti
Sanotaan, että tuli on hyvä renki, mutta huono isäntä. Mitä on globalisaatio, jossa ihminen tavoittelee helpommalla enemmän ja nopeammin. Tuli polttaa, niin polttaa maapalloistuminenkin luonnon voimavarat nopeammin kuin ne uudistuvat.

Kuva 2
---
http://www.panoramio.com/photo/4667244 ---

Teksti
Auringon lasku puhtaassa ympäristössä Puruvedellä Pohjois-Karjalassa. Päivän- ja ihmiskunnan lasku lankeaa liikakuluttamisesta, mikä globalisaatiossa kiihdyttää viimeisen illan laskua. Luonnossa vuosimiljoonia vallinnut harmonia pirstoutuu maapalloistumisen myötä, koska ihmis-, tavara- ja ostovoimavirrat kiihtyvät ruokahalumme kasvun yhteydessä.

Kuva 3
---
http://www.panoramio.com/photo/4667287 ---

Teksti
Savonlinnan torilla oli saatavana lähialueellista käsityötaitoa paikallisille ja vähän kaukaisemmillekkin kuluttajille. Oliko lanka suomalaista, jäi tietämättä. Globalisaatiossa hyödykkeet tehdään siellä ja täällä kustannuksien tarkassa valvonnassa - ja ne eivät tunne rajoja eikä liian pitkiä matkoja, kunhan taloudellisuus ja voitto maksimoituvat.

Kuva 4
---
http://www.panoramio.com/photo/4667324 ---

Teksti
Paikallista ruokaa paikallisille ihmisille, paitsi sivusta kurkistavat keltaiset paprikat, jotka tuodaan Hollannista. Kaukaisimmillaan Suomeen tuodaan kiivejä Uudesta-Seelannista - onko maapalloistumisella mitään rajaa - ei ole, sillä markkinatalous suosii tehokkuutta, hintaa ja voittoja. Eläinkunta ottaa aina ruokansa ja jättää "päästönsä" kulkureittiensä varrelle, menemättä merta edemmäksi kalaan.

Kuva 5
---
http://www.panoramio.com/photo/4667350 ---

Teksti
Savonlinnalainen innovaattori ja keksintömies Markku Sihvonen kehittelee suomalaisille kalastajille suomalaisia ideoita parempien ja varmempien kalastuspäivien luomiseksi. Globalisaatiossa maapalloistuu eriytyvä tuotekehitys siellä, missä mikäkin parhaiten osataan, näin syntyvät samalla riippuvuussuhdeverkostot. Masi ei halunnut - ainakaan vielä - ajatella, että hänen uistimiaan olisi kaupattu maille vierahille. Masi keskittyy tarjoamaan kotimaan markkinoilla kotimaisille kalastajille toiveita suuremmista kaloista helpommin ja nopeammin.

Kuva 6
---
http://www.panoramio.com/photo/4667384 ---

Teksti
Ihmiskunta kasaa näyttämisen halussaan paineita itselleen ja luonnolle. Jatkuva kasvu tukee globaalia taloutta, kunnes voimavarat ovat loppuun kulutetut. Hartiamme eivät kestä kaltaisemme kulutuksen leviämistä ympäri maailman. Meidän on osattava puolittaa kulutuksemme, jotta yhteisiä varoja riittäisi muillekkin, ...edes osaksi.

Kuva 7
---
http://www.panoramio.com/photo/4667425 ---

Teksti
Markkinatalous on mainontaa ja globaali maailmantalous on kontteja täynnä markkinatalouden tavaroita matkalle jonnekkin. Kontit muuttivat kaupan, --- maapallolla seilaa 30 miljoonaa konttia satamasta toiseen. Logistiikka ja standardointi luotiin edistämään tehokkutta ja hyötysuhteita aloittaen kierteen, jonka toisessa päässä siintää globaali entropia ja kaaos.

Omistajakeskeisyydestä suuren piirun verran asiakas- ja henkilökunta-arvostukseen


( EK:n puheenjohtaja Antti Herlin - omistajaedustajana - kauhistui työntekijöiden ja virkamiesten ylisuurista palkkavaateista ja -sopimuksista )

[ ... useiden vuosien palkkamaltti tehosti Suomen vientitoiminnan ylijäämän vaille vertaa. Hyödyt, markat ja eurot korjasivat omistajat, vieden ne osaksi ulkomaille - lisäämään voittoja ja sijoituspelejä, ... usein työntekijäpuoli jäi nuolemaan näppejään. Kerrotaan myöskin naisten hoitavan yhtiöitä paremmin ja tuottavammin ... ]

Tavallisten ihmisten maltti vaihtui omaksi pyyteeksi saada myös jotain parantuneesta kilpailukyvystä. Palkannauttijoita on myös muualla kuin vientiyhtiöissä. Tasa-arvon nimissä valtion ja kuntien työntekijätkin halusivat pitkän palkkamaltin jälkeen sitä mitä omistajat mittasivat jo vuosia sitten itselleen.

Palkkatyöläinen kuin virkamieskin on nyt sitten ahne, kun ylisuuria palkan korotuksia hamuaa. Teollisuus ja työnantajat puheenjohtajansa Kone Oyj:n pääomistajan Antti Herlinin suulla nosti sormensa varoitukseksi, että köyhimmät kunnat eivät kestä kipurajoilla olevaa palkkanostetta - valtiota on huudettava apuun.

Suomi on elänyt viimeiset vuodet uskomattoman suurella vientiylijäämällä. Tämä ominaisuus on tuonut kahisevaa vientiyhtiöille ja näiden alihankkijoille valuen markkinatalouden sääntöjen mukaan erilaisiin kulutuspisteisiin. Mihin nuo voittovarat ovat soljuneet? SAK:n palkkamaltti puri ja tämä otti koko tavallisen kansan talkoisiin osaa, kun Suomi tarvitsi joukkohenkeä 1990-luvun laman jäljiltä.

Nyt on vallalla omistajakeskeisyys. Yhtiöiden peruslausekkeita ovat omistajaedun valvonta ja osinkopolitiikka. Suurin talouden mantra on voitto ja voittovarojen jako. Kvartaalitalous rakennettiin omistajaehtoisesti, jotta pörssipelien jatkumo toisi voittoja sijoituspeleinä toisten tekemästä työstä, toisten myymistä palveluista ja toisten kehittämistä innovaatioiden hedelmistä. Omistaja oli ja on nyt vielä rahavirtojen keskipisteessä.

Kipukynnys ylittyi tänä vuonna, kun Jyrki Katainen verhotusti lupasi omistajiakin hoitaville sairaanhoitajille "500" euroa lisää. Vaalilupaus, joka osaltaan kirvoitti Kokoomukselle voiton Sauli Niinistön äänien ohella, kimposi nyt kaikuna koko palkannauttijaryhmään.

Omistajat ovat saaneet nousevista pörssikursseista voittoja vailla vertaa. Osinkoja on jaettu ennätystahtia, kun valtiokin hoksasi antaa varoituksen tulevista muutoksista. Omistajien kaikkivoipaisuus ohitti asiakkaan ja henkilökunnan, näin mitta oli tullut täyteen.

Kiihtyvä kvartalisoitu markkinatalous ohjasti luonnon ympäriltämme kierteeseen, jossa pää on tulossa vetävän käteen. Jatkuvan kasvun tavoittelun aikakausi on päättymässä. Ekologinen jalanjälkemme on käymässä ylisuureksi romahduttaen harmoniset järjestelmät, jotka ovat ylläpitäneet elinvoimaa kaikille koko maapallollamme. --- Huolehtisiko nainen paremmin myös ympäristöarvojen toteutumista?

Huomisen aikakausi on asiakas kuluttajana ja henkilökunta markkinoinnin, myynnin ja voittojen mahdollistajana. Harvojen epätasajako on muuttumassa monille mahdollisuudeksi. Kuluttajat - niin henkilökuntana kuin asiakkaina - ottavat oman valtansa ostokäyttäytymisellään.

Kuluttaja on nousemassa reaaliaikainformaatiossa vaikuttajan roolin, jossa omistajasta tulee palvelija asiakkaillensa. Pääomiksi tullaan hyväksymään myös henkilökunnan motivaatio ja osaaminen. Päätöskyky on astumassa uuteen aikakauteen, päätös on nimenomaan Sinulla - kuluttaja.

Ilkka Luoma

KESKUSTELU --- TEKSTI [22758]

.......................

Kirjoitukseen liittyvä kuvakertomus-
( kuvia saa käyttää vapaasti ylläolevan kirjoituksen yhteydessä - copyright by Ilkka Luoma 2006-2007 )

Kuva 1
---
http://www.panoramio.com/photo/4876034 ---

Teksti
Hoidettaessa omanapuuta hyvin ja huolellisesti, jakaa se satoa monille ja siitä riittää iloa useille - kaikille niille, jotka osallistuivat sen ylläpitoon. Tänä päivänä yhtiöiden hyödyt ovat korjanneet omistajat, ja palkannauttijalle oli jäänyt monivuotinen palkkamaltti.

Kuva 2
---
http://www.panoramio.com/photo/4876048 ---

Teksti
Markkinataloudessa harvat ovat suuria hyötyjiä, usein vielä myös toisten kustannuksella. Koko maapallo on yhteinen voimavara ja elannon alulle panija. Jaettaessa tasaisemmin maapallomme varoja, riittää siitä hyvin vähän vain kaikille, mutta välttämättömyytenä riittävästi.

Kuva 3
---
http://www.panoramio.com/photo/4876074 ---

Teksti
Kerrotaan, että naiset saavat yhtiöt paremmin tuottaviksi. Kuinka on Wagner, tuo kotitalouksien ja perheyhtiöiden sika, joka koettaa lintsata kaikesta siitä, mitä Viivi koettaa normittaa. Voisiko kotitalousyhtiö paremin, jos Viivi ottaisi ohjat, vai ovatko ne jo?

Kuva 4
---
http://www.panoramio.com/photo/4876092 ---

Teksti
Omistajat ulosmittasivat mm. vientiyhtiöiden hyödyt ja rahat - Suomessa on runsaasti innovointia, ja nämäkin hyödyt jaettiin osinkoina ja ulkomaalaisina investointeina. Kuvassa suuri kansa kuuntelee Tieteiden päivillä 2007 Helsingin Yliopistolla oppineiden luentoja, suosio oli suuri - kansa janoaa uutta tietoa ja oikeudenmukaisempaa tulon- ja voiton jakoa.

Kuva 5
---
http://www.panoramio.com/photo/4876105 ---

Teksti
Suuri kuluttava kansa juhlii Uutena Vuonna 2007 Hämeenlinnassa (Ruunumylly, Kukostensyrjä ), omistajat ja ylin johto ovat juhlineet suurilla palkoilla, palkkioilla, optioilla ja muilla hyödyillä vuosikaudet. Kansalle jäi palkkamaltti ja Uudet Vuodet. Nyt haetaan tasoitusta ja inflaatiolle on kierre valmis.

Kuva 6
---
http://www.panoramio.com/photo/4876124 ---

Teksti
Suomi elää ja voi hyvin viennistä. Jakaantuiko nuo voitot tasaisesti - eivät. Ennen kaikki tehtiin itse, mm. päreet talojen katteiksi, kuvassa juvalainen päreiden tekijä vauhdissa - katoavaa kansanperinnettä. Nyt tuonti valtaa alaa ja olemme täysin riippuvaisia siitä, kuin myös sen maksutavasta - viennistä. Vientitulot ovat kulkeutuneet harvojen taskuun.

keskiviikkona, lokakuuta 10, 2007

Suomen Pankki - kansalaisen luottamuspankki?


Hiukan ylivalotettu kuva kertoo selvästi mistä on kysymys. Suomen Pankin sisäänkäyti huokuu vakautta, valoa, huomista ja pysyvyyttä - ehkä myös halua talouden puhtauden olemassa olosta? Miltei täydellisesti suoritettu saneeraus on nostanut pankkirakennuksen upeaksi ilmestykseksi. Voisiko Pankki olla myös suoratiedon puolueeton lähde kansalaisille, jotta ymmärtäisimme mitä mm. markkinatalous huonoimmillaan voi merkitä?
-----------------------------------------------------

(Suomen Pankissa oli vapaa pankkirakennuksen yleisöesittelytilaisuus 2.10.2007)


[ ... kansalainen ottaa velkaa suruttomasti uskoen nousukauden ja työtehtävien jatkuvan. Kaupalliset pankit kilpailevat asiakkaista tyrkyttäen rahaa - velkamme ylitti jo vuosiansiot, ollen toki alle EU - keskiarvon, mutta Suomi on voimakkaasti vientiriippuvainen maa ... ]

Suomen Pankki huolehti kultakannasta, markoista ja rahan teknisestä riittävyydestä, kuin myös koroista - se oli ennen se. Nyt meillä on eurot ja Euroopan Keskuspankki määrää mistä tuulee, säätelee korkoja ja rahan määrää. Voisiko kotoinen Suomen Pankki olla kansalaisten luottamuspankki pitäen yllä puolueetonta kansantaloutta tukevaa informaatiota toppuutellen mm. yli-innostunutta velanottoamme?

Oli suuri ilo kuunnella prof. Vilhelm Helanderin esitelmää Suomen Pankin päärakennuksen historiasta. Talon oli suunnitellut v.1876-79 arkkitehti, prof. Ludwig Bohnstedt ja rakennus on korjattu/ entisöity pieteetillä modernisoiden maltilla viimeeksi v. 2006. Talo huokui vaurautta, pysyvyyttä ja rahan kaikkivoipaisuutta - epäselväksi jäi minne "nykyinen kultakanta" on kätkettynä :-)

Suomen Pankin tehtävät kutistuvat sen myötä, mitä henkilökunta hallitusti ja luonnollisella poistumalla vähenee. Entinen mahtilinnoitus on viimeinen statuspaikka enemmän tai vähemmän ansioituneille poliitikoille - tosin Suomen Pankista on noustu myös presidentiksi. Pankin tehtäviin hakeutuu kuitenkin huippuosaajia, koska Suomen Pankilla voi huomenna olla suuria tehtäviä suoraan kansalaisiin vaikuttaen.

Elämme innostuneen asunto- ja muun kulutuksen poreilevassa kuplataloudessa - kaikkea pitää kasvattaa. Pinnan alla muhii keitos, joka voi ryöpsäyttää vakuusarvomme syöksyyn, jolloin Yhdysvaltojen kaltainen keittopoksahdus on täysin mahdollinen. Suomi on vaurastunut palkkamaltilla, vientitoiminnalla, innovaatioilla, hyvällä insinööritaidolla sekä kansainvälisesti ottaen suurella luottamusarvolla kyvystämme toimittaa sitä mitä luvataan. Olisi aika säästää saavutettua varantoa huomiselle pienentämällä kulutuksen hanoja.

Nyt repäistään lattiatasolta irti ulosmittaus takavuosien työstä, uutteruudesta ja ammattiliittojen yhteishengestä. Palkankorotukset täytyy jostain maksaa, nyt ne viime kädessä maksetaan vientitoiminnasta, kotimaisesta kysynnästä ja arvonnousuista - joilta voi osin pohja pudota hyvinkin nopeasti.

