maanantaina, huhtikuuta 17, 2006

Jääkiekossa kohtaa yhteenkuuluvuus ja voittamisen tahto

Suurella rahalla tehty Espoon Bluesin kotihalli Espoon Niittykummussa aivan Tapiolan kainalossa. Bluesia on rakennettu, valmennettu ja ohjattu pullealla perintölompakolla ja toistaiseksi ei ole merkittävää tulosta syntynyt. Päättynyt kausi 2005-2006 toi jo orastavaa merkkiä, että kirjoittajan kotikaupungin oma joukkue joskus koputtelee finaalipelejä. Kuvaa otettaessa 18. huhtikuuta 2006, klo 17:56 Porissa Ässät valmistautui ottamaan vastaan vierasjoukkueena HPK:n Hämeelinnasta, joka muuten sattuu olemaan kirjoittajan syntymäkaupunki.

Kuvassa jääkiekkohalli kumisee tyhjyyttään, Mestaruuskarkelot ovat toisaalla, nyt pelit ratkaisee maakuntasuomi, kuten jo kahden vuoden ajan. Tavallaan pääkaupunkiseutu, Turku ja Tampere luetaan citysuomeen, jossa jääkiekon "suuret" ovat olleet viime vuosikymmeninä. Tampereen Ilveksellä on edelleen eniten Suomen Mestaruuksia.

Nyt voidaan todeta todellisen ja aidon taisteluhengen pienillä pelibudjeteilla ratkaisseen hengen suosiolliseksi "ikuiselle kakkoselle" HPK:lle ja legendaarisen Vellu Ketolan Ässille.

Kuva: DSC_11642.JPG. 1/500s, f3.5, 27mm. Nikon D70. Photo by Ilu 2006.

Ässät-ilmiö villitsee Satakunnassa. Suomi on väkilukuunsa nähden jääkiekon jättivaltio. Maailman arvostetuin ottelusarja NHL on poiminut Suomesta merkittävän suuren määrän pelaajia huomioimalla populamme koko. Suomessa SM-liiga kerää suuret katsojajoukot vuodesta toiseen. Viime aikoina mestaruudet ovat kivasti jakaantuneet muuallekkin kuin pääkaupunkiseudulle ja Turkuun. Jääkiekko on kansalaislajimme Formula 1:n lisäksi.

Porin Ässät tekee historiaa hurmoksesta, mikä leijuu ja välkkyy koko kaupungissa. Pätäässä on nyt kovin valttikortti. Oulun Kärpät aloitti maakuntakauden jääkiekossa, nostamalla samanlaisen yhteis- ja kannustushengen Oulun jäähalliin, kuin nyt Porissa vallitsee. Hämeenlinna, tuo "ikuinen kakkonen" taistelee itseään finaaliin, yrittäen ensin nujertaa Helsingin IFK:n.

HIFK on saanut myös epämääräistä kuuluisuutta kovasta kontaktijääkiekosta. Ässät peräänkuuluttaa liikkuvuutta ja fyysistä peliä. Kärpät oli taitojoukkue ja hämäläinen HPK yhteenhitsautumista, jossa joukkue ratkaisee. Jääkiekko on kokonaisuudessaan ja ehdottomasti joukkuelaji, jossa yksilöt yltävät tähtihetkiin sytyttäen yleisönsä maaleista.

Ässien menestys on merkittävä osoitus, ettei joukkueen tarvitse olla "valtajoukkueiden" kaltainen budjettilaitos ja huippupalkkainen "tähtisikermä". Ässät on ennenkaikkea esimerkki yrittämisestä, tsemppaamisesta ja taisteluhengestä, joiden yhdistelmästä ilman jättibudjetteja on aikaansaatu suoritus, joka nostaa hengen tasoa koko Porin alueelle. Ihmiset ovat innoissaan kun satakunnan "omat pojat" tuovat voiton makeaa suitsuketta piristämään yhteenkuuluvuutta. Sama ilmiö villitsi Oulua kaksi vuotta, nyt on aika luovuttaa malja eteenpäin.

Tämän päivän työnteettämismaailma suuryritysten johtajineen voisi ottaa mallia hengenluonnista, huolellisesti suunnitellusta yrittämisestä, ennakkoluulottomuudesta, joukkueen "hitsaamisesta" ja erityisesti taisteluhengestä. Jääkiekkojoukkuetta ei ulkoisteta halpoihin maihin, joukkueen lukumäärää ei vähennetä, vaan miehiä, johtoa ja/tai valmentajaa vaihdetaan ja taistelu jatkuu. Tilastollisesti Ässillä ei olisi pitänyt olla mitään mahdollisuutta jo nyt toteutuneeseen menestykseen. On syntynyt ilmiö, josta toivoisi kopiointia yrityksiin ja koko yhteiskuntaamme. Ihmiset kaipaavat yhteistä henkeä, menestystä ja sankaritekoja.

Yritysmaailma on mennyt johtaja-ahneeksi rahanteoksi unohtamalla ne tuotannon tekijät, jotka viime kädessä pitävät tätä yhteiskuntaa pystyssä. Yritysjohdossa pitää olla myös valmentaja. Valmentajajohtaja on joukkojensa luona, hän on pannut ja panee itsensä peliin täysillä. Valmentaja elää niin joukkueensa menestyksissä kuin tappioissa, voidaan sanoa, että valmentaja myös kaatuu saappaat jalassa. Hän on iholla jatkuvasti. Valmentaja kommentoi heti jo pelin kuluessa, hän seuraa joukkuettaan kuin omaa poikaansa ja puuttuu heti tilanteisiin. Hän elää myös siitä hengestä, mitä oma kotiyleisö antaa raivoisina kannustuksina. Voidaan sanoa, että kotihallissa kohtaa väkevä henki, yhteenkuuluvuus, voittamisen halu ja yhteinen riemuntunne menestyksestä. Nämä samat elementit muodostavat myös yritysten menestyksen.

Niin tehdas- kuin jäähalleissa kohdataan kilpailu, joka on armoton, ei ole hopeasijoja, kuten ei kaupassakaan, on vain kulta. Viikon kahden aikana Suomi saa uuden jääkiekon Suomen mestarin ja tämä titteli kuuluu ansaitusti joko Porin Ässille tai Hämenlinnan Pallokerholle (HPK), tosin tämän täytyy nujertaa ensin punanutut Helsingistä. Menestystä toivottaen loppupeleihin niin Ässille kuin HPK:lle. Menestystä ja uutta aatetta myös Suomen koko yritysjohdolle!

Ilkka Luoma


(Kirjoitettu 12. huhtikuuta 2006, ennen HPK - HIFK peliä)

Ei kommentteja: