Kuvassa näkyvät kukkalaitteet olivat Yhdysvaltain presidentin George W. Bushin, Kiinan presidentin Hu Jin Tao:n ja Venäjän presidentin Vladimir Putinin laskemat + mukana on myös Saksan liittokanslerin Gerhardt Schröderin seppele ja muitakin, mm. Suomen. Tässä vietettiin II-maailmansodan päättymisen 60-vuotisjuhlia herkimmillään vuonna 2005/ toukokuu. Muuri on Moskovan Kremlin muuri. Saksan Kolmas valtakunta oli vain tykinkantaman päässä näistä muureista joukukuussa 1941. Maailma on nyt muuttunut. Kiina on noussut maailman kärkikaartiin, Neuvostoliitto romahtanut ja Saksa yhdistynyt. USA on tätä kirjoitettaessa maailman ainoa sotilaallinen supervalta, toistaiseksi. Saksassa ei ole vielä aloitettu historian pyykinpesua siltä toiselta kannalta, häviäjän kannalta, sen aika odottaa vielä...
Kuva otettu 23. toukokuuta 2005, kello 20:11. DSC_5786.JPG. 1/80s, f4.5, 105mm. Nikon D70. Photo by Ilu 2005.
2005 - 02 - 16
60 vuoden jälkeen historian näkökulma voisi laajentua
Vuosi 2005 on useiden juhlien aikaa. 1945 päättyi eräs aikakausi, josta ei ole ollut lupa puhua kuin yhdellä tavalla. Kansallissosialistinen Saksa antautui liittoutuneille, lähinnä venäläisille ja amerikkalaisille. 60 vuotta sitten alkoi laaja yksipuolinen vuoropuhelu voittajien tahdon mukaisesti. Tänä vuonna tullaan todennäköisesti kokemaan uusi lähestyminen arkoihin tapahtumiin. Olisi tasapuolisen tutkinnan aika.
30-luvulla Saksan kansa valitsi suvereeniin asemaan kansallissosialistisen liikkeen, joka oli palauttamassa kansallista identiteettiä Saksalle. Tapahtumien ilmentymistä on puhuttu ja kirjoitettu runsaasti; vähemmän on tarkasteltu niitä toimenpiteitä, joilla kohotettiin Saksan kansalaisten elinmahdollisuuksia, parannettiin työllisyyttä, aikaansaatiin kansallista eheyttä ja toisaalta kavennettiin ilmaisunvapautta. Vaalitulos, joka 1933 saavutettiin, ei kokonaan voinut olla manipuloitu, vaan reilu enemmistö halusi muutosta. Toinen maailman sota käytiin tunnetuin seurauksin. Ne epämiellyttävät tapahtumat, joihin tuolloinen valloittaja syyllistyi, tiedetään myös hyvin. Saksa on nykyisyydessään osoittanut tahtoa hyvittää tapahtumat ja nyt on aika antaa myös hyvitys nykyiselle Saksan kansalle hautaamalla menneet.
Nyt olisi hyödyllistä perehtyä tämän päivän epäoikeudenmukaisiin tapahtumiin, mm. Palestiinan kysymykseen ja lisäksi niihin lukemattomiin epäinhimillisiin tapahtumiin, joissa lähes aina siviilit ovat suurimman kärsimyksen kohteena. Valttina saavuttaa äänestyksien jälkeistä valtaa, on käyttää osin samanlaisia retoriikan helmiä kuin jo 30-luvulla.
Suomen tapahtumat ja kohtalo on useasti liittynyt Saksaan. Tänä päivänä mm. vientimme ja tuontimme on Saksan kanssa merkittävän suuressa asemassa. Suomalaisille Saksa on merkinnyt mahdollisuuksia ja turvaa kuin myös epätietoisuutta. Aikoinaan oli meille tulossa myös saksalainen kuningaskin. Saksalaisten sotilaallinen ja taloudellinen apu kesällä 1944 oli eräs ratkaisu itsenäisyytemme säilymiselle. Tämänkin tosiasian esilletuloa piti odottaa lähes 60 vuotta, mutta nykyisin asia on laajasti hyväksytty ja tunnustettu.
Nyt olisi aika nähdä asioita objektiivisemmassa valossa; vanhojen hokemien toistelu ei tuo menetettyjä syyttömiä sieluja takaisin. Jo EU-yhtenäisyyden nimissä olisi huomioitava saksalainen identiteetti; kaikilla on oikeus omaan identiteettinsä, kuten Suomessakin eri maakunta-alueilla on omat piirteensä, niin myös liittoutuvassa Euroopassa on eri mailla omat "omituisuutensa". Saksalle, joka on merkittävä nettomaksaja yhteisessä Euroopassamme, olisi annettava sille kuuluva arvonsa.
Tämän vuoden 60 v. tapahtumien julistuksille paremmasta maailmasta ja muistutuksista historian virheistä, antaa kysymyksiä herättävän olon, koska nyt aikoinaan kärsineet viljelevät uutta kärsimystä uusille kärsiville itsensä puolustamisen ja vapauden nimissä. Voittajat ovat aina määränneet linjat, häviäjän on tyytyminen ajan kuluun ja unohdukseen. Voittajat tänäkin päivänä sanelevat virallisen totuuden ja julistuksen. On vain yksi hyväksyttävä tapa muistella vanhoja; historian virheistä tulisi muidenkin oppia kuin vain historiassa virallisia virheitä tehneiden. Objektiivisuuteen kuuluu myös historian näkökulmien valaisu kaikilta tahoilta; myös häviäjien näkemyksien ja tutkimusten osalta.
Eurooppa EU:na ei ole yhtenäinen; eikä se synergioidu hyödyllisyydeksi kaikille, ellemme ota huomioon myös kaiken kattavaa historiatutkimusta ja hyväksyntää, että virheitä on tapahtunut kaikilla puolilla. Maailma voisi olla tasa-arvoisempi ja harmonisempi, mikäli emme lietso liiaksi kansallista erinomaisuutta ja vain omien kulutusetujemme oikeutuksia. Tulemme kohtaamaan uudentyyppisiä uhkia; saastuminen, energian riittävyys, puhdas vesi sekä ilmastomuutokset vaativat yhteisiä ponnisteluja.
Tästä vuodesta 2005 ei saisi tulla liiaksi historian muisteloa, vaan niiden ominaisuuksien löytymistä, jolla nykyiset epäinhimillisyydet vähennettäisiin minimiin. Saksa on hieno ja moni-ilmeinen kansakunta. Historiamme on meillä kaikilla ja sen kanssa tulee voida elää.
Ei kommentteja:
Lähetä kommentti