Mitä Sinä todella tarvitset?

Yle kirjoitti väkevästi avaavan tekstin Heikki Mäntymaasta |1 - keskeltä kaupunkikulttuuria, jossa osataan kuluttaa, enemmän ja nopeammin, mutta Heikki katkaisi asunnostaan jopa sähköt, koska kiinteämaksu oli reilusti enemmän kuin itse kulutettu sähkö – kustannuksina. Heikki ei ymmärtänyt miksi hänen pitää maksaa valmiudesta enemmän kuin kulutuksesta! Siispä sähkösopimus poikki.

…

~ https://yle.fi/uutiset/3-9671314 -

|1 ~ http://www.kuvataiteilijamatrikkeli.fi/fi/taiteilijat/2576 - taiteilija Heikki Mäntymaa

Kommentti linkin alaiseen tekstiin – allekirjoittaneelta:

”... Vastakohtaelämä - Pentti Linkolakin |2 hymyilee, harmittelee vain sitä, että Mäntymaan kaupunkiasunto lämpiää kaukolämmön kautta saastuttavalla kivihiilellä eli ammoin kuolleella ja kivettyneellä elämällä”

…

|2 ~ https://fi.wikipedia.org/wiki/Pentti_Linkola -

…

Oletko valmis puolittamaan kulutuksesi?

”17.1.2011 17:48  

• Ympäristö

19 kommenttia

Meillä on eräs Euroopan halvimmista sähköistä. Olemme yksiä suurimpia kuluttajia. Energiaa on loputtomasti - mutta saamme sitä vain rajallisesti. Energia muuttaa materioita ja materiamuutokset ympäristöä. Oletko valmis puolittamaan oman energiankulutuksesi?

---

[ ... Elinmahdollisuutemme ratkaisee energia - me kulutamme sellaista, joka on lainassa. Ihminen käyttää historian varastoja liian nopeasti. Me omaksuimme käyttö- ja kulutustavan, jolle katteen ja vastuun antoivat mennyt elämä ... ]
09102007 - Niin ihmisyhteisöllä kuin koko luomakunnalla on energiatase; maapallo on suljettu systeemi, joka ammensi ja ammentaa energian historiasta suljettuna sisuksistaan ja ulkopuolelta saatuna säteilynä. Energia on tunnetusti materiaa ja materia energiaa. Siis me "syömme" itseämme.

 

Puhutaan myös, että energia ei häviä - kuten eivät häviä haitatkaan, ne vain voivat muuntua ja kasautua. Käytämme energiavarantoja niin kiihtyvästi, että haitallisuus normaaliin muutokseen nähden luo ongelmavarastoja kierteeksi, jonka seuraukset ovat ilmassa ja näköpiirissä.

”

Jatkuu linkin ~ http://ilkkaluoma.puheenvuoro.uusisuomi.fi/58377-kaytamme-liikaa-energiaa-oletko-valmis-puolitukseen - alta.

…

Herättelylinkkejä ---

1] Näyttötaloudesta huomioimisen talouteen ~ http://jontikka.blogspot.fi/2013/02/nayttataloudesta-luonnostaan.html -

2] Emmekö tahdo ymmärtää ympäristömuutoksia? ~ http://portti.iltalehti.fi/keskustelu/showthread.php?t=966247 – [17763]

3] Ympäristöjälkivelkamme kehitysmaille ~ http://ilkkaluoma.puheenvuoro.uusisuomi.fi/153983-ymparistojalkivelkamme-kehitys-ja-kehittyville-maille -

4] Ihmiskunta kiihdytti kuilun partaalle? ~ http://ilkkaluoma.blogspot.fi/2014/06/ihmispopulaatio-kiihdytti-kuilun.html -

5] Energiaperiaate (materian- ja energian häviämättömyyden laki) ~ http://fi.wikipedia.org/wiki/Energiaperiaate- W

6] Gaia kuumenee – vähennämmekö kulutustamme? ~ http://portti.iltalehti.fi/keskustelu/showthread.php?t=880405 – [28539]

7] Biomassaakaan ei voi loputtomiin polttaa! ~ http://portti.iltalehti.fi/keskustelu/showthread.php?t=823551 – [10798]

8] Mihin metsiemme ja peltojen hiili katoaa? ~ http://portti.iltalehti.fi/keskustelu/showthread.php?t=941544 – [8404]

9] Elämään sovittautumisen tasapaino ~ http://aamulehdenblogit.ning.com/profiles/blogs/el-m-n-sovittautumisen-tasapainokilpailu -

0] Evoluutio on kaikkialla ~ http://ilkkaluoma.puheenvuoro.uusisuomi.fi/93489-evoluutio-on-kaikkialla -

Eräs viisaus toisaalta ---

”” … kaikkien eläinten ja eliöiden pitää sovittaa mahdollinen hyöty mahdolliseen menetykseen – yleensä hyöty on hieman suurempi kuin riski, mutta menestyksen ja menetyksen välinen ero pieni” ... tämän pitäisi herättää ”paatuneimmankin” kasvukiihkoilijan. ”

Ilkka Luoma

Kansalaiskirjoitaja Helsingistä

https://ilkkaluoma.blogspot.fi

https://www.facebook.com/first.ilkka

US | VU | T | BL | BL | FB | FB | BLOG 146717

DOC mitä sinä tarvitset_20062017.doc – OpenOffice Writer

PVM 20062017

|378_3863|

Nyhtötalouden luoma kierre ympäristökatastrofiksi?

(Kaikki alkaa aina pienestä perhosen siiven iskusta |*… joitain vuosia sitten eduskuntamme sääti pikavipeille |** 50 prosentin korkokaton – idea oli estää koronkiskonta. Luottomäärä rajattiin 2.000 euroon. Nyt nyhtötalous nostaa jälleen päätään – LINKKI |1.

[ … kansalainen Erkki mietiskelee miksi pitää saada ostaa, vaikka kukkaron pohja näkyy. Elämme tavara- ja kulutusyhteiskunnassa, jossa väijyy salakavala näyttö- ja vertailutalous |2, tuumii Erkki …

 … kansalainen Liisa ei osta mitään turhaa, hän suosii minimalismia|3, kierrätystä ja kirpputoreja. Liisa on asiantuntija käytetyn tavaran osalta; lisäksi hän ei osta mitään turhaa – minimalismi oli ottanut Liisan haltuunsa. Liisa miettii turhasta tyhjässä kodissaan avaruutta, joka antaa rauhoittavan olon – ei ole häiritseviä näkö- ja kokemushavaintoja aivojen rasitteeksi |4… ]

…

|1 Pikavippikorot taivaisiin ~ http://www.iltasanomat.fi/taloussanomat/art-2000004476231.html -

Nyhtötalous tarkoittaa kasvua, lisää – nopeammin ja enemmän kerralla

(Nyt Valio lanseerasi uuden maitopurkkikoonkin – 1,75 litraa, ollaan samassa pakkauskoossa kuin amerikkalaiset olivat jo 1990 – luvulla, jolloin kaikki oli jo suurempaa kuin meillä – pesukoneista autoihin)

Nyhtötalouden osuvin merkki on korot, jotka eräät uskonnot kieltävät ansiottomana ansaintana. Niin tai näin, nyt yleinen korkotaso on alhainen – ennätysalhainen, jopa miinusmerkkinen. Nyt syödään säästöjä. Siirtyvätkö säästöt nollakorkoisilta käyttelytileiltä sukanvarteen? Lisääntyykö kotikassakaappien myynti?

Korko on keksintö, jolla se, jolla on liikaa, voi tienata tekemättä mitään muuta kuin valvoa lainan saajan luottokelpoisuutta ja lyhennyserien toimivuutta. Korossa ei ole ravintoa, hivenaineita eikä vitamiineja, mutta siinä on ostovoimaa. Tämän ostovoiman eräät luottoyhtiöt ovat havainneet julman tehokkaasti.

Suomessa lienee vajaat puolimiljoonaa luottohäiriöistä?

[Yli 370.000 vaikeuksia maksaa laskujaan ~ http://www.hs.fi/talous/a1467600519058 - ]

Pikavipit toistensa päälle kumuloivat kierteen, joka työllistää ja rikastuttaa perintäyhtiöt. Tässä kohtaa on oikeudenmukaisuusperiaatteella kysyttävä, että miltä näyttäisi rahatalous, taseet ja tulos, jos kaikki – aivan kaikki – hoitaisivat aina jokaisen laskun säntillisesti eräpäivänä sovitulla summalla? Tämä on pakko kysyä, sillä tuolla tarkkuudella ja luotettavuudella olisi massiivinen merkitys koko maailman talouteen!

Nyhtäminen ja ahneutta – ja ahneus on taas kilpailun sairas olomuoto

Entä jos eduskunta ja EU-komissio säätävät yleisen korkokaton - vaikkapa viisi prosenttia? Miten tämä kiinteä korko vaikuttaisi kautta linjan kansantalouksiin, maailman talouteen – tai vieläkin radikaalimmin: ”Islam kieltää koron oton. Entä jos kiellämme koko koron, mitä tapahtuisi?”

Tähän kohtaan on pakko kysyä, kuka antaisi lainaa, kun se ei enää olisi liiketointa, vaan yhteiskuntatoimintaa. Laina on pääsäännön mukaan toisen ansaitseman ylijäämän kiertoon laittoa |5 – synnyttääkseen kulutusta, harva ottaa lainaa laittaakseen sen pankkiin.

Voitto

Mitä voitto merkitsee? Kirjanpito määrittää tuloksen, jonka halutaan olevan voitollinen, jotta voidaan hyviä omistajia ja/tai tekijää/ tekijöitä muunkin ansainnan muodolla kuin palkkatyö. Voitto antaa myös nykykäsityksen mukaan mahdollisuuden kehittää ja kasvattaa toimintaa – tehdä korvaus- ja tuotannon lisäysinvestointeja. Korko on myös voittoa, kuten tulojen ja menojen positiivinen erotus, tietty.

Voitto on merkki jostain – kuinka ahne yhtiö tai toimija on

Mikä on kohtuullinen voitto? Voitto on veteen piirretty viiva. Olisiko se tuo viisi prosenttia? Voisi olla, sillä maksimivoiton rajoittaminen aikaansaisi enemmän menoja eli kulutusta. Lopultahan me törmäämme aina tulonjakoon, ostovoimaeroihin ja kulutusnäkymään kuluttajittain |6.

Lopulta ei ole mitään muuta kuin yksilön kuluttamista, josta johtuu nykyinen ympäristökaaos, joka näyttäytyy mediassa nimeltä ilmastonmuutos |7. Kulutus on epätasaista – voidaan sanoa, että lännenmies on syönyt kehitysmaiden riisikupeilta viimeiset 150 vuotta. Entä sitten? Sitä sitten, että kulutusvipeillä luodaan ”pakonomaista” mahdollisuutta kuluttaa lisää ja ostaa sellaistakin, jota ei tarvita!

Voiton ja koron ahnehdinta

Läntinen yhteiskunta on markkinataloutta, jossa vapaa kilpailu säätelee kulutusta, joka taas synnytti tuon kuuluisan näyttö- ja vertailutalouden. Sosiaalinen yhteiskunta sääti inhimillisyyslakeja hillitsemään tätä kasvavaa tuloeroa eri ihmisten ja ihmisryhmien välillä.

Kansainvälisesti on sanottu, että globalisaatio |8 tasaa pitkällä aikavälillä valtioiden välisiä kulutuseroja. Tämä ei ole mahdollista, ellei kaikille anneta samoja eväitä eli edessämme on koko maapallonpinnan uudelleenjako.

Nyt toisilla valtioilla on liikaa ja toisilla liian vähän. Puhummeko epäkelvoista valtioista – valitettavasti näin, toiset ovat liian riippuvaisia toisista ja toiset puoliryöstävät toisia – omaksi edukseen. Me mittaamme tänään tätä ryöstöä ja kulutushegemoniaa käsitteellä bruttokansantuote.

Nyhtötalouskäsitteeseen takaisin

Miten sinä näet oman kulutuksesi? Onko sinulla jo liikaa tavaroita kotonasi? Tekeekö tavara sinut onnelliseksi? Veikkaan ettei tee. Jätetään hymistely – tämän päivän markkinatalous perustuu kulutukseen, ostaminen luo työtä, joka on yhä enemmän palvelua.

Robotit tekevät kohta kaiken ja yhä enemmän, jokaiselle jotain ja näin maapallo hiljalleen kiihtyen tukehtuu, kun pohjoinen Jäämerikin näyttää kohta sulavan käsiin! |9

…

|9 ~ http://yle.fi/uutiset/pohjoisnavan_alue_jopa_20_astetta_normaalia_lampimampi/9310025 -  

Osaammeko sopeutua siten, kuten evoluutio sen määrää tässä ja nyt –

 … katsomatta huomiseen, vaan pohjautuen keräytyneeseen kokemukseen ja siitä oppimiseen. Opimmeko nyt yhdennellätoista hetkellä? Ellemme opi, toiset tulevat saamaan liikaa vettä taivaalta, toisten odotellessa sitä jopa vuosikausia |10.

Nyhtötalous on illassaan, ja nyt katsomme miten me osaamme varautua siihen. Suomi tulee saamaan pidemmällä juoksulla paljon ilmastopakolaisia. Viimeinen kysymys: ”Onko meidän vastuullisesti otettava heidät vastaan, vai puolustaudummeko siihen omavaraisuuden reviiripuolustuksena? |11”

…

Nyhtötalous on mukaelma erinomaisen positiivisesta ilmiöstä ravintokehityksen saralta – nimeltä nyhtöpossu ja lopulta nyhtökaura. Nyhtö on hieno sana, niin positiivisena mielleyhtymänä ravinnosta kuin negatiivisena tapana toimia.

…

|* Kerrotaan tarinaa perhosesta, joka yhdellä siiven iskulla ia aikaan sai jatkumon ja kasvavan kierteen siten, että toisella puolella maapalloa syntyi hirmumyrsky – perustuu oletukseen, että kaikki vaikuttaa kaikkeen ja kaikella on yhteys kaikkeen!

|** ~ http://ilkkaluoma.blogspot.fi/2013/05/pikavippiyhtiot-kuriin-ja-herran.html –

|2 Kohti sopeutustaloutta ~ http://ilkkaluoma.puheenvuoro.uusisuomi.fi/131588-nayttotaloudesta-sopeutumistalouteen -

|3 Minimalismi – ilo ja autuus tyhjyydestä! ~ https://minimalisminilo.wordpress.com/ -

|4 Muutakin kuin vähentämistä ~ http://www.huililehti.net/vieraasta-kynasta-minimalismi-on-enemman-kuin-tavaran-karsimista/ -

|5 Laina on huomisen syömistä – etukäteen ~ http://ilkkaluoma.blogspot.fi/2014/02/velka-syo-huomista-etukateen.html -

|6 Äärituloerot ja tasaeläke! ~ http://ilkkaluoma.blogspot.fi/2016/02/aarituloerot-ja-tasaelake.html -

|7 Gaia kuumenee, jäähdytellään! ~ http://ilkkaluoma.blogspot.fi/2013/02/gaia-kuumenee-kytketaanko-jaahdytys.html -

|8 Globalisaatio ~ http://ilkkaluoma.blogspot.fi/2007/10/globalisaatio-nykyihmisen-lailla.html -

|10 Etelä-Eurooppa kuivuu ~ http://ilkkaluoma.blogspot.fi/2013/03/kasvuhokeman-mahdottomuus-kay-luonnolle.html -

|11 Omavaraisuutta reviiripuolustuksella ~ http://ilkkaluoma.blogspot.fi/2014/12/reviirien-hallinnalla-omavaraisuuden.html -

Ilkka Luoma

Kansalaiskirjoittaja Helsingistä

https://ilkkaluoma.blogspot.fi

https://www.facebook.com/first.ilkka

...

AL | US | VF | PZ | BL | BL | VU | T | XE | BLOG 98822

DOC Nyhtötalouden luoma kierre ympäristökatastrofiksi – Microsoft Word Starter

PVM 23112016

|903|

Kulutushokemasta toimeliaisuuteen!

Kallupit kertovat, että markkinataloutta ylläpitävät kuluttajat uskovat jälleen hitusen parempiin aikoihin. Paremmat ajat merkitsevät kulutuksen lisääntymistä – kornia luonnolle, mutta totta. Kornia sen vuoksi, että meitä elättävä biomassallinen biosfääri antaa jo kaikkensa – vieläpä siten, että vuotuinen tuotos on syöty toimestamme syyskuun lopulla 1].

Poliitikot, talousnerot, markkinatalousgurut ja ymmärtämättömät seurailijat huutavat kasvua kasvun perään – tajuamatta, että rajallisesta ei rajattomuutta rakenneta. Kuten ei tyhjästäkään lopulta saa täyttymää näyttö- ja vertailutalouden alttarille 2].

Nuorissa piilee huomisen toivo, näin tuumataan tilanteessa, jossa de facto liki 30 prosenttia nuorten ikäluokista ovat työttöminä tai ainakin toimettomina. Työ tekijäänsä kiittää ja Elämän suola on toimeliaisuus – siksi puhutaankin toimeliaisuuden taloudesta 3].



Tänään eletään kasvuhuudollista riippuvuustaloutta
[ … olemme maailmanlaajuisessa työn uudelleenjaon taistelussa! ~ http://ilkkaluoma.puheenvuoro.uusisuomi.fi/101019-maailmanlaajuinen-ty%C3%B6n-uudelleenjaon-taistelu - ]

Olemme kytköstyneet toisiimme ennennäkemättömällä tavalla – sähkö, lämpö, vesi, ravinto, työ ja liikkuminen - kaikki nuo välttämättömyydet ovat riippuvaisia talouden ja toimeliaisuuden verkostoista. Me tarvitsemme toinen toisiamme – vaikka vaadimme aika-ajoin sodan toisiamme vastaan! 4].



