TV1:n AamuTV haastatteli torstaina 21.4. mm. Vihreiden Pulliaista ristiriitaisesta koe-eläinten käytöstä tutkimuksen ja kulutuksen ehdoilla. Herää peruskysymys, millä oikeudella ihminen on päättänyt käyttää eläimiä omiin itsekkäisiin lähtökohtiinsa. Toinen haastateltavista totesi, että kaloja on yli puolet ja mm. hiiriä n. 30% kaikista koe-eläimistä. Puhesävyssä oli selvä vähättely hiirien osalta. Ihminen katsoo, että on oikeutetumpaa käyttää hiirtä kuin koiraa. Millä oikeudella me käytämme yleensä mitään eliötä.
Lisääntyneiden kotilemmikkien myötä ihmisten asenne koe-eläimiin on muuttunut. Varsinainen eläinkokeilu on historiallisesti sangen uusi menetelmä; aikaisemmin on eläimiä toki käytetty hyväksi, mutta tuolloin esim. hevoset ovat olleet osa ihmisen hyötykäyttöä itselleen niin työtehtävissä kuin sodissa. Sodissakin hevosen kuoltua on monesti myös ratsastajakin tullut seivästetyksi.
Mitä enemmän ihminen seurustelee lemmikkiensä kanssa, sen epämiellyttävämmäksi koetoiminta eläimillä käy; on paljon ihmisiä, jotka kokevat hiiristäkin iloa ja heidän mielipiteensä on selvä ei kokeilujen osalta. Perusteluiksi mm. hiirien käytöstä kokeilutoimintaan pidetään välttämätöntä pakkoa saada nähdä elävässä kuduksessa tapahtuvat muutokset. Eläimet ovat sanan mukaisesti koealustoja meidän aivoituksillemme, mm. maailmalla miljoonat eläimet heittävät veivinsä meikkien ja puutereiden vuoksi. Eläin uhraa henkensä, jotta meille tulee varmuus ryppyvoiteen siloittavasta kaikkivoipaisuudesta.
Koe-eläinkasvatus on iso business ja se luo ihmismuodikkaasti sanottuna tehoa ja tuottavuutta tutkimustoimintaan. Vaihtoehtojen etsintään ei riittävästi satsata. Tietotekniikan puolella on eräs mielenkiintoinen mahdollisuus; tietokoneiden laskentatehon kasvaessa edelleen ns. Mooren lain mukaan, siintää tulevaisuudessa mallintamisen mahdollisuus tietoteknisesti. Tietokoneiden selvä kehitystehtävä on yhä vaativimpien mallinnuksien teko; esim. sääennusteet ovat parantuneet tietokoneiden tehon ja menetelmien kehittymisen myötä.
Ihmisellä ei ole yksipuolisesti oikeutta tuhota elämää omiin itsekkäisiin tutkimuksiinsa. Eläinten käyttö on luonnonharmoniaa ajatellen yhtä tuomittavaa kuin aikoinaan tehdyt ihmiskokeet kyselemättä itse kokeiltavan ihmisen lupaa tai mielipidettä. Luonto ei sinänsä kokeile, vaan evoluutio tapahtuu ulkoisten vaikuttimien myötä hitaasti, hyvin hitaasti. Ihminen on kiihdyttänyt luonnottomasti omaa elämänsä kellotaajuutta luonnontasapainon kustannuksella.
Toisaalta voidaan nähdä myös mahdollisuus koe-eläintoimintaan toisinpäin; viruksien ja bakteerien toiminta on yhä vaikeampi haaste ihmisille, koska bakteeri- ja virusmutaatioiden määrä kasvaa räjähdysmäisesti omien lääkitysmenetelmiemme, kemikaalien käytön ja genetiikkaan tunkeutumisemme vuoksi. Tietämättämme voi luonnonjärjestyksessä olla meneillään ihmiskokeilu. Bakteerit ja virukset testaavat eri menetelmiä ja vaihtoehtoja luonnontasapainon saavuttamiseksi pyrkimällä eliminoimaan häiritsevän tekijän luomakunnastamme.
Ei kommentteja:
Lähetä kommentti