Lähdön hetki on lopullinen, sen kohtaaminen on onnettomin tapahtuma jälkeen jääneille ihmisille. Masennus voimattomuudesta on konkreettinen; et voi tehdä mitään. Niin, voit toki jäädä suremaan omaa kohtaloa. He saivat sen lopullisuuden, joka odottaa meitä kaikkia. Hyvien ystävien menetys on yksinkertaisesti pohjatonta. Sanat loppuvat, jää kuvat ja muistot. Jokainen on oma arvokas tarinansa ja ainutlaatuinen sekä -kertainen. Kunnioita niitä ja ajattele omaisiasi ja myös itseäsi, hekin sanoisivat niin. Kuvat kertovat tässä enemmän kuin voi kirjoittaa. Ylempi on otettu Kotkan Sapokassa 28.kesäkuuta 2005, kello 15:42. DSC_6547.JPG. 1/60s, f4.0, 75mm. Alempi kuva on otettu Savonlinnan Talvisalossa 26.kesäkuuta 2005, kello 14:24. DSC_6486.JPG. 1/200s, f7.1, 93mm. Rauha Heidän muistoilleen. Molemmat olivat tärkeitä ihmisiä, heillä oli luonne, joiden kaltaisesta moni olisi ylpeä.
Masennus voi kohdata niin menestyjän kuin hiljaisen puurtajan
Inhimilliseen yhteiskuntaan kuuluu ilo ja suru. Iloa ei jatku loputtomiin, eikä suruakaan pitäisi kokea yli kestokyvyn. Suru, epäonni, epäonnistumiset ja useasti kytköksen katkeaminen osallistumiseen johtaa mm. masennukseen. Ihminen on laumaeläin ja sopii luontevasti yhteisöllisyyteen. Erkaantuminen ryhmästä tai osallistumisesta erakoi yksilön, jolloin yhteenkuuluuvuuden, osallistumisen ja tavoitesaavutuksen tarve ei toteudu; ihmisestä on tullut "hyödytön".
Kvartaalitalous ja tehokkuuden päämääräpyrkimys ajavat markkinataloutta kujanjuoksuun, jossa pyrkyryys, ahneus ja puhtaan omaehtoinen voitontavoittelu erkaannuttavat yksilöt kauemmaksi yhteisöllisyydestä. Vastuunkanto, huolehdinta ja tiimikeskeisyys kärsivät yksilökeskeisessä voitontavoittelussa, jossa oma itsekäs tulotason nostovaade epäsuorasti välinpitämättömyyden tai "sokeuden" kautta johtaa syrjäytyneiden ihmisten kulujen maksamiseen lisääntyvinä veroina.
Kuten eläinkunnassa, ei kaikille ihmisillekkään ole paikkaa ylimmillä portailla. Ihmisten mitatessa kyvykkyyttään osto- ja kulutusvoimalla, vie se sijaa vastuullisesta yhteistoiminnasta, jossa keskinäisyys, yhteinen tavoite sekä toteutumisen riemu jää saavuttamatta jatkuvasti käynnissä olevien saneerauksien, tehostustoimenpiteiden ja henkilöjärjestelyjen vuoksi.
Masentunut, omaan pohjattomaan kuoppaan pudonneen ihmisen nousukyky ilman apua ei ole useasti mahdollista. Vastuullisuus yhteisön puolelta voisi useissa tapauksissa jo alkuvaiheessaan helposti nostaa henkilön kuopastansa takaisin ryhmään ja toimintaan. Ihminen on luotu tekemään työtä ja osallistumaan sekä kokemaan onnistumisen hetkiä. Aina ei voi onnistua ja tuolloin ryhmän ja yhteisön vastuullisuuden tulisi ohittaa itsekeskeiset voiton ja pyrkyryyden tavoitteet oikeasti kannustamalla "juuri sillä hetekellä heikompaansa.
Eläinkunta on harmonisessa luonnossa evolutiivisesti vahva, koska elämänkamppailussa tapahtuu koko ajan vahvemman ja pystyvämmän valinta. Heikolle ei yksinkertaisesti ole sijaa; ainut ihmisinhimillinen tapahtuma on suvunjatkannassa tapahtuva poikueiden huolehdinta. Ihminen on halunnut erottautua eläinkunnasta ja näin on syntynyt tulontasaukseen pyrkivä yhteiskuntamalli, joka päätöksiltään olisi demokratia. Liiketaloudessa pelaa vahvemman ja nokkelamman lait; itse yhteiskunta kamppailee nyt suurenevan "sosiaalilaskun" parissa totuttuun tulontasaukseen riittämättömien jakokelpoisten varojen niukkuudessa.
Nykykaltainen "demokratialla" tuettu markkinatalous repii laajenevasti kuilua tulontasauksen ja liiketoiminnan voittojen väliin. Maailmassa kaikki eivät voi olla voittajia; osa tulee aina häviämään. Masennus on yksi inhimillisyyden äänetön hätähuuto sivuraiteellistumisesta oravanpyörämekanistisesta kilpailutaloudesta, jossa ahneus ja itsekeskeinen voitontavoittelu ovat haudanneet alleen huolehdinnan ja tuen työympäristön väliaikaisille alisuoriutujille.
Masennukseen on kaatunut viimeisen 15 vuoden aikana suunnaton määrä energiaa, osaamista ja kokemusta. Yhteiskunta olisi tarvinnut tuon osaamisen, mutta hallitsemattomassa kilpailutilanteessa yhteisillä panoksilla koulutetut arvonmuodostajat poistuivat työvahvuudesta joko lopullisesti tai sitten tulontasauksen debet-puolelle. Hallitsematon markkinatalouden yksisilmäinen kilpailuvietti liiallisesti ahneine edusmiehineen on törmäyskurssilla tulontasauksen luoneen parlamentaarisen demokratiayhteiskunnan kanssa. Nyt olisikin syytä aloittaa laaja kansalaiskeskustelu poliitikasta ja tulevaisuuden suunnasta, kuinka edustuksellisen demokratian tulee käymään.
Ei kommentteja:
Lähetä kommentti