Riippuvuustalous jakaa meitä menestyjiin;
[… menestyjien alle on jäänyt monta ”menestymätöntä” ~ http://ilkkaluoma.blogspot.fi/2005/10/masennus-voi-kohdata-niin-menestyjn.html - ]

usein ahnehtijoihin sekä häviäjiin; usein olotilaansa alistuneita, koska kyky kilpailla jäi pyrkyryyden puutteen vuoksi alimittaiseksi. Jako on karkea – noiden mainittujen ominaisuuksien väliin jäävät ne sadat tuhannet - miljoonat, jotka ovat seurailijoita, jotka tyytyvät olemaan yhteiskunnan maksumiehiä, saamatta täyttä osuuttaan, vaan tuottaen tuottamattomien elintilan ja -mahdollisuuden!



Omavaraisuuden perimä

Omavaraistalous pyöritti elollista eläinkuntaa menneiden perimillä ja kierrossa olevalla maannosmaterialla. Riippuvuus oli aidosti hiilitalouden biosfäärissä, joka jaksoi elättää vuosituhansia vain pienen määrän ihmisbiomassaa – nykyiseen nähden. Kasvutalaus kiihdytti ihmispopulaatioiden biomassan suhteettomaksi muuhun eliö- ja olikuntaan nähden.

...
Nykyisissä nuorissa on heräämistä kasvuhokeman mahdottomuuteen
[ .. deGrowth ~ http://ilkkaluoma.puheenvuoro.uusisuomi.fi/36610-maailmalla-haetaan-vauhtia-kulutuspuolitukseen - ]

On syntynyt ajatus riittävyydestä, jakautumasta ja lisääntymisen biomassallisen tasapainon hyväksynnästä. Ihmisen rooli ja osuus on ymmärretty yliedustetuksi; biorakenteita särkeväksi tasapainottomuudeksi.

Minimalismi voisi tarkoittaa nykyisen läntisen markkinatalouden kulutuspuolitusta, joka taas viherryttäisi aavikoituneet mahdollisuuskeitaat tasaisempaan ravinnonjakoon elollisen monimuotoisuuden eli biodiversiteetin ylläpitäjänä.



Tämän päivän materialismi

Materiaalinen hyvinvointi edellyttää tuotannon ketjutusta, jossa tehokkuus, hyötysuhde ja tuotantoylijäämä kanavoidaan yhä laajemmille kuluttajaryhmille. Ensin oli omavaraisuus, sitten maanviljely tuotti ylijäämän, joka mahdollisti kaupungistumisen ja muuhun eläinkuntaan nähden joutoväen syntymisen.

Ihmisen oman työpanoksen arvon noustessa kasvutalouden apostolit keksivät automaation ja lopulta robotisaation 5], joille vapaaaika, tehoalenema ja koulutustarve ovat minimalismia, mutta tuotantokyky tasalaatuisena ylivoimaista, erehtyvään ja inhimilliseen ihmiseen nähden.

Automaatio ja robotisaatio vievät työtämme kiihtyvään tahtiin ja tuottavat yhä enemmän biosfääriä kuluttavaa tuotannonlisäystä. Lisäyksestä pitää huolen voitonpyyde ja -vaade.



Autorobotiikka on kasvutalouden illallinen,

jonka jälkeen seuraavan aamun aamiaiseen ei enää ravintoeväitä riitä. Tämä tarkoittaa nykyisen kasvuhokematalouden romahdusta ja paluusta menneisyyteen. Menneisyydestä siintää biosfäärin vuosimiljoonainen omavaraistalous, jossa jokainen yksilö ”aikuistuessaan” vastaa vain itsestään ja hyväksyy reviirit ja niiden puolustamisen.

Muu kuin reviirillisyys 6] on ollut ihmisitsekkyyshömppää, jolla aikaansaatiin ylivertainen kyky luoda uutta kulutettavaa – nopeammin, helpommin, lisääntyvämmin ja lopulta biorakenteita särkevämmin.



Elämässä on vain yksi tärkeä ominaisuus,

ja sen on lisääntyminen, josta seuraa velvoite kasvatukseen ja opastukseen siten, että seuraavakin polvi lisääntyy. Kaikki muu on liki turhaa, tai oheispöhinää, jolla on tyydytetty tarvetta olla nautinnollisesti onnellinen, jotta lisääntyminen edelleen on mahdollista. Onnellisuuden niukkuus on kaunista ja ylläpitävää.

Kun nautinnon tavoittelu ylitti itsekkyydessään arkitasapainon, syntyivät kiksit ja niiden tavoittelun – joiden pohjalta markkinatalous kylpee tänään aivokemiallisten muuntoprosessien ahdingossa, jota kutsutaan huumaamisen kärjeksi 7] kokea enemmän kuin eilen – tavoitteena saada huomenna vieläkin enemmän kuin tänään.

