Elämän synty

1] -

(käsite on puhtaasti ihmismielinen, ja perustuu käsitteisiin, jotka ihminen elossaan on itse kehittänyt. Perinteellisesti elämä on liitetty hiileen *] ja happeen + typpeen ja fosforiin sekä lukuisaan määrään eri alkuaineita – tosin häviävän pieniä määriä, mutta välttämättömiä. Kaltaisemme elämä sijoittuu esimerkiksi lämpöliike-energian spektrissä liki olemattoman pieneen ”välikköön vain noin + 2-5 astetta ja noin +40 asteen väliin, kun maailman kaikkeudessa tämä kokonaisspektri on -273:n ja liki äärettömän kuumuuden välillä; ylärajaa ei olla kyetty määrittämään ja muistamme, että lämpökin on liike-energiaa. Hämmästyttävää on se, että sijaitsemme niin lähellä lämpöliike-energian päättymispistettä!)

Jos voisimme "istua" arvioitujen stringien (string theory) 2] – energeettisten jousien (muodostavat kvarkkeja 3]) "selässä" - emme voisi edes nähdä, kokea tai aistia mitenkään elämää, koska sitä ei ole, tuosta lähtökohdasta – onko Elämä siis yhtä teatteria? ~ http://ilkkaluoma.blogspot.fi/2007/07/elm-on-yht-teatteria.html -.

Elämä on siis ylätason juttu, jonka kerroksellista rajapintaa kiihkeästi etsimme - missä siis "napsahtaa käsittämämme elämä eloon?" … mehän muistamme ketjun pienestä suureen: stringit [?], kvarkit, neutronit, protonit, elektronit … atomit 4], molekyylit 5] ja niin edelleen …

On niin pakko löytää – uteliaisuuden 6] vuoksi

Mutta jos on pakko etsiä jokin kohta elämän mahdollistajan synnylle, olisi se siinä kohtaa, jossa alkuräjähdyksen (Big Bang - alkuräjähdysteoria 7]) jälkeen 'olematon kohtasi toisen olemattoman', ja syntyi vetovoima, gravitaatio (painovoima) 8] ja sen muodostaja – gravitoni 9], jota emme ole yrityksistä huolimatta löytämään ja todistamaan sitä itsellemme -

... alkuräjähdyksen alkuhan oli täydellinen ja absoluuttinen hajaantuminen, jossa ei ollut vetovoimaa, vain kiihtyvä työntövoima täydellisessä järjestyksessä "olemattomien hiukkasten" paetessa äärettömän pienestä - rajattomasta ja mittaamattomasta - pisteestä, singulariteetista 0].

Muuten, tuo kahden olemattoman ensi kohtaaminen, joka sytytti vetovoiman -

oli alku myös nykyisen universumin 11] muodolle, hajaannusjärjestykselle 12] sekä massakeskittymille 13], joita voimme kutsua planeetoiksi, tähdiksi, galakseiksi …(kaikki ainehan on vain tihentymää ja harventumaa 14]), ... jotka nekin hiljalleen hajoavat täydelliseen autiuteen - loputtomaan päätökseensä, kunnes aika liikkeen lakkaamisen myötä pysähtyy lopullisesti. Lopultahan oli vain tyhjyyttä ja energioiden värähtelevää vuorovaikutusta [E=mc2] 15] … .

Se syvin kysymys –

Mistä nuo energioiden värähtelyt (string energy) saivat alkunsa, vai eivätkö mistään? Ehkä kaikki olivatkin harhaa – me vain kuvittelimme, ja usko siirsi näkemyksiä, väitteitä, luuloja, harhoja ja hippusen tietoa!

...

Mihin Jumala ja jumaluus sijoittuvat?

[Armollisesti kuolema sinut ottakoon ~ http://ilkkaluoma.blogspot.fi/2013/04/armollisesti-kuolema-sinut-ottakoon.html - ]

VIITTEET

1] Elämän synty ~ http://fi.wikipedia.org/wiki/El%C3%A4m%C3%A4n_alkuper%C3%A4 -

1] Elämän vaiheet ~ http://www.geologia.fi/index.php/2011-12-21-12-58-39/2011-12-21-13-00-04/elaemaen-synty-ja-kehitys -

2] Säieteoria ~ http://fi.wikipedia.org/wiki/S%C3%A4ieteoria -

3] Kvarkit (Quarks) ~ http://fi.wikipedia.org/wiki/Kvarkki -

4] Atomi (=jakamaton, kreikk.) ~ http://fi.wikipedia.org/wiki/Atomi -

5] Molekyylit ~ http://fi.wikipedia.org/wiki/Molekyyli -

6] Uteliaisuus johtaa kykyyn ymmärtää enemmän ~ http://ilkkaluoma.blogspot.fi/2005/09/uteliaisuus-johtaa-kykyyn-ymmrt-enemmn.html - [46441]

6] Miksi jotkut ovat uteliaampia kuin toiset? ~ http://ilkkaluoma.blogspot.fi/2005/04/miksi-jotkut-ovat-uteliaampia-kuin.html -

6] Monimutakistuva yhteiskunta vaatii yhä enemmän koulutusta ~ http://ilkkaluoma.blogspot.fi/2006/08/monimutkaistuva-yhteiskunta-vaatii-yh.html -

7] Alkuräjähdysteoria ~ http://fi.wikipedia.org/wiki/Alkur%C3%A4j%C3%A4hdys -

8] Painovoima ~ http://fi.wikipedia.org/wiki/Painovoima -

9] Graviton ~ http://en.wikipedia.org/wiki/Graviton -

0] Gravitational singularity ~ http://en.wikipedia.org/wiki/Gravitational_singularity -

11] Maailmankaikkeus ~ http://fi.wikipedia.org/wiki/Maailmankaikkeus -

12] Hajaannusjärjestys on kaikeudessa ilmentyvä massapisteiden sijainti toisiinsa nähden ja niiden lähinnä etääntyminen laajana spektrinä ja kasassa pitävänä ilmiönä, vaikkapa aurinkokuntina – jokaisella osasella on paikkansa, joka määräytyi ”alun hämärissä” - Liike on seurannut toistaan ja koskaan ei olla nykytiedon mukaan oltu staabiilissa tilassa, vaan hajaannusjärjestys vetää ja loitontaa – ja mahdollisesti loitontumisessaan ”repii” pimeää energiaa **] laajenevan välimatkan suhteessa. Saamme siis jatkuvasti lisää tätä meille toistaiseksi tuntematonta energiamuotoa!

13] Massakeskittymä on painovoiman tulos ja vain kertomus jostain syystä tapahtuvasta halusta vetää puoleensa jotain – suurimmat massakeskittymät saavat jopa valon taipumaan ja lopulta ”liimautumaan kiinni” - mustat aukot ***] ja niiden singulariteetit. Tyhjyyden olemus menettää merkityksen äärimmäisissä massakeskittymissä – joihin voi imeytyä kokonaisia universumeja, syntyäkseen uudelleen – Big Bang theory.

14] Tihentymien ja harventumin maailma – ei ole mitään rajapintaa olemassa, kuten me aisteillamme helposti toteamme – on vain enemmän ainetta ja vähemmän ainetta. Lopulta on kysymys aineellisessa maailmassa massapisteiden keskinäisistä etäisyyksistä toisiinsa nähden.

15] E=mc2 – kuuluisa Einsteinin kaava … ~ http://ilkkaluoma.blogspot.fi/2007/10/e-mc2-energiaa-on-rajattomasti-mutta.html – [46443]

15] Itse E=mc2 kaava tieteellisesti ~ http://en.wikipedia.org/wiki/Mass%E2%80%93energy_equivalence -

EXTRA

*]

Hiilielämä ~ http://ilkkaluoma.blogspot.fi/2013/11/on-vain-hiilielama-meille-biomassaisille.html – [46438]. Perinteellisessä mielessä osaamme jo jakaa alkuaineiden osuuksia elämään ja elottumuuteen liittyen. Elollinen aines muodostuu biosfäärissä painoprosentteina osapuilleen näin – Happi 74%, hiili 11%, typpi 10%, vety 2,2%, fosfori 0,2%, pii 0,05% - muita alkuaineita on loput ~2,6%. Elottomassa biosfääriaineksessa vastaavat prosentin eroavat suuresti – Happi 46%, hiili 0,03%, typpi 0,13%, vety 0,01%, fosfori 0,13%, pii 28% ja muut alkuaineet 25%. Huomaamme, että elottoman ja elollisen biosfäärin hiiliero on valtava – noin 370 kertaisena määränä elollisessa aineksessa, tästä johtuu sanonta hiilielämä.

**] Pimeä energia – Dark energy ~ http://en.wikipedia.org/wiki/Dark_energy -

***] Mustat aukot ~ http://fi.wikipedia.org/wiki/Musta_aukko -

…

Ilkka Luoma

https://www.facebook.com/first.ilkka

AL … IL VF BL - BLOG 46444

doc.: elama_05012015.doc – OpenOffice Writer

---05012015---

696 | 6666

E = mc2 --- "energiaa on rajattomasti, mutta äärellisesti"

~ http://nstacommunities.org/blog/2016/12/21/focus-on-physics-how-e-mc2-helps-us-understand-nuclear-fission-and-fusion/ - 

(Toistaiseksi ihmiskunnan kuuluisin kaava, kunnes tiedemiesten ja -naisten muotitavoite "kaiken teoriasta" ratkeaa ... )

[ ... Elinmahdollisuutemme ratkaisee energia - me kulutamme sellaista, joka on lainassa. Ihminen käyttää historian varastoja liian nopeasti. Me omaksuimme käyttö- ja kulutustavan, jolle katteen ja vastuun antoivat mennyt elämä ... ]

Niin ihmisyhteisöllä kuin koko luomakunnalla on energiatase; maapallo on suljettu systeemi, joka ammensi ja ammentaa energian historiasta suljettuna sisuksistaan ja ulkopuolelta saatuna säteilynä. Energia on tunnetusti materiaa ja materia energiaa. 

Siis me "syömme" itseämme. Puhutaan myös, että energia ei häviä - kuten eivät häviä haitatkaan, ne vain voivat muuntua ja kasautua. Käytämme energiavarantoja niin kiihtyvästi, että haitallisuus normaaliin muutokseen nähden luo ongelmavarastoja kierteeksi, jonka seuraukset ovat ilmassa ja näköpiirissä.


Ympäristötietoisuus oli herännyt jo miltei 100 vuotta sitten, jolloin hiilipohjaisia energiavarantoja oli vuosimiljoonaisesta kehityksestä jäljellä "99 prosenttia". Nyt varantoja lienee jotain prosentteja jäljellä - kukaan ei sitä tiedä tarkkaan ja 'energiaomistajat' sen vähäisenkin tiedon panttaavat markkinataloudellisista syistä. Syy-seuraushokema osoittaa sormella kysynnän ja tarjonnan lakia.

Puhutaan kulutuskäyttäytymisen ekologisesta jalanjäljestä. Onkin hyvä kysymys, johon ei ole vielä vastausta, että kuka laskee sen oikein ja mitä tuo 'oikein' sana tässä tarkoittaa. Vastaus on jossain, mutta ymmärrämmekö sen ennusmerkit?


Tunnetusti luonto on armoton ja se ei anna sijaa heikoille, epäkelvoille ja turhan vaatimattomille 

Valkoinen mies oli valloittaja - ristin ja miekan voimalla. Me halusimme valtaa, kulutusta ja näyttämistä. Kasvutalous alkoi jo toki siitä, kun "pienin hiukkanen kaukaisuudessa toisensa vetovoimalla löysi" - tuossa samalla syntyi käsite energia. Energia oli alussa ja se on lopussa. Me ihmisinä olemme kuin liiallinen kuluerä hankaloittamassa tasalaatuista ja -määräistä energiatasausta käyttäjiensä kesken.


Maapallo on vain yksi vaikutehiukkanen juoksussa, missä me olemme pienempi kuin olematon 

Mutta me olemme omalle jatkumollemme vaikute - me ratkaisemme itse luonnon ikiaikaisen ja ainoan päämäärän, kuinka tulemme siirtämään perimäämme eteenpäin tässä lyhyessä ikuisuudessamme.


Ihminen ei ole keskipiste 

Ihminen ei ole energian hallitsija - luuloistamme huolimatta. Me olemme vain kuluttaja sellaisilla annetuilla parametreilla, jotka nyt vääjäämättä vievät elinkelpoisuutta yhtäältä ja luovat haitallisuutta toisaalle, josta huomisen elämän lähde pitäisi ammentaa. Ihminen on tuntematon ja arvoituksellisesti käyttäytyvä muuttuja elämän energeettisessä harmoniayhtälössä.

1960 ja -70 lukujen molemmin puolin kouluja käynyt muistaa ennustefilmit maantiedon, luonnontiedon ja eläinopin tunneilta, joissa maalattiin kuvia huomisen kasvumaailmasta, joka tukehtuu omaansa. Nuo filmit päättyivät aina toivorikkaaseen ajatteluun, että kyllä me kehitämme jotain ja maailma näyttää taas paremmalta. Aikaa on nyt kulunut 30-40 vuotta, mitään ei ole juurikaan tapahtunut - paitsi kulutus on monikertaistunut ja ongelmat satakertaistuneet.


Energiaa käytämme jatkuvasti enemmän 

Sen minkä säästämme pienempänä yksikkökulutuksena, tuhlaamme sen pidempänä ja laajempana käyttönä. Ennen ajoimme autolla ehkä 10.000 kilometriä, nyt ajamme 30.000. Ennen kävimme ulkomailla kerran kolmessa vuodessa, nyt käymme kolme kertaa vuodessa. 


Meidän kulutuksellinen toimeliaisuus kasvaa - koska elämme vertailutaloudessa 

Meidän on itsestään selvästi käytävä kaukoidässä, meidän kaikkien, kun 1950-luvulla vain joka 10.000 kävi. Olemme niin rauhattomia, mutta myös uteliaita, että meidän on aivan pakko mennä "merta edemmäksi kalaan".

Kotiseutu ei riitä, vaikka luonne meillä seisoo juurevasti juuri siinä - se seisoo niin tanakasti, että sinne on ajettava joka kesäviikonloppu. Meidän on vain pakko saada matkustaa, meillä on aina kiire --- minne meillä muuten on kiire? Miksemme muuttaisi sinne, missä on hyvä olla?


Energia on loputonta - meidän mittakaavassamme

Ongelma ei ole riittävyys, ongelma on itseasiassa ongelmien varastoituminen. Me varastoimme liikakäyttömme vaikutukset seuraaville. Maapallo on kuin suljettu pullo, sinne mahtuu vain tietty määrä, tämän ylittyessä "paine" räjäyttää ongelmavarastot sellaiseen muutokseen, johon meillä ei ole enää vastavoimia ja -mahdollisuuksia, onko nytkään - on hyvä kysymys.


Me käytämme nyt enemmän energiaa kuin koskaan, 

 ... me viilennämme, kuumennamme, me siirrämme ja muokkaamme. Ihmiskunnan biologinen elopaino on samaa luokkaa kuin muurahaisten [!]. Valtamerien ravintopyramidin alin taso, krillit, ovat elopainoltaan monikertainen meihin nähden, mutta niiden energiankäyttö on häviävä murto-osa. Suurin ero on siinä, että me käytämme muille "varattua" energiaa - me rikomme harmoniaa.


Amerikkalaiset, norjalaiset ja suomalaiset ovat suurimpia käyttäjiä per henkilö 

Me olemme myös itse energian suurimpia varastoijia - suomalaiset ovat maapallon toiseksi lihavinta kansaa, vain amerikkalaiset ovat edellä. Olemme energiasyöppöjä - me toteutamme kasvun logiikkaa kirjaimellisesti. Me syömme ja kulutamme muilta. Meidän jättämä jalanpainallus luontoon on kestämättömällä tasolla - me syömme toisille tarkoitettua ja varastoitua energiaa. Olemme hamuajia.

Me mittaamme erinomaisuuttamme, paremmuuttamme ja arvostettavuuttamme suuruudella, kasvulla ja nopeudella. Me kiihdytimme itsemme lentoon, jonka lopputulemana saattaa olla mahalasku, jonka vaurioita emme enää korjaa. Energia ei lopu "koskaan", mutta se muuntuu vastoin sitä kehitystä, jonka luonto loi miljoonina vuosina, silloin kun meistä ei ollut tietoakaan. Meidän ainut seurantamittari on nopeusmittari.

...Ihmiskunta sääti itsensä - suurella kirjalla johdatettuna - luomakunnan kruunuksi, jolle kaikki muu oli luotu meidän varannoiksi - "menkää, lisääntykää ja täyttäkää maa" - sen me teimme, mutta missä meni vikaan vai oliko se säädetty järjestelmä, kuten oma kehomme, joka käynnistää itsetuhomekanismin, kun aika on koittanut.
Kuinka oli mahdollista, että Albert Einstein "löysi" näin yksinkertaisen kaavan? Kuinka se olisi mahdollista, että me löytäisimme "kaavan", ettei kaikki ole meidän, mitä tuo lausekkeen mc2:en lopputuloksena oleva E mielettömän suurena lukuna sisältää...


Ilkka LuomaKESKUSTELU - TIEDE [ 21730 ]


Cc: paula.lehtomaki@ymparisto.fi ; susanna.huovinen@eduskunta.fi ; oras.tynkkynen@eduskunta.fi
Sent: Tuesday, August 14, 2007 8:58 PM
Subject: MIELIPIDE: Kaikki lähtee energiasta --- E = mc2

...
Kuvakertomus yllä olevasta aiheesta -vapaasti käytettävissä mielipidekirjoituksen yhteydessä - Copyright by Ilkka Luoma 2003, 2005, 2007.
Kuva 1
--- http://www.panoramio.com/photo/3912440 --- B0005223.jpg 2243kB

Teksti
Ihmisen kiire, taseet ja liiketulos kuin hoppu kaukomaille kehitti liikkumisen suurimman syöpön - lentokoneen. Joka hetki mm. USA:n ilmatilassa on n. 8.000 lentokonetta, siis yhtäaikaa ja vieläpä liikennelentokoneita. Lentäminen on yksi merkittäviä päästäjiä, joilla muutamme vääjäämättä ilmakehäämme. Kiire sotkee luonnon ja tämän harmonian.

Kuva 2
--- http://www.panoramio.com/photo/3912447 --- B0002987.jpg 562kB

Teksti
Yksityisen ihmisen suurimpia tuhlareita, lelu vailla vertaa - 100 km/h ja täydet 55 litraa per ajotunti (täysillä/ 7.200 kierr/min - 130 hv). Kaksin kappalein kesän kokonaiskulutus oli huimimmillaan n. 2.500 litraa - ja pelkkää hupia, mukavaa, mutta kuinka turhaa?

Kuva 3
--- http://www.panoramio.com/photo/3912469 --- DSC_6387.jpg 2878kB

Teksti
Energiaa kuluu ostoskeskuksissa runsaasti - teho on huipussaan, talvella lämmitetään ja kesällä viilennetään - paljon sähköä ja kaukolämpöä kuin kaukojäähdytystä. Energiaa ja runsaasti. Kansainvälinen amerikkalaispurilaisketju syöttää ihmisille myös runsaasti energiaa vyöt pinkeiksi kiristäen. Rasvaa, sähköä ja energiaa luontomme ja itsemme iloksi.

Kuva 4
--- http://www.panoramio.com/photo/3912484 --- DSC_8564.jpg 2510kB

Teksti
Ennen miehet olivat rautaa ja laivat puuta, nyt laivat ovat moottoreita ja rautaa ja miehet ylensyöneitä (Suomalaiset ovat maapallon toiseksi lihavinta kansaa). Purjealus hyödynsi luontoa puhtaasti - olihan energia tuulena jo valmiina, tosin kuvan paatti sisälsi myös dieselkoneen tyveniä varten. Kiire rakensi purjeiden tilalle moottorit - matka-ajat lyhenivät, meillä on jatkuvasti kasvavampi kiire...

Kuva 5
--- http://www.panoramio.com/photo/3912505 --- DSC_8665.jpg 2730kB

Teksti
Maailman suurin ja ilman moottoreita. Venäläinen saksalaisilta sotasaaliina otettu purjelaiva Sedov, 116 metriä. Ajoi Kotkasta muuten omin voimin, siis purjein. Puhdasta, hyvin puhdasta, tosin laivassa oli generaattori joka toimi polttoaineilla, dieselillä. Ennen ei tarvittu sähköä, oli tähdet ja tuli.

Kuva 6
--- http://www.panoramio.com/photo/3912516 --- DSC_8193.jpg 1563kB

Teksti
Kaikki alkoi siitä kun salama sytytti metsän - ihminen huomasi, että kuuma liha oli parempaa kuin kylmä, ehkä osa bakteereistakin kuoli. Alkoi kehitys, johon nyt ollaan päädytty. Olemme polttaneet miltei kaiken öljyn ja maakaasun. Hiiltä on jäljellä ja vähän vielä ilmakehääkin. Mikä muu eläin lämmittää ulkoisella energialla ruokansa?

Kuva 7
--- http://www.panoramio.com/photo/3912573 --- IMG_1237.jpg 3844kB

Teksti
Autoja, autoja ja lisää autoja. Kuvan kunnostuksen alla oleva 1988-mallinen Mazda 626 HT 2.0 on jo ehtinyt kuluttamaan bensiiniä tankkinsa kautta n. 25.800 litraa ja kilometrejä lienee jäljellä toinen mokoma, siksi hyvin auto kunnostettiin. Autojen määrä oli 1963 n. 250.000, nyt se on 2.500.000 - huimaa, ja kuinka paljon se on bensiiniä ja mihin päästöt menevät. Me haluamme ehtiä enemmän, lisää, ja nopeammin. Kiire, meillä on kiire, mutta minne?

Kuva 8
--- http://www.panoramio.com/photo/3912610 --- IMG_0924.jpg 2847kB

Teksti
Rautatiet piti keksiä kun hevoset eivät enää riittäneet. Piti saada enemmän ihmisiä ja pidemmälle sekä nopeammin. Ennen puuta, sitten hiiltä, dieseliä ja lopuksi sähköä, ehkä ydinsähköä. Vainikkalassa suomalainen venäläisrunkoinen sähköveturi ottaa hinattavakseen venäläiset vaunut Helsinkiin vietäväksi. Sama raideleveys helpottaa ja nopeuttaa toimintaa. Rautateilläkin nopeus kasvaa, meillä on täälläkin kiire, enemmän ja nopeammin sekä kauemmaksi.

Kuva 9
--- http://www.panoramio.com/photo/3912632 --- DSC_7423.jpg 1486kB

Teksti
Koira ihmettelee miksi kuvataan. Koira käyttää mielellään jalkojaan, jos vain emäntä juoksuttaa. Sitävastoin 50V-miehet ovat innostuneet moottoripyöristä uutena nuoruuden eliksiirinä. 4-tahtinen 100 hv (tehoputki), n. 5 litraa per 100 km. Tämäkin liike kuluttaa luontoa, mutta koira ei kuluttaisi, koska se käyttää omaa moottoriaan, jättää päästöt, mutta ne maatuvat. Bensiinin päästöt karkaavat ilmakehään lämmittämään sitä entisestään. Harrastuksessakin pitää olla kiire. Minne sielläkin on hoppu, ...liian moni kuolee syyttään tai syystään.

Kuva 10
--- http://www.panoramio.com/photo/3912659 --- IMG_0109.jpg 3336kB

Teksti
VTT:n EcoCity seminaarin julkistustilaisuus Espoon Otaniemessä talvella 2007. Seminaari mm. energiatehokkuudesta pidettiin Kiinassa Tianjinissa huhtikuussa 2007. Kiina kasvaa päästöjen mukana suurimpiin ongelmiinsa. Kuvassa Bioste Oy:n innovaatiojohtaja Antti Leinonen ja Kiinan, jo eläkkeelle jäