Nightwish, Ankka-Rock, Kerava 7. elokuuta 2005, klo 21.12. Canon IXUS, IMG_2434. 1/30s/ f4.0. Photos by Ellu 2005.Nightwish kiertueen päätös hullaannutti ja yhdisti ihmiset
Pohjois-Karjalan Kiteeltä lähtöisin oleva Yön unelma - Nightwish innoitti yleisönsä tunne-euforiaan, jossa oli merkkejä yhteenkuuluvuuden hegemoniasta niin 1930-luvulle kuin jo parin tuhannen vuoden päähän Rooman imperiumiin. Nightwish osaa asiansa ja se on markkinoitu tunneyhdistäjänä vailla vertaansa. Yhtye on yksinkertaisesti suunnittelun, osaamisen ja rautaisen markkinataidon innovatiivinen ja musiikillinen yhdistelmä.
Suomalainen yhteiskunta oli harvinaisen laajasti edustettuna konsertissa. Nuorimmat fanit olivat ehkä 10-13-vuotiaita ja mukana oli myös reilusti viisikymppisiä. Tapahtumalla oli yhteinen tekijä; tunne - tuo maaginen voima kohtasi sähköiskun tavoin yleisönsä.
Tapahtumassa oli myös viesti valkoiselle miehelle; viestin antoi surullisen puhallinsoittimensa välityksellä amerikan intiaani. Ehkä hän omalla alkuperäisellä kielellään antoi anteeksi valkoisen miehen yhteiskuntaraiskauksen, joka satoja vuosia sitten tehtiin ahneutemme loputtomuudessa ja kirkkomme suojeluksessa.
Konsertissa henkeytyi oiva vuorovaikutus, josta olisi monilla niin talouden markkinaihmisillä kuin politiikan osaajilla oppia otettavissa. Katsoja ja kuuntelija sai rahalleen enemmän katetta kuin oli odotus. Nykyinen markkinatalous satsaa enemmänkin pelkkien mielikuvien luontiin ja useasti ostajaa kohtaa pettymys. "Yön unelmassa" ei pettymystä kokenut, vaan vuorovaikutus säteili vielä konsertin jälkeenkin.
Itse konsertti tapahtumana oli välitöntä yleisön ottoa yhteiseen tunnelataukseen, joka välittyi soittajista ja itse laulajasta Tarja Turusesta, jonka tunteen voima ulottui ylimmille katsojariveille. Nightwish oli nyt päättämässä maailmanlaajuista kiertuetta kotisuomeen ja sen he tekivät arvoisellaan tavalla ottaen yleisönsä ilolla, tunteella ja yhteenkuuluvuuden voimalla.
Ihmisille tarjotaan monessa muodossa tapahtumia, joissa tavoitteena on samanlainen yhteenkuuluvaisuus yhteisöllisyydestä ja ykseydestä. Nuo tilaisuudet eivät yleensä onnistu tavoitteessaan; esimerkiksi nykyinen politiikka tekijöineen ei ole enää kyennyt sytyttämään kuulijoitaan. Kansalaisten innoittaminen meille kuitenkin kaikkein tärkeimpään, yhteisten asioiden hoitoon ei kannusta. Nightwishin konsertti oli yleisön ottamista. Missä viipyvät ne poliittiset johtajat, jotka kykenevät nostamaan tunteen ja osallistumisen uusiin lukuihin?
Rooman ehkä tunnetuin keisari Gaius Julius Caesar järjesti kansalaisille yhteenkuuluvuutta tapahtumilla, joissa markkinoitiin tunnetta Colosseumilla idealla: sirkushuveja, yhteenkuuluvuutta ja leipää. Keisari oli yksinvaltias, joka ymmärsi kansalaisten tarpeet ja hoiti ne mm. tunnetasoa nostaen esim. voitonparaatien säestyksellä. Keisari järjesti myös töitä kansalaisille luoden näin luottamusta ja huolenpitoa. Tuolloinen politiikan hoito ei sisältänyt nykymallista demokratiaa, vaan tulontasausta suoraviivaisesti myös vähempiosaisille. Lopulta Senaatin rahavalta ja pääoma juoni Caesarin tikariniskuihin ja kuolemaan. Rooma ajautui Caesarin murhan jälkeen vuosikymmeniksi kaaokseen. Nykytutkimus on oivaltanut ja löytänyt todisteet Caesarin itsevaltiuden olleen eduksi tavalliselle kansalle ja kansan olleen pääsääntöisesti tyytyväinen hänen johtamistyyliinsä.
Maailmanlaajuisen kiertueensa päätteeksi "Yön unelma" latasi yleisönsä euforialla, jossa sijoitettu pääsylippuraha antoi katetta yli normaalin tyytyväisyystason; markkinointi ja ennakkomielikuvan luonti onnistui esimerkillisellä tavalla. Kuinka saisimme poliitikkomme oivaltamaan tämän saman asian, jolloin kansalaiset palkitsisivat suurella osallistumisella ja aktiivisuudella saamansa odotukset ylittävän tapahtuman. Tällöin olisimme hiukan yhtenäisempiä meneillään olevaan maailmanlaajuisen työn uudelleenjaon taisteluun.
Ilkka Luoma
Ei kommentteja:
Lähetä kommentti