Maanantain 4.4. uutisoinnissa puolustusvoimiemme komentaja amiraali Kaskeala peräänkuulutti suurta huoltansa armeijan rahoituksesta. Näyttää siltä, että puolusvoimiltamme ollaan viemessä toimintaedellytyksiä hoitaa kansallista tehtäväänsä. Ikäluokat pienenee ja kelvollisten varusmiesten määrä vähenee. Entistä enemmän tarvitsemme kutsuntajärjestelmään perustuvaa armeijaa, jossa tehtävien määrä lisääntyy pienenevistä ikäluokista huolimatta.
Eduskunnan on valinnut Suomen kansa. Enemmistö kansastamme puoltaa vahvasti varusmiesarmeijaa ja sen täyttä ylläpitoa. Eduskunnan velvollisuus on kuulla äänestäjiensä ääntä. Armeijan merkitys Suomelle on kautta-aikojen ollut suuri ja vaikuttava. Voidaan sanoa, että armeijamme on pelastanut tämän maan tai alueen useaan otteeseen.
Valtiomme kipristelee jatkuvissa rahavaikeuksissa, verojakaan ei voi nostaa ja säästöt ovat arkipäivää. Nyt on kysymys kohdentamisesta. Hallitus on kohdentanut rahaa mm. Soneran kautta Saksan ilmatilaan kuin myös aikoinaan, tosin pakosta, pankkijärjestelmämme pelastamiseen. Puolustusvoimat tarvitsevat nyt erillisen kohdentamisen, otettakoon se vaikka kansalaisobligaatioilla tai muilla järjestelyillä. Eräs vaihtoehto on kohdentaa soveltuvaa työttömiemme työvoimaa armeijamme tarpeisiin. Näin saadaan "ilmaista" jo päivärahoin maksettua työaikaa hyvin laajalta osaamisalueelta, koska työttömyyskirjomme on kattava ulottuen lähes kaikkiin ammattiryhmiin. Kyseeseen tulevat monet apu- yms.tehtävät sekä ulkoistuskelpoiset toimet. Tällä järjestelyllä armeija säästää budjettivaroja sellaisiin kohteisiin joita ei voi työvoimalla korvata, siis varusteisiin, kalustoon ja tarvikkeisiin. Työttömiemme totaalinen inventointi on muutoinkin hyödyllinen toimenpide, sillä joudumme kohdentamaan tätä työvoimareserviä myöhemmin muihinkin ns. yleisiin töihin, mm. rataverkoston peruskorjaukseen sekä rakennettavaan Päijänne-Saimaa kanavaan.
Suomen kansa on aina seisonut armeijansa takana. Nyt ei tarvitse pelotella perinteellisillä sodilla, vaan muilla armeijamme tehtävillä rauhan aikaisessa toiminnassa. Tehokas armeija on hyvä turvallisuustakuu eri tyyppisiin toimenpiteisiin myös Suomessa. Emmekä saa unohtaa armeijan kasvattavaa vaikutusta nuoriimme. Suomen armeija voisi olla kansainvälisesti rauhanturvaajien ammattikouluttaja laajemminkin, samoin voisimme antaa muiden maiden joukko-osastoille koulutusta ja/tai koulutussuunnittelua. Suomalaisella sotilaalla on historiallinen maine jo Hakkapeliitoista lähtien nykypäivän rauhanturvaajiin saakka.
Armeijamme rahantarpeeseen on syytä perustaa kansalaisliike, keräämään rahaa, pohjaamaan mielipidettä ja edesauttamaan vähintäänkin seuraavissa eduskuntavaaleissa löytämään sellaisia ehdokkaita, jotka kuuntelevat äänestäjien mielipidettä myös vaalien välillä.
Nyt on syytä kuunnella amiraali Kaskealan mielipidettä ja ryhdyttävä toimiin armeijamme toimintaedellytysten turvaamiseen kansalaisliikkeellä. Tämä projekti kiinnostaa varmasti monia suomalaisia ja sillä aikaansaamme yhteistä henkeä yhteisen päämäärän ja -projektin myötä. Ohjatusti kansan voima ja ideointikyky ratkaisee tämän kroonisen rahantarpeen armeijallemme nyt ja tulevaisuudessa.
Ei kommentteja:
Lähetä kommentti