Suomen Pankki on erinomainen ennuste-, arviointi- ja vapaaehtoisesti ohjauksellinen eduskunnan pankki, siis meidän kuluttajien ja veronmaksajien "kansalaispankki". Pankilla on mielenkiintoinen mahdollisuus olla opastava, ohjaava ja neuvova laitos kansalaisille varoittaen mm. jatkuvan velan oton vaaroista asiallisella ja perustelevalla tavalla. Pankki voisi olla rahatalouden "omatunto" irti liiketaloustieteiden markkinajargonioista ja kasvuhypoteesiväittämistä.

Suomen Pankissa on mm. maailman mainio siirtymätalouksien (mm. Venäjä ja Kiina) tutkimusosasto ( BOFIT ), johtajanaan tohtori Pekka Sutela, joka esimerkiksi jo v. 2001 osasi ennustaa häkellyttävän tarkasti, kuinka mm. Kiinan kansantalous kasvaa - ennusteet menivät miltei nappiinsa, kertoen tutkimustoiminnan pätevyydestä ja kontaktien luotettavuudesta.

Suomen Pankki voi olla kansalaisen pankki tiedottajana, luotettavana infokumppanina tukien ajatuksia huomisesta antaen osviittaa mallintaen, perustellen ja kertoen, miten eri taloustapahtumat vaikuttavat lopulta kansantalouden ytimeen - perheisiin kohdistuvina tekijöinä. Jo nyt Suomen Pankilla on runsas ja kaikelle kansalle ilmainen infoväylä, niin internetin kuin painotuotteiden osalta. Utelias ihminen löytää nämä asiat pankin sivuilta
http://www.bof.fi

Markkinatalouden liiketoimintayhtälöiden rinnalle pitäisi saada uskottavaa puolueetonta tietoa ja opastusta, jottei kaikki ole kasvualttarien armoilla siirtämässä tuloeroja hallitsemattomaan nousuun. Nyt on jo havaittavissa kansalaisnärkästyksen nousua vähemmistöryhmien väärinkäytöksien, ahneusmomenttien ja kähmintöjen vuoksi. Peruskansalaiset siirtyvät "kulutusvallankumoukseen", huomatessaan oman keskinäisen suorainformoinnin voimat ja mahdollisuudet.

Ilkka Luoma


KESKUSTELU --- TIEDE [23041]

Linkkikokoelma:
http://www.suomenpankki.fi/fi/index.htm [ Suomen Pankin kotisivut - FI ]
http://www.bof.fi/bofit/ [ BOFIT - Suomen Pankin siirtymätalouksien tutkimuslaitos ]

----------------------------
Kirjoitukseen liittyvä kuvakertomus-
(kuvien ottoon saatu lupa. Kuvia saa käyttää vapaasti ylläolevan kirjoituksen yhteydessä - Copyright by Ilkka Luoma 2. lokakuuta 2007)

Kuva 1.
---
http://www.panoramio.com/photo/5124475 ---

Teksti
Suomen Pankissa on erinomainen siirtymätalouksien tutkimuslaitos - tohtori Pekka Sutela osasi ennustaa jo v. 2001 kuinka Kiinan kansantalous kehittyy. Kiinan merkitys maailmalla kasvaa ja on hyväksi, että Suomen Pankissa on arvovaltainen yksikkö, joka tutkii mm. tämän maan taloudellista kehitystä. Kuvassa juhlavieraita Kiinan suurlähetystössä - Kiina täytti 1. lokakuuta 2007 58 vuotta. Ruoka ja tarjoilu olivat esimerkillistä ja isännät tyypilliseen tapaansa pidättyväisiä ja ystävällisiä suomalaisia kohtaan puuttumatta meidän sisäisiin asioihin.

Kuva 2.
---
http://www.panoramio.com/photo/5124486 ---

Teksti
Suomen Pankin pääsisäänkäynnistä on suora näköyhteys Säätytalolle, välissä ollen markan takuumies J.V.Snellman. Kaksi instituutiota seisoo vastatusten - entisten aikojen markka ja säädyt, jotka kumottiin virallisesti, mutta kasvavana tulonjakokuiluna elää kuitenkin käytännössä. Olisiko Suomen Pankki Suomen kansalaisille sen oma kansalaispankki vastineeksi markkinaliturgioiden liikepankeille?

Kuva 3.
---
http://www.panoramio.com/photo/5124493 ---

Teksti
Suomen Pankki on usein viimeinen aktiivikausi enemmän tai vähemmän menestyneille poliitikoille, tosin pankista on myös noustu tasavallan huipulle presidentiksi. Hupeneva henkilökunta myhäilee sananokkelan pääjohtajansa takana hämmästyneiden kansalaisten kuunnellessa uskoako vaiko ei. Erkki Liikanen toimi Suomen valtiovarainministerinä juuri ennen kuin valtiomme liukui nykyajan pahimpaan lamaansa - Liikanen taas liukui tyylikkäästi Brysselin komissaariksi palaten Suomen Pankin pääjohtajaksi. Kansalaisille lienee asiasta muodostuneen vakaa oma käsitys, poliittisen muistin ollessa armeliaan lyhyt.

Kuva 4.
---
http://www.panoramio.com/photo/5124496 ---

Teksti
Suomen Pankin Kultakanta-salista oli erinomainen näkymä kameralle suoraan Säätytalolle, jossa muinoin säädyt kohtasivat eräiden etuoikeuksin. Tänään säätyjä ei ole, tänään on vain kasvavat tuloerot, toisten hamutessa sellaista, mikä heille ei kuulu. Kansa velkaantuu, rahvaan yrittäessä saada myös elintasoa suurempina autoina ja asuntoina. Voisiko Suomen Pankin "ikkunasta" olla heijastetta kansalaisille, jotka tämän neuvoista oppisivat näkemään mm. velkaantumisen haitat ja onnettomat vaikeudet?

Kuva 5.
---
http://www.panoramio.com/photo/5124512 ---

Teksti
Suomen Pankilta voisi olla uudenlaista läpinäkyvyyttä (transparentti) talouden hoitoon - voisiko Suomen Pankki toimia kansantalouden edunvalvojana, puolueettomana toimijana neuvoen ja tutkien talouden ilmiöitä, jotta ongelmia voitaisiin vältellä jo ennakkoon? Kuvan alareunassa näkyy "läpinäkyvyys", jota voidaan haluttaessa säätää läpinäkymättömämmäksi. Hauska tekninen yksityiskohta, joka on vertailuarvoltaan osuvampi kuin pankissa on varmaan ajateltu :)

Kuva 6.
---
http://www.panoramio.com/photo/5124545 ---

Teksti
Suomen Pankin pääsalissa on hieno kiiltävän musta flyygeli musiikkiesityksiä varten. Flyygelin pinta heijastelee vakautta ja hyvin hoidettua pysyvyyttä, mutta kuinka on kansalaisten vakaus ja pysyvyys velkakierteen kasvaessa? Olisiko Suomen Pankki huomenna kansalaisten oma ennustelaitos, joka kansantalouden ehdoin neuvoisi kuluttajia ymmärtämään, että "veli velkaa otettaessa ja velipuoli maksettaessa" - pienellä raflaavuudella, mutta kansakunta on velkaantunut jo yli bruttovuosiansioidensa.

Kuva 7.
---
http://www.panoramio.com/photo/5124559 ---

Teksti
Suomen Pankista on siirrytty myös Tasavaltamme huipulle. Kuvassa kaksi suurta vaikuttajaa, oikealla Kekkonen, joka ei tarvinne selostetta ja vasemmalla Risto Ryti, joka uhrasi itsensa Isänmaansa eteen - saaden vankilatuomion suureksi häpeäksi koko kansakunnalle. Sittemmin asia on ymmärretty ja Ryti palautettu arvoonsa kansakuntansa yhtenä pelastajana kesältä 1944. Suomen Pankki on saattolaitos monille paremmille ja vähemmän paremmille poliitikoille, kun heille eläkevirkaa hommaillaan. Nyt Pankkiin pyrkii myös ammattilaisia vastaamaan huomisen kansakunnan tiedon tarpeisiin.

Kuva 8.
---
http://www.panoramio.com/photo/5124571 ---

Teksti
Mielenkiintoinen näkymä kun läpinäkyvyys on säädetty päälle. Hienotunteisesti voidaan myös lasit himmentää, ettei tiedetä ketä neuvottelee Kultakantasalissa - nyt tämä "heijastelee sisäistä - ja ulkoista näkymää". Voisiko Suomen Pankki olla läpinäkyvä kansalaisen pankki kansakunnan eduksi vastapainoksi liikepankkien joskus liiankin kilpailuhenkiselle rahakaupalle kansalaisten kulutuksen ravitsemiseksi. Loputon kasvu tuhoaa viime kädessä niin luonnon kuin kansantaloudenkin.

Kuva 9.
---
http://www.panoramio.com/photo/5124598 ---

Teksti
Jos katsot tarkkaan, huomaat, että enkelin siipiset tasavallan pojat seisovat markan kolikoiden päällä. Aika oli tuolloinen, jolloin oli markka, jussi, kuokka, sauna sekä viina. Nyt on eurot, optiot, kähmintä, kasvu ja niin sauna kuin viinakin. Tasavalta luopui tunnetusti markastaan euron hyväksi - korko tasaantui, mutta mitä huomenna, jos kilpailukykymme heikkenee? Suomi on vientitoiminnasta täysin riippuvainen maa. Kuinka käy leijonallemme, jos talouden perusta pettää, paluu markkaan voi olla vaikeaa.

Kuva 10.
---
http://www.panoramio.com/photo/5124619 ---

Teksti
Kansa pääsi katsomaan upeasti entisöityä Suomen Pankin päärakennusta 2.lokakuuta 2007. Jos Suomen kansantaloutta hoidettaisiin samanlaiselle intohimolla, mitä Pankin rakennus on entisöity, ei meillä olisi huolta. Kuinka on nyt, kun nostelemme palkkoja yli kilpailukykymme (?), tai halusiko kansa vain nyt osansa, jonka johtajat ja omistajat ottivat jo aiemmin. Suomen Pankki voisi olla huomisen "kansalaispankki" antaen neuvoja joihin kuluttajatkin voisivat uskoa ja luottaa.

Kuva 11.
---
http://www.panoramio.com/photo/5124636 ---

Teksti
Hiukan ylivalotettu kuva kertoo selvästi mistä on kysymys. Suomen Pankin sisäänkäyti huokuu vakautta, valoa, huomista ja pysyvyyttä - ehkä myös halua talouden puhtauden olemassa olosta? Miltei täydellisesti suoritettu saneeraus on nostanut pankkirakennuksen upeaksi ilmestykseksi. Voisiko Pankki olla myös suoratiedon puolueeton lähde kansalaisille, jotta ymmärtäisimme mitä mm. markkinatalous huonoimmillaan voi merkitä?

tiistaina, lokakuuta 09, 2007

E = mc2 --- "energiaa on rajattomasti, mutta äärellisesti"






(Toistaiseksi ihmiskunnan kuuluisin kaava, kunnes tiedemiesten ja -naisten muotitavoite "kaiken teoriasta" ratkeaa ... )

[ ... Elinmahdollisuutemme ratkaisee energia - me kulutamme sellaista, joka on lainassa. Ihminen käyttää historian varastoja liian nopeasti. Me omaksuimme käyttö- ja kulutustavan, jolle katteen ja vastuun antoivat mennyt elämä ... ]

Niin ihmisyhteisöllä kuin koko luomakunnalla on energiatase; maapallo on suljettu systeemi, joka ammensi ja ammentaa energian historiasta suljettuna sisuksistaan ja ulkopuolelta saatuna säteilynä. Energia on tunnetusti materiaa ja materia energiaa. 


Siis me "syömme" itseämme. Puhutaan myös, että energia ei häviä - kuten eivät häviä haitatkaan, ne vain voivat muuntua ja kasautua. Käytämme energiavarantoja niin kiihtyvästi, että haitallisuus normaaliin muutokseen nähden luo ongelmavarastoja kierteeksi, jonka seuraukset ovat ilmassa ja näköpiirissä.


Ympäristötietoisuus oli herännyt jo miltei 100 vuotta sitten, jolloin hiilipohjaisia energiavarantoja oli vuosimiljoonaisesta kehityksestä jäljellä "99 prosenttia". Nyt varantoja lienee jotain prosentteja jäljellä - kukaan ei sitä tiedä tarkkaan ja 'energiaomistajat' sen vähäisenkin tiedon panttaavat markkinataloudellisista syistä. Syy-seuraushokema osoittaa sormella kysynnän ja tarjonnan lakia.

Puhutaan kulutuskäyttäytymisen ekologisesta jalanjäljestä. Onkin hyvä kysymys, johon ei ole vielä vastausta, että kuka laskee sen oikein ja mitä tuo 'oikein' sana tässä tarkoittaa. Vastaus on jossain, mutta ymmärrämmekö sen ennusmerkit?



Tunnetusti luonto on armoton ja se ei anna sijaa heikoille, epäkelvoille ja turhan vaatimattomille 


Valkoinen mies oli valloittaja - ristin ja miekan voimalla. Me halusimme valtaa, kulutusta ja näyttämistä. Kasvutalous alkoi jo toki siitä, kun "pienin hiukkanen kaukaisuudessa toisensa vetovoimalla löysi" - tuossa samalla syntyi käsite energia. Energia oli alussa ja se on lopussa. Me ihmisinä olemme kuin liiallinen kuluerä hankaloittamassa tasalaatuista ja -määräistä energiatasausta käyttäjiensä kesken.


Maapallo on vain yksi vaikutehiukkanen juoksussa, missä me olemme pienempi kuin olematon 


Mutta me olemme omalle jatkumollemme vaikute - me ratkaisemme itse luonnon ikiaikaisen ja ainoan päämäärän, kuinka tulemme siirtämään perimäämme eteenpäin tässä lyhyessä ikuisuudessamme.


Ihminen ei ole keskipiste 


Ihminen ei ole energian hallitsija - luuloistamme huolimatta. Me olemme vain kuluttaja sellaisilla annetuilla parametreilla, jotka nyt vääjäämättä vievät elinkelpoisuutta yhtäältä ja luovat haitallisuutta toisaalle, josta huomisen elämän lähde pitäisi ammentaa. Ihminen on tuntematon ja arvoituksellisesti käyttäytyvä muuttuja elämän energeettisessä harmoniayhtälössä.

1960 ja -70 lukujen molemmin puolin kouluja käynyt muistaa ennustefilmit maantiedon, luonnontiedon ja eläinopin tunneilta, joissa maalattiin kuvia huomisen kasvumaailmasta, joka tukehtuu omaansa. Nuo filmit päättyivät aina toivorikkaaseen ajatteluun, että kyllä me kehitämme jotain ja maailma näyttää taas paremmalta. Aikaa on nyt kulunut 30-40 vuotta, mitään ei ole juurikaan tapahtunut - paitsi kulutus on monikertaistunut ja ongelmat satakertaistuneet.



Energiaa käytämme jatkuvasti enemmän 


Sen minkä säästämme pienempänä yksikkökulutuksena, tuhlaamme sen pidempänä ja laajempana käyttönä. Ennen ajoimme autolla ehkä 10.000 kilometriä, nyt ajamme 30.000. Ennen kävimme ulkomailla kerran kolmessa vuodessa, nyt käymme kolme kertaa vuodessa. 


Meidän kulutuksellinen toimeliaisuus kasvaa - koska elämme vertailutaloudessa 

Meidän on itsestään selvästi käytävä kaukoidässä, meidän kaikkien, kun 1950-luvulla vain joka 10.000 kävi. Olemme niin rauhattomia, mutta myös uteliaita, että meidän on aivan pakko mennä "merta edemmäksi kalaan".

Kotiseutu ei riitä, vaikka luonne meillä seisoo juurevasti juuri siinä - se seisoo niin tanakasti, että sinne on ajettava joka kesäviikonloppu. Meidän on vain pakko saada matkustaa, meillä on aina kiire --- minne meillä muuten on kiire? Miksemme muuttaisi sinne, missä on hyvä olla?



Energia on loputonta - meidän mittakaavassamme


Ongelma ei ole riittävyys, ongelma on itseasiassa ongelmien varastoituminen. Me varastoimme liikakäyttömme vaikutukset seuraaville. Maapallo on kuin suljettu pullo, sinne mahtuu vain tietty määrä, tämän ylittyessä "paine" räjäyttää ongelmavarastot sellaiseen muutokseen, johon meillä ei ole enää vastavoimia ja -mahdollisuuksia, onko nytkään - on hyvä kysymys.


Me käytämme nyt enemmän energiaa kuin koskaan, 


 ... me viilennämme, kuumennamme, me siirrämme ja muokkaamme. Ihmiskunnan biologinen elopaino on samaa luokkaa kuin muurahaisten [!]. Valtamerien ravintopyramidin alin taso, krillit, ovat elopainoltaan monikertainen meihin nähden, mutta niiden energiankäyttö on häviävä murto-osa. Suurin ero on siinä, että me käytämme muille "varattua" energiaa - me rikomme harmoniaa.


Amerikkalaiset, norjalaiset ja suomalaiset ovat suurimpia käyttäjiä per henkilö 


Me olemme myös itse energian suurimpia varastoijia - suomalaiset ovat maapallon toiseksi lihavinta kansaa, vain amerikkalaiset ovat edellä. Olemme energiasyöppöjä - me toteutamme kasvun logiikkaa kirjaimellisesti. Me syömme ja kulutamme muilta. Meidän jättämä jalanpainallus luontoon on kestämättömällä tasolla - me syömme toisille tarkoitettua ja varastoitua energiaa. Olemme hamuajia.

Me mittaamme erinomaisuuttamme, paremmuuttamme ja arvostettavuuttamme suuruudella, kasvulla ja nopeudella. Me kiihdytimme itsemme lentoon, jonka lopputulemana saattaa olla mahalasku, jonka vaurioita emme enää korjaa. Energia ei lopu "koskaan", mutta se muuntuu vastoin sitä kehitystä, jonka luonto loi miljoonina vuosina, silloin kun meistä ei ollut tietoakaan. Meidän ainut seurantamittari on nopeusmittari.


...
Ihmiskunta sääti itsensä - suurella kirjalla johdatettuna - luomakunnan kruunuksi, jolle kaikki muu oli luotu meidän varannoiksi - "menkää, lisääntykää ja täyttäkää maa" - sen me teimme, mutta missä meni vikaan vai oliko se säädetty järjestelmä, kuten oma kehomme, joka käynnistää itsetuhomekanismin, kun aika on koittanut.
Kuinka oli mahdollista, että Albert Einstein "löysi" näin yksinkertaisen kaavan? Kuinka se olisi mahdollista, että me löytäisimme "kaavan", ettei kaikki ole meidän, mitä tuo lausekkeen mc2:en lopputuloksena oleva E mielettömän suurena lukuna sisältää...



Ilkka Luoma
KESKUSTELU - TIEDE [ 21730 ]


Cc: paula.lehtomaki@ymparisto.fi ; susanna.huovinen@eduskunta.fi ; oras.tynkkynen@eduskunta.fi
Sent: Tuesday, August 14, 2007 8:58 PM
Subject: MIELIPIDE: Kaikki lähtee energiasta --- E = mc2


...
Kuvakertomus yllä olevasta aiheesta -vapaasti käytettävissä mielipidekirjoituksen yhteydessä - Copyright by Ilkka Luoma 2003, 2005, 2007.
Kuva 1
---
http://www.panoramio.com/photo/3912440 --- B0005223.jpg 2243kB

Teksti
Ihmisen kiire, taseet ja liiketulos kuin hoppu kaukomaille kehitti liikkumisen suurimman syöpön - lentokoneen. Joka hetki mm. USA:n ilmatilassa on n. 8.000 lentokonetta, siis yhtäaikaa ja vieläpä liikennelentokoneita. Lentäminen on yksi merkittäviä päästäjiä, joilla muutamme vääjäämättä ilmakehäämme. Kiire sotkee luonnon ja tämän harmonian.

Kuva 2
---
http://www.panoramio.com/photo/3912447 --- B0002987.jpg 562kB

Teksti
Yksityisen ihmisen suurimpia tuhlareita, lelu vailla vertaa - 100 km/h ja täydet 55 litraa per ajotunti (täysillä/ 7.200 kierr/min - 130 hv). Kaksin kappalein kesän kokonaiskulutus oli huimimmillaan n. 2.500 litraa - ja pelkkää hupia, mukavaa, mutta kuinka turhaa?

Kuva 3
---
http://www.panoramio.com/photo/3912469 --- DSC_6387.jpg 2878kB

Teksti
Energiaa kuluu ostoskeskuksissa runsaasti - teho on huipussaan, talvella lämmitetään ja kesällä viilennetään - paljon sähköä ja kaukolämpöä kuin kaukojäähdytystä. Energiaa ja runsaasti. Kansainvälinen amerikkalaispurilaisketju syöttää ihmisille myös runsaasti energiaa vyöt pinkeiksi kiristäen. Rasvaa, sähköä ja energiaa luontomme ja itsemme iloksi.

Kuva 4
---
http://www.panoramio.com/photo/3912484 --- DSC_8564.jpg 2510kB

Teksti
Ennen miehet olivat rautaa ja laivat puuta, nyt laivat ovat moottoreita ja rautaa ja miehet ylensyöneitä (Suomalaiset ovat maapallon toiseksi lihavinta kansaa). Purjealus hyödynsi luontoa puhtaasti - olihan energia tuulena jo valmiina, tosin kuvan paatti sisälsi myös dieselkoneen tyveniä varten. Kiire rakensi purjeiden tilalle moottorit - matka-ajat lyhenivät, meillä on jatkuvasti kasvavampi kiire...

Kuva 5
---
http://www.panoramio.com/photo/3912505 --- DSC_8665.jpg 2730kB

Teksti
Maailman suurin ja ilman moottoreita. Venäläinen saksalaisilta sotasaaliina otettu purjelaiva Sedov, 116 metriä. Ajoi Kotkasta muuten omin voimin, siis purjein. Puhdasta, hyvin puhdasta, tosin laivassa oli generaattori joka toimi polttoaineilla, dieselillä. Ennen ei tarvittu sähköä, oli tähdet ja tuli.

Kuva 6
---
http://www.panoramio.com/photo/3912516 --- DSC_8193.jpg 1563kB

Teksti
Kaikki alkoi siitä kun salama sytytti metsän - ihminen huomasi, että kuuma liha oli parempaa kuin kylmä, ehkä osa bakteereistakin kuoli. Alkoi kehitys, johon nyt ollaan päädytty. Olemme polttaneet miltei kaiken öljyn ja maakaasun. Hiiltä on jäljellä ja vähän vielä ilmakehääkin. Mikä muu eläin lämmittää ulkoisella energialla ruokansa?

Kuva 7
---
http://www.panoramio.com/photo/3912573 --- IMG_1237.jpg 3844kB

Teksti
Autoja, autoja ja lisää autoja. Kuvan kunnostuksen alla oleva 1988-mallinen Mazda 626 HT 2.0 on jo ehtinyt kuluttamaan bensiiniä tankkinsa kautta n. 25.800 litraa ja kilometrejä lienee jäljellä toinen mokoma, siksi hyvin auto kunnostettiin. Autojen määrä oli 1963 n. 250.000, nyt se on 2.500.000 - huimaa, ja kuinka paljon se on bensiiniä ja mihin päästöt menevät. Me haluamme ehtiä enemmän, lisää, ja nopeammin. Kiire, meillä on kiire, mutta minne?

Kuva 8
---
http://www.panoramio.com/photo/3912610 --- IMG_0924.jpg 2847kB

Teksti
Rautatiet piti keksiä kun hevoset eivät enää riittäneet. Piti saada enemmän ihmisiä ja pidemmälle sekä nopeammin. Ennen puuta, sitten hiiltä, dieseliä ja lopuksi sähköä, ehkä ydinsähköä. Vainikkalassa suomalainen venäläisrunkoinen sähköveturi ottaa hinattavakseen venäläiset vaunut Helsinkiin vietäväksi. Sama raideleveys helpottaa ja nopeuttaa toimintaa. Rautateilläkin nopeus kasvaa, meillä on täälläkin kiire, enemmän ja nopeammin sekä kauemmaksi.

Kuva 9
---
http://www.panoramio.com/photo/3912632 --- DSC_7423.jpg 1486kB

Teksti
Koira ihmettelee miksi kuvataan. Koira käyttää mielellään jalkojaan, jos vain emäntä juoksuttaa. Sitävastoin 50V-miehet ovat innostuneet moottoripyöristä uutena nuoruuden eliksiirinä. 4-tahtinen 100 hv (tehoputki), n. 5 litraa per 100 km. Tämäkin liike kuluttaa luontoa, mutta koira ei kuluttaisi, koska se käyttää omaa moottoriaan, jättää päästöt, mutta ne maatuvat. Bensiinin päästöt karkaavat ilmakehään lämmittämään sitä entisestään. Harrastuksessakin pitää olla kiire. Minne sielläkin on hoppu, ...liian moni kuolee syyttään tai syystään.

Kuva 10
---
http://www.panoramio.com/photo/3912659 --- IMG_0109.jpg 3336kB

Teksti
VTT:n EcoCity seminaarin julkistustilaisuus Espoon Otaniemessä talvella 2007. Seminaari mm. energiatehokkuudesta pidettiin Kiinassa Tianjinissa huhtikuussa 2007. Kiina kasvaa päästöjen mukana suurimpiin ongelmiinsa. Kuvassa Bioste Oy:n innovaatiojohtaja Antti Leinonen ja Kiinan, jo eläkkeelle jäänyt, lähetystön kaupallinen neuvos Li Guangyun. EcoCity voi olla Suomen uusi "nokia" - tarve on mittaamaton nimenomaan kaukoidässä ja Venäjällä.