Nokia on herättänyt keskustelua vuosikymmenet. Perjantaina 15.4. TV 1:n A-piste esitti jälleen yhden dokumentin. Tällä kertää ajatuksena oli löytää jotain muutakin kuin suitsutusta. Yhtiö, jolla on kymmeniä tuhansia työntekijöitä ympäri maapallon, tuottaa uutisointiin ja pikkunäppäriin näennäissyväluotaaviin fakta-huhu dokumentteihin antoisasti informaatiota; onhan yhtiö kaikenlisäksi maailman johtava informaatiologistiikan osaaja sen välineellistäjänä.
Nokian tarina alkoi kumista ja metsistä. Monien yhteenliittymien, ostojen ja sulautumisten tuloksena voidaan pitää nykyisen Nokian alkunokiana edesmenneen karismaattisen ja voimakkaan vuorineuvos Kari Kairamon johtamaa 1980-lukua. Kairamo pääjohtajakautenaan loi ne siemenet, joista kasvoi Suomen kruununjalokivi, joka on kelvannut hyvin persoille ja tuottoa vaativille amerikkalaisille ylirajojen toimiville rahastoille. Kari Kairamo oli hyvin tunnettu maailmalla; voidaan sanoa, että hän oli yksi ensimmäisiä suomalaisia globalisteja. Työtahti oli niin kiivas, että se vei välillisesti hengen.
Kairamon Nokia tuli tunnetuksi suurista yrityskaupoista. Tuotesortimentti oli laaja; televisioista tietokoneisiin ja edelleen metsää ja mm. kaapelikoneita. Kairamolla oli kuitenkin visio, josta kasvoi nykyinen Nokia. Tulee ottaa huomioon, että nykyinen pääjohtaja oli jo Kairamon aikana talouden johtotehtävissä Nokia-konsernissa. 20 vuotta sitten Nokia teki ensimmäiset kaupat Kiinaan Kari Kairamon johdolla. Tuolloinen 400.000 US-dollarin kauppa oli pieni, mutta kukaan ei aavistanut, mihin se johtaa. Nyt sen tiedämme; Nokia on yli Kiinan tunnustettu brandi, jolle on luotu myös oma kiinalainen nimivastine, joka kuulemma kuuluu seuraavasti: "lupaukset kumpuavat idästä".
Vieläkin puhutaan, että Nokian käytävillä liikkuu hyvä ja vahva tekemisen henki; Kairamon jälkeensä jättämä työnteon mentaliteetti, jossa hihat kääritään. Kairamo oli pidetty henkilö. Kiinassa mm. muistetaan hänen karismaattinen ja osallistuva uteliaisuus. Kairamo muistetaan kiinalaisten keskuudessa vielä tänä päivänäkin.
Kari Kairamo halusi nostaa yhtiönsä henkilöstön koulutustasoa pykälällä ylöspäin; teknikoista insinöörejä ja insinööreistä diplomi-insinöörejä. Kairamo halusi lisää tohtoreita yhtiöönsä. Hänelle hyvin läheinen ydinryhmään kuulunut Timo H.A. Koski kuoli Lontoon lentokentällä työmatkallaan; Koski oli mm. valmistautumassa tohtorinväitökseen tuona dramaattisena vuonna 1988. Kairamolle Kosken menetys oli suuri asia. Kairamo tapasi oman kohtalonsa joulukuussa 1988.
Nykyinen Nokia aloitti historiansa vaikeina vuosina 1990-luvun alussa. Nokia olisi voinut lipsahtaa mm. Ericssonin haltuun. Nokian palkkarahat olivat pahimpana hetkenä loppu ja rahat saatiin Englantilaisesta pankista. Sittemmin Nokia ei ole suomalaisia pankkeja tarvinnut, pankit ovat tarvinneet Nokian. Nykyinen pääjohtaja otti vastaan huonossa kunnossa olevan yhtiön. Talousmiehenä ja eteläpohjalaisena Ollila ymmärsi asiat, kuinka ne pitää tehdä. Hänellä on ollut armoitettu oikeus pitää vahvaa, osaavaa ja uskollista johtotiimiä poikkeuksellisen pitkään. 1990-luku oli Nokian voittomarssia uutteruudella, työllä ja Kairamon jälkeensä jättämällä hengellä. Loppuosa Nokiasta onkin tunnettua ja Suomen valtiolle sekä kansalaisille hyvin tuottavaa.
Emme voi Suomessa kiukutella Nokian omistuksen lipsahdusta ulkomaille; yhtiön osakkeet ovat olleet kaupan pörssissä ja vieläpä 90-luvun alussa erittäin edullisesti. Amerikkalaiset rahastoyhtiöt ottivat tilaisuudesta vaarin, luottivat Nokian tulevaisuuteen ja tekivät sijoitukset puolestamme. Me emme halunneet aikoinaan ostaa Nokiaa. Nyt voimme sen tehdä; Nokian hinta Helsingin pörssissä on huiman halpa yhtiön voimavaroihin nähden. Käyttäkäämme tilaisuus hyväksemme ja palauttakaamme ainakin pieni osa sinne, minne yhtiön kokonaisuudessaan tulisi kuulua.
Ei kommentteja:
Lähetä kommentti