*
"Suomalaiset kotitaloudet lähtevät talouden taantumaan huonoista lähtökohdista, sanoo Takuusäätiön Juha A. Pantzar – Nämä toimenpiteet jokaisen tulisi tehdä nyt"
~ https://www.hs.fi/elama/art-2000006460905.html -
...
IJL-kommentti 01042020 ---
1 - Alustukseksi - Talousihmiset ja poliitikot huutavat kulutusta - kansalaisten pitää ostaa ennakoidusti budjetoidun kasvun tavalla; näin muodostuu talouskäsityksen mukaan turvallinen yhteiskuntakehitys, joka kasvaa.
Miksi kaikkien huulilla on kasvuhokema?
Olisiko nyt aika Suomen talousviisaiden tulla ulos ja kertoa miten voidaan kasvua hokea, kun luonto eli biosfäärillinen kierrossa oleva terve biomassa ei ole sellaisessa kasvussa kuin taloutemme hamuaa!
Emmekö tunne riittävästi kierrossa olevaa biomassaa, josta olemme hyvin vähäinen osa?
Luontobiologia tunnetusti elättää kaiken elollisen, jossa ihminen on yksi osa, omalla kierrossa olevalla biomassalla. Ihminen kuluttaa liikaa, syö muiden lajien kukkaroista ja syö vielä monien lajikumppaniensa riisikupeilta.
Tässä lähtökohdat, kun arvioidaan ihmisen talousroolia tässä Elämän monimuotoisuudessa, jonka kirjoa elintapamme kuluttaa - kaventaa vähentäen!
..
Ihmisten kesken epätasajako on maapallollisesti karmea
Parempiosaiset huutavat, että köyhyys on vähentynyt, näin rahassa mitattuna ja kulutusmäärin laskettaessa. Silti valtavimmat ympäristöhaittajäljet tekevät juuri varakkaat, joiden huulilta kuuluu useimmiten tuo kasvuhokema.
Nyt talous niiaa nätisti luontobiologialle - siis kulutus vähenee ja ostetaan vain "välttämätön", silti ihmisen ympäristöhaittajalanjälki on karmea verrattuna esimerkiksi saman kokoisiin eliöpopulaatioihin - vaikkapa muurahaisiin, joita on biomassana suunnilleen sama määrä. Muurahaiset ovat harjoitelleet yhteiskuntajärjestystään kymmeniä miljoonia vuosia!
Ihmisillä on rahallista velkaa, ja velkahan tulee tunnetusti maksaa
Monien velanhoitokyky kangertaa. Ihmisillä ei ole oikeutta mikä on useilla valtioilla - jatkuvasti lisääntyvästä velasta. Ihmisillä ei ole myöskään oikeutta kopioida seteleitään, mutta Keskuspankeilla on siihen laillinen oikeus, kuten nyt juuri US FED ja EU' n EKP tekevät - suunnitellaan jopa helikopterirahaa*, jotta kansalainen saa kulutusmahdollisuuksia. >[2]
TIEDE [18|70] ~ https://www.tiede.fi/keskustelu/80738/kuinka-kauan-voimme-taloudessa-kasvaa-talousnobelisti-holmstrom-tuumailee?changed=1585854265 -
.
2 - Nykyinen talousjärjestelmä perustuu kulutukseen ja kasvunhokemaan
Tämä lyö pahasti luontobiologian korville. Tunnetusti loputtomasti ei voi nyhtää rajallisuudesta. Heräämmekö huomaamaan tuon raja-arvon lähentymisen, kohden vuoden alkua? Tiedämme jo, että Suomessa vuotuinen ylikulutuspäivä on kevään keskellä - maailmallisesti tuolla syksyn korvilla.
IDEA: Olisiko aika lyödä viisaat päät yhteen ja rakentaa mallinnusjärjestelmä*, jossa ihmisen talous ja "luontoympäristötalous" yhdistetään. Onhan selvää, että noilla kokonaistekijöillä on selvä syy-seuraussuhde.
.
Nyt on ehdoton tarve hoksata ja oivaltaa, ettei luonto elätä kuin "määränsä" - ei sen yli. Tuolla mallinnuksella, nykyisellä tietokonetekniikalla yhdistettynä mobiliteettiin, olisi tehtävissä hieno "kaiken kattava" ohjelmisto, joka mallintaa tuhansin parametrein ja muuttujin (rahallistakin) eloamme ja sen synkronoitumista luontobiologiaan, joka muuten elättää meidät kaikki -aivan kaikki.
Tässä on siis kyse kattavasta yhteiskunnallisten - , pankkien -, yritysten - ja kuluttajien rahavirtojen mallinnuksesta (unohtamatta taloudenpidon, velkaa, saatavia, sijoituksia - taseita ja ulkomaankauppaa) ja erityisesti kaikkien noiden projisoitumista biosfääriin.
..
Koronavirus ojensi kuvainnollisesti kätensä: 'Herätkää kulutusmantrastanne ja huomioikaan luonnon tarve kokea suurimman haittajäljen taholta vähentämistä'.
Voisimmeko elää kulutusvähenemän kanssa? Onko pakko saada: "Lisää, nopeammin ja suuremmissa erissä". Ei ole, sillä luonto voi heittäytyä lakkoon. Olisiko luontoympäristö jo antanut lakkovaroituksia?
Suomessa NNV-hallitus PM Sanna Marinin johdolla voisi nyt kääntää vipua ja muuntaa prioriteettia - Henki ja Elämä ensin ja sitten vasta talous ja sen rahavirrat ja nämä aivan uudelleen mietittynä.
Ihmisen ympäristövelka on jättiläismäinen - konkurssimainen - joka saattaa jo herkimpien aisteihin tuntua! Millaisena tuhannen vuoden kuluttua tuolloinen Elämä muistaakaan tämän hyvin lyhyen hetken - vuodelta 2020? e
..
Ei kommentteja:
Lähetä kommentti