Sanat ovat vaillinaisuutta, mutta yritettävä on ~ kunnes kuvat aukeavat mieliin harmonisena jatkumona. Tajunnanvirta on ajallista vilinää sielun peilissä - silmissä, mutta jäikö yhteys ymmärrykseen ja mieleen saavuttamatta? Ystävät - Tutkikaa itseänne, niin löytävälle avataan ...
lauantaina, elokuuta 31, 2019
Kun itä ja länsi kohtasivat - pienoiskoossa Saksassa ja saksalaisuudessa
1 - HS avasi odotetun kirjoituksen ja oikeastaan kokonaisen yhteiskunta-ajattelun - materiaalisesta kasvuhokemasta aikaansaadun näyttö- ja vertailutaloudellisen elämän kulutushypestä ideologiseen henkisen aatteen ja sen myötä aineettoman hyvän tunteen maailmoihin.
Tunnetusti saksalainen Karl Marx oivalsi massojen filosofian, jossa toinen ei olisi toistaan arvokkaampi - ikäänkuin muurahaiskolonioiden työläisarmeijat, joiden mahouma tuotti proletariaatin diktatuurin - säätämään ainoan "johtajan" - kuningattaren maksimaalista lisääntymisorientaatioita.
Tuo Neuvosto-Venäjältä käynnistynyt kommunismin maailmanvalloitus kaatui neuvostoihmisen mahdottomuuteen - ihmisen oma kokonaisjärjestelmällisesti säätelemätön kilpailuvietti yksilöitynä ahneutena ja näyttöefektitarpeena vertailun maailmaan esti ideaalisen kommunismin syntymisen - ainakin elämämme tässä vaiheessa. aika näyttää vielä erityisesti Kiinasta onko periaatteellisesti kommunistisella yhteishyvällisyydellä kantopohjaa ihmiskunnalle.
Saksat olivat oiva esimerkki, kuten tässä erinomaisessa HS-kirjoituksessa esille tuodaan. Itäinen osa oli osaksi henkevyyttä, myös pelkoa urkinnasta/ urkituksi tulemisesta - vähäistä tavarallisuutta - ikäänkuin tarkoituksellisesti luotua niukkuutta ymmärtää, ettei ikuista kasvuhokemaa ole.
Sen sijaan läntisessä Saksassa viljeltiin tavarapaljoutta ja vaihtoehtoisuutta kulutuksen valintoihin (tarpeellista elämälle vai ei - vastaatko Sinä?) -liiallisena sitä ei ole olemassa kestävällä tavalla. Eräät kylläkin puhuvat arkisesti itäisen osan tuottamattomuudesta - tehottomuudessaan.
"Kommunistisessa" Kiinassa Deng Xiaopingin luoma "Menkää ja rikastukaan" tuotti hedelmän, jossa Kiina paisui maailman suurimmaksi, myös ympäristöjäljeltään - absoluuttisesti (tässä emme nyt pohdi ympäristöjäljen kumulatiivisuutta).
Kiina onnistui siinä missä Neuvostoliitto ei. Kommunismi on Kiinassa silti kuori. Kiinalaiset ovat eriarvoisia. Marx olisi halunnut, että kaikki olisivat saman arvoisia >2
...
Ilkka Luoma
2 - Saksa on nyt EU' n talousveturi, joka näyttäisi tuotokseltaan ja teholtaan nyt piiputtavan. Kiina mainitaan yhdeksi syyksi. Kiina kasvoi myös vientivaltiona ohi Saksan.
Saksa on silti tehomoottori, laadukas ja suunnitelmallisesti tuottelias - kiitos paljolti luonteensa ja insinööriensä vuoksi. Nyt Saksa on edelleen jakaantunut - valtavasta yhdistämiskulusta huolimatta. ...
Idässä arvostettiin henkisiä arvoja, pohdiskeluja mitä onni, suru, yhtenäisyys ja ystävyys merkitsevät.
Läntisen mallin mukaista näyttö- ja vertailutaloutta ei voitu harrastaa, koska ei ollut juurikaan mitä näyttää ja vertailla - pois lukien puolue-elitistit, jotka saivat himoittua länsitavaraa kohentamaan omaa itsetuntoa.
DDR oli yhteiskuntakehittämö, hitaanlaisessa "kellotaajuudessa" - niin hitaassa, että läntinen propaganda, ja manipulaatio houkutteena ajoi nuoren väen muurin läpi kokemaan läntistä herkkua - kulutusmantraa. Sai paljon, enemmän ja vieläkin suuremmin. Ihmetys oli suuri, kun oli totuttu niukkuuteen, ja mitä ilmeisimmin myös niukkaan ympäristöjälkeen per capita? ...
Kiinassa ~1400 miljoonainen kansa jo osaksi miettii mitä pieni suuri mies - Deng Xiaoping lopulta tarkoitti kehotteella: "Menkää ja rikastukaa" - no, nyt Kiinassa on enemmän miljardöörejä kuin vapaan markkinatalouselämän ja kaupan US' ssa ja enemmän miljonäärejä kuin EU' ssa - siinä toisessa yhteiskuntakehittämössä Kiinan ohella.
Rikkaus on toki tavaraa - näyttö- ja vertailutaloutena, koska ihmisen sielu on pieni, ja kasvukeskusten ostosparatiisien houkutteet viljelevät intohimoa kuluttaa - mutta luonto vastaa kuin sinne huudetaan >3
3 - Läntinen kulutusorientoitunut kasvuhokemallinen talous on hengästyttänyt juuri kumulatiivisesti ympäristömme, joka meidät kaikki lopulta elättää - hengenahdistuksen partaalle. Loputonta kasvua ei ole - raja tulee vastaan ja se on nyt käsillä.
Kiina - virallisesti kommunistisena valtiona - erityispiirtein kehittää yhteiskuntaansa hitaan kiiruhtamisen periaatteella siten, että lopulta malli kehityksensä kellotaajudessaan osaa synkroinoitua luontoon, josta elämä ravintona ammennetaan. Tämä synkronisaatio tapahtuu vuoteen 2049 mennessä. Kiina on myös valmis ympäristöllisen johtajuuden omaksumiseen.
Entä EU' n veturi Saksa, jossa nyt saksalainen kahtiajakoisuus edelleen kipuilee ja tähyilee silti kauppa-aktiivisena entistä Neuvostoliittoa, josta Moskovan käskyt aikanaan siittäytyivät DDR' ään saakka.
Entä nyt, kun uusnormaaliksi kohta kehittyvä kokonaiseurooppalaisuus ottaa huomioon slaavilaisuuden venäläisyytenä tähän lännenmiehen ajatusmaailmaan - sekin ensin kipuillen, mutta lopulta tunnustautuen eurooppalaiseksi ilmiöksi - yhteiskuntakehityksenä.
Kiina maailman suurimpana uteliaan pidättyväisenä (puuttumatta toisen itsenäisten sisäisiin asioihin) seurailee - sanoisinko EU' n osalta jopa vilpittömänä ja valmiina ottamaan sen hyvän vastaan, joka sopii kiinalaiseen hengen ja maallisuuden karderoopiin ja sielun maisemaan. E
Tunnetusti saksalainen Karl Marx oivalsi massojen filosofian, jossa toinen ei olisi toistaan arvokkaampi - ikäänkuin muurahaiskolonioiden työläisarmeijat, joiden mahouma tuotti proletariaatin diktatuurin - säätämään ainoan "johtajan" - kuningattaren maksimaalista lisääntymisorientaatioita.
Tuo Neuvosto-Venäjältä käynnistynyt kommunismin maailmanvalloitus kaatui neuvostoihmisen mahdottomuuteen - ihmisen oma kokonaisjärjestelmällisesti säätelemätön kilpailuvietti yksilöitynä ahneutena ja näyttöefektitarpeena vertailun maailmaan esti ideaalisen kommunismin syntymisen - ainakin elämämme tässä vaiheessa. aika näyttää vielä erityisesti Kiinasta onko periaatteellisesti kommunistisella yhteishyvällisyydellä kantopohjaa ihmiskunnalle.
Saksat olivat oiva esimerkki, kuten tässä erinomaisessa HS-kirjoituksessa esille tuodaan. Itäinen osa oli osaksi henkevyyttä, myös pelkoa urkinnasta/ urkituksi tulemisesta - vähäistä tavarallisuutta - ikäänkuin tarkoituksellisesti luotua niukkuutta ymmärtää, ettei ikuista kasvuhokemaa ole.
Sen sijaan läntisessä Saksassa viljeltiin tavarapaljoutta ja vaihtoehtoisuutta kulutuksen valintoihin (tarpeellista elämälle vai ei - vastaatko Sinä?) -liiallisena sitä ei ole olemassa kestävällä tavalla. Eräät kylläkin puhuvat arkisesti itäisen osan tuottamattomuudesta - tehottomuudessaan.
"Kommunistisessa" Kiinassa Deng Xiaopingin luoma "Menkää ja rikastukaan" tuotti hedelmän, jossa Kiina paisui maailman suurimmaksi, myös ympäristöjäljeltään - absoluuttisesti (tässä emme nyt pohdi ympäristöjäljen kumulatiivisuutta).
Kiina onnistui siinä missä Neuvostoliitto ei. Kommunismi on Kiinassa silti kuori. Kiinalaiset ovat eriarvoisia. Marx olisi halunnut, että kaikki olisivat saman arvoisia >2
Saksa on silti tehomoottori, laadukas ja suunnitelmallisesti tuottelias - kiitos paljolti luonteensa ja insinööriensä vuoksi. Nyt Saksa on edelleen jakaantunut - valtavasta yhdistämiskulusta huolimatta.
...
Idässä arvostettiin henkisiä arvoja, pohdiskeluja mitä onni, suru, yhtenäisyys ja ystävyys merkitsevät.
Läntisen mallin mukaista näyttö- ja vertailutaloutta ei voitu harrastaa, koska ei ollut juurikaan mitä näyttää ja vertailla - pois lukien puolue-elitistit, jotka saivat himoittua länsitavaraa kohentamaan omaa itsetuntoa.
DDR oli yhteiskuntakehittämö, hitaanlaisessa "kellotaajuudessa" - niin hitaassa, että läntinen propaganda, ja manipulaatio houkutteena ajoi nuoren väen muurin läpi kokemaan läntistä herkkua - kulutusmantraa. Sai paljon, enemmän ja vieläkin suuremmin. Ihmetys oli suuri, kun oli totuttu niukkuuteen, ja mitä ilmeisimmin myös niukkaan ympäristöjälkeen per capita?
...
Kiinassa ~1400 miljoonainen kansa jo osaksi miettii mitä pieni suuri mies - Deng Xiaoping lopulta tarkoitti kehotteella: "Menkää ja rikastukaa" - no, nyt Kiinassa on enemmän miljardöörejä kuin vapaan markkinatalouselämän ja kaupan US' ssa ja enemmän miljonäärejä kuin EU' ssa - siinä toisessa yhteiskuntakehittämössä Kiinan ohella.
Rikkaus on toki tavaraa - näyttö- ja vertailutaloutena, koska ihmisen sielu on pieni, ja kasvukeskusten ostosparatiisien houkutteet viljelevät intohimoa kuluttaa - mutta luonto vastaa kuin sinne huudetaan >3
Terveisiä DDR:stä
Kiina - virallisesti kommunistisena valtiona - erityispiirtein kehittää yhteiskuntaansa hitaan kiiruhtamisen periaatteella siten, että lopulta malli kehityksensä kellotaajudessaan osaa synkroinoitua luontoon, josta elämä ravintona ammennetaan. Tämä synkronisaatio tapahtuu vuoteen 2049 mennessä. Kiina on myös valmis ympäristöllisen johtajuuden omaksumiseen.
Entä EU' n veturi Saksa, jossa nyt saksalainen kahtiajakoisuus edelleen kipuilee ja tähyilee silti kauppa-aktiivisena entistä Neuvostoliittoa, josta Moskovan käskyt aikanaan siittäytyivät DDR' ään saakka.
Entä nyt, kun uusnormaaliksi kohta kehittyvä kokonaiseurooppalaisuus ottaa huomioon slaavilaisuuden venäläisyytenä tähän lännenmiehen ajatusmaailmaan - sekin ensin kipuillen, mutta lopulta tunnustautuen eurooppalaiseksi ilmiöksi - yhteiskuntakehityksenä.
Kiina maailman suurimpana uteliaan pidättyväisenä (puuttumatta toisen itsenäisten sisäisiin asioihin) seurailee - sanoisinko EU' n osalta jopa vilpittömänä ja valmiina ottamaan sen hyvän vastaan, joka sopii kiinalaiseen hengen ja maallisuuden karderoopiin ja sielun maisemaan. E