Tulevat sodat ovat tietokonepelejä, mutta Suomelle armeija on myös kasvatuslaitos
Valtiovarainministerin kiristellessä hampaitaan kustannuspaineiden alla, tulee aika-ajoin Suomen armeijan vuoro kantaa kustannussäästöt pöytään. Armeija on Suomelle kansallinen instituutio. Sen teho on muutakin kuin raaka puolustusvoima. Armeija on ollut kautta-aikojen poikien (nyt myös tyttöjen) kasvatuslaitos.
Edesmennyt Isänmaan ääni - jalkaväen kenraali Adolf Ehrnrooth oli nuorison ystävä ja harras Isänmaan puolustaja, joka koko elämänsä arvosti lakiin perustuvaa asevelvollisuutta. Nykypäivän moderni armeija toimii tietokoneiden varassa. Informaatio ja sen käsittely on pelin henki. Nämä ominaisuudet tarvitsevat huippukoulutettuja yksiköitä. Näillä perustellaan armeijan modernisaatiota, joka samalla poistaisi asevelvollisuuden.
Asevelvollisuus on Suomessa suosittua. Siviilipalvelus on kunniakas vaihtoehto, mutta sitä käytetään yllättävän vähän hyväksi. Suomessa armeija on traditio ja sillä on arvokkaat perinteet. Suomi säilytti itsenäisyytensä korpisotureiden voimalla sekä saksalaisten aseavulla. Suomalainen on ylpeä armeijastaan ja haluaa säilyttää sen myös asevelvollisuusarmeijana. Syy on yksinkertainen; armeija opettaa vastuunkantoa ja -tuntoa nuorille kansalaisillemme. Nykypäivänä nuorten kunto on vain luvattoman heikko, jo tämänkin takia armeijan varusmiespalvelusta voitaisiin tehostaa kunnon huolehdinnan osalta. Armeijassa oloaika pitäisi nostaa 12 kuukauteen kaikilta, reserviupseerikoulutus vastaavasti 18 kuukauteen. Armeijan koulutukseen voitaisiin sisällyttää myös kriisiaikojen toimintakoulutusta, myös vakavien onnettomuuksien ja luonnonkatastrofien osalta. Suuri joukko nuoria viettää osan nuorudestaan toimettomina; parempi olla motivoitumassa armeijassa kuin joutilaana peruspäivärahalla. Nykypäivänä on merkille pantavaa reserviupseerikoulutuksen saaneiden yhteydenpito myös varusmieskauden jälkeen sekä heidän keskiarvoa parempi menestys siviilielämässä. RUK antaa toimivia ominaisuuksia mm. johtamiseen liike-elämässä.
Armeijan merkitys on kansallinen. Armeijalla on myös merkittävä työllisyysvaikutus. Lisäksi armeija on merkittävä ostaja alueellisesti. Tulevaisuuden armeijamme voidaan jakaa kahteen osaan: huipputekniikan ammattiarmeija sekä kansalliset kaartit tasaisesti ympäri Suomen. Kansallisen palveluksen jälkeen jatko ammattiarmeijaan on vapaaehtoinen ja siitä maksetaan kilpailukykyinen palkka. Nämä järjestelyt tuovat valtiolle lisämenoerän ja tuon järjestelyn päätös voidaan hakea kansanäänestyksestä. Suomi on hyvä maa ja sitä kannattaa puolustaa (jv.kenraali Aadolf Ehrnrooth), ...myös muillakin arvoilla kuin sotimisella.
Ilkka Luoma
02130 ESPOO
0400 607080
ilkka.luoma@keskipiste.fi
Ei kommentteja:
Lähetä kommentti