Missä mennään kulutuskasvua huutava ihmiskunta?



VIITTEET
1] Velalla! ~ http://ilkkaluoma.puheenvuoro.uusisuomi.fi/40415-u-ihmiskunta-on-syonyt-elokuun-lopulla-sen-minka-luonto-tuottaa-vuodessa -
2] Ympäristövelka kehitysmaille ~ http://ilkkaluoma.blogspot.fi/2013/11/ymparistovelkamme-kehitysmaille.html -
3] Toimeliaisuus korvaa kasvuhuudon ~ http://ilkkaluoma.puheenvuoro.uusisuomi.fi/136865-resurssiymmartamaton-kasvuhuuto -
4] Väkivalta on osa ihmisyyttä ~ http://ilkkaluoma.blogspot.fi/2013/06/vakivalta-on-osa-ihmisyytta.html -
4] Ihmiskunta vaatii aina sotansa ~ http://ilkkaluoma.puheenvuoro.uusisuomi.fi/46819-ihmiskunta-vaatii-aina-sotansa-olemmeko-valmiina -
5] Robotisaatio 1! ~ http://ilkkaluoma.puheenvuoro.uusisuomi.fi/152322-esiteollinen-robotisaatio-hanhiparven-lento -
5] Robotisaatio 2! ~ http://aamulehdenblogit.ning.com/profiles/blogs/robotiikan-luovaa-lykkyytt-mihin-meit-tarvitaan -
6] r ~ http://ilkkaluoma.puheenvuoro.uusisuomi.fi/2010/08/24/puhumme-maahanmuutosta-vaikka-todellisuudessa-kysymys-on-reviirien-hallinnasta -
7] Kokeiluista se alkaa … ~ http://portti.iltalehti.fi/keskustelu/showthread.php?t=1014854 -
7] Huumeiden harhamaailma, kun mikään ei riitä! ~ http://ilkkaluoma.puheenvuoro.uusisuomi.fi/132324-huumekierteinen-harhamaailma -


EXTRA
Ihmiskunnan viholliset 1 ja 2 ~ http://aamulehdenblogit.ning.com/profiles/blogs/ihmiskunnan-viholliset-tavaravirroista-kuluttaminen -


...
Ilkka Luoma
http://jontikka.blogspot.fi
https://www.facebook.com/first.ilkka


AL US Vf [410] IL - BLOG 30069
---28012014---

doc.: raivoisa_kuluttaminen_28012014.doc – OpenOffice Writer

603 | 6549

Kasvuhokeman mahdottomuus käy luonnolle!

[ … ”Seitsemäntenä päivänä luoja lepäsi” -näin on kirjoitettu kristittyjen Raamatussa. Tämä tarkoittaa, että kuusi päivää on oltu ahkerina ja toimeliaisuus on täyttänyt maan. Tänään markkinatalous ja näyttö- sekä vertailuhuuruinen ihminen kohkaa kasvusta – jopa lasittunein silmin, näkemättä ympäristötekijöitä, jotka meille elämän ja ”lepopäivän” ovat mahdollistaneet … ]

Työ tekijäänsä toimeliaisuutena kiittää – kasvun ollessa epäoleellista

[ … meitä kaikkia ohjaava evoluutio toimeliaistaa meidät vain jatkamaan sukua ja kasvattamaan suvunjatkamiskelpoisia jälkeläisiä … ]

Työllä tarkoitetaan sellaista toimeliaisuutta, jossa jokapäiväinen elintarve täytetään ravintona, tarvittavana lämpönä ja suojana, ei muuta. Kasvu huudettiin peliin, kun opittiin vertailemaan itseämme toisiin ihmisiin; piti olla suurempi, vahvempi ja komeampi. Viisaus tuli peliin myöhemmin, jääden harmonisena ilmiönä tänään liian harvojen käsiin. Nyt voisimme odottaa viisauden kasvua.

Ympäristö ei kestä loputonta kasvuhuutoa

Ympäristö on rakentunut biosfääriksi, jossa olemme yksi pieni osa biomassana ja näin osakuluttajana yhteisistä elinvarannoista/ elintilasta, joista harmonian nimissä pitäisi riittää voimaa ylläpitämään paljon puhuttua, mutta vähän ymmärrettyä biodiversiteettiä. Luonnon ja ympäristön monimuotoisuudella tarkoitetaan evoluutiosopeumaa ja -kilpailua, miltei harmonisesta elintilakamppailusta.

Liika on liikaa -tyhjästä on paha nyhjästä

Ympäristö on monimutkaisten, meille avautumattomien yhtälöiden summa, joista muodostuu elämänlauseke, jota voidaan myös aksioomaksi ^1] kutsua. Tämä elämänlauseke on suvereeni, ja siinä on kokonaisuutena kaikki se tieto, mitä on vuosimiljoonina tarvittu tämän maapallomme monimuotoisuuden synnyttämiseen. Tässä lausekkeessa ei ole loputonta kasvua, koska kaava pitää sisällään niukkuusparametrin, joka patoaa rönsykasvua – siis kasvua, joka käy liiaksi luonnonvoimille.

Ihmisen ymmärrys näkyy hyvin suomalaisessa susikeskustelussa

[ … maahamme ei mahdu 5,4 miljoonan ihmisen joukkoon edes 300 sutta! …^2] ]

Kristittyjen Raamattu kertoo ihmisen luodun Jumalan omaksi kuvaksi; samaan hengenvetoon Raamattu kertoo Jumalan luoneen muun eläimistön ja kasviston ihmisen käyttöön – olisiko kaiken luoja niin yksipuolinen, että se asettaisi yhden samoista ja yhteisistä elämänpalikoista muodostuneen lajin kaikkien yläpuolelle -uskallan sanoa, että ei.

Uskallan myös sanoa, että biosfääri kaikkinensa on suurenmoisen syntymekanismin tulos, jossa on tarvittu ”jumalallisia kaavoja”, jotta tämä kokonaisuus on syntynyt ^3] – meidän keinosynnytetyt kaavat ylivertaisuudestamme eivät yksinkertaisesti riitä selittämään monipuolista harmoniaympäristöämme, jossa mellastaa se kuuluisa ”lasiliikkeiden norsu”.

Toimeliaisuus korvaa puhkihuudetun kasvujargonian

Me tiedämme, että ”saavutetuista eduista ei luovuta”, me tiedämme myös, että pitää saada lisää palkkaa, lisää hevosvoimia, suuurempi asunto, komeampi kesähuvila – enemmän kaukomatkoja, lisää eksoottisempia ruoka-aineksia, siis yleensäkin kaikkea lisää – olemmehan näyttö- ja vertailutalouden ilmentymiä – juuri nyt tässä markkinahöyryisessä kulutushokemassamme.

Kiinalaiset ottavat yhteisistä varannoista osuutensa – ~1,345/7,1

Maapallo ei yksinkertaisesti kykene järjestämään länsimaisittain materialisoitunutta elin- ja näyttötasoa kaikille maapallon ihmisille – meillä ei ole käytettävissämme sitä toista ja kolmatta maapalloa.

Mikäli kiinalaiset ja intialaiset söisivät ja kuluttaisivat kuten me eurooppalaiset ja pohjois-amerikkalaiset (per capita) -ei muille sitten mitään muuta riittäisikään – näin toki näkisimme sen mahdottuuskonkretian, jos huutoomme jatkuvasta kasvusta saataisiin luonnoton hyväksymiskuittaus.

Nyt me sen sijaan olemme kuitanneet itsellemme sen kolminkertaisen haasteen: Ilmasto lämpenee, vedenpuute arkipäiväistyy yhä useammalle ja maaperä kuivuessaan aroutuu ja lopulta aavikoituu – toisaalle sataen vettä aivan liikaa … vai olisivatko nämä aika-ajoittaisia ”normaaleja ympäristökiertoja”?

Millaisen elinmahdollisuuden me kuittaamme lapsillemme?

Huuto palkoista perustuu epäluuloon, jossa työnantaja ”käärii yhdessä aikaansaadun ylijäämän omaan liiviinsä” - toverin pitää saada osa tuosta yhteishyvästä, jota voitoksi kutsutaan. Entä jos voittoa ei todellisuudessa tule, niin mihin silloin perustetaan huuto palkankorotuksista?

Miksi meidän pitää saada lisää?

Tietääkö toveri sen, että olemme täällä läntisessä lintukodossamme maailmanlaajuisessa työn uudelleenjaon taistelussa? --- Miksi meidän pitää saada enemmän kuin mitä todellisuudessa tuotamme? Ja lopulta – miksi meidän pitää saada koko ajan lisää ostovoimaa *?

Off-switch

[ … säästäväisyytemme merkkivalo Stand-by kuluttaa Saksassa noin yhden atomivoimalan verran sähköä! … ]

Maapallolla sammutetaan ihmisten toimesta yhä useampi valo ^**] – kerran vuodessa, tunniksi. Me harjoittelemme supistamista, vähentämistä ja aivovoimistelemme itsellemme protominimalismia, joka tulee pakolliseksi, … ellei ihmisten toimesta – niin sitten ympäristön ”määräämänä”.

Rajallisesta kun et voi äärettömästi repiä. Avaruus on rajaton, mutta äärellinen – vaikea yhtälö, yhtä vaikea kuin se, ettemme voi kasvaa kokoamme suuremmiksi. Meille on ”tarkoitettu” elintarvemäärä ^[SELITE], joka vastaa meidän populaatiomassaa pallomme biosfäärin kokonaisbiomassasta.

Annetaanko me ihmiset luonnon ja meitä elättävän ympäristön (biosfäärin) milloin levätä – opettelemmeko vähentämään?

...

^VIITTEET

^1] Aksiooma

http://fi.wikipedia.org/wiki/Aksiooma -

^2] Miksi riivaamme susia?

http://ilkkaluoma.blogspot.fi/2013/02/suden-luonto-ihmisen-mielihalut.html -

^3] Meissä elää väkevä ja rajallinen ”kuolemattomuus”, joka on katkolla joka sukupolvessa!

http://ilkkaluoma.blogspot.fi/2013/02/saikeista-haivahdys-kuolemattomuutta.html -

^*]

Ostovoimamme käyttäytyy tänään lisääntyvästi, koska ”haluamme kasvaa”. Kasvumme käy luonnon päälle, koska jokainen ostovoimatapahtuma ottaa määränsä muuntomateriaa muunteluprosesseihin (joista tosin muodostuu työtehtäviä), muuntamiseen tarvittavaa energiaa ja jättää, tullessaan hyödyttömyysvaiheessaan jäljen meitä elättävään biosfääriin, osin luonnottomana muuntumisena (ongelmajätteinä) – täältä muodostuvat ne todelliset kestävän kulutuskäytänteen rajat, kaavat ja parametrit.

^**]

Earth60h+ --- http://www.earthhour.org/ -

Ilkka Luoma

http://ilkkaluoma.blogspot.fi

http://www.facebook.com/first.ilkka

...

^[SELITE]

Elintarpeella (elintarvemäärä) tarkoitetaan juuri sitä määrää elämiseen tarvittavaa ravintoa, materiaa ja energinakäyttöä, jolla täyttyy evoluution määrittämä sopeumallinen lisääntyminen jatkumona, kuitenkin siten, että seuraava polvi saadaan lisääntymiskelpoiseksi – tarpeellisin tiedoin ja taidoin – siis ihmismäisesti ajatellen yhteisökelpoisiksi, koska lisääntymiskumppani pitää saada hankituksi – täältä löytyy muuten se perustelu homouden mahdottomasta pariteettibittivirheestä – sillä homot eivät lisäänny.

Sent

To: ville.niinisto@ymparisto.fi

CC: heidi.hautala@formin.fi; oras.tykkynen@eduskunta.fi; anni.sinnemaki@eduskunta.fi; kimmo.tiilikainen@eduskunta.fi; presidentti@tpk.fi; satu.hassi@europarl.europa.eu; sirpa.pietikainen@europarl.europa.eu; taru.tujunen@kokoomus.fi; paavo.vayrynen@keskusta.fi; timo.laaninen@keskusta.fi; juha.sipila@eduskunta.fi; eija-riitta.korhola@europarl.europa.eu; sampo.terho@europarl.europa.eu; lauri.ihalainen@tem.fi; jan.vapaavuori@tem.fi; alexander.stubb@formin.fi; jyri.hakamies@ek.fi; lauri.lyly@sak.fi; leo.stranius@luontoliitto.fi; sixten.korkman@aalto.fi; pasi.holm@ptt.fi; kari.tanskanen@kolumbus.fi; jutta.urpilainen@vm.fi; jyrki.katainen@vnk.fi; vesa.vihriala@etla.fi; ekpaloheimo@hotmail.com

Subject: KASVUMIELIPIDE - "Toimeliaisuus korvaa kasvuhuudon"
Date: Tue, 19 Mar 2013 14:59:39 +0300

^OT

Toimeliaisuus korvaa luonnottoman kasvuhokeman!

(Tänään media, poliitikot, tiedemiehet, talousasiantuntijat, virkanaiset, kansantaloustieteilijät, jopa valistuneet ”vihreätkin” huutavat talous- ja muuhun hätäänsä avuksi kasvua, kasvua ja vielä kerran varmuuden vuoksi kasvua – ironista, mutta tämä kasvuhokema on ”viisautensa illassa”)

...

AL

^BLOG15830IL

http://jontikka.blogspot.fi/2013/03/toimeliaisuus-korvaa-kasvuhokeman.html -

---19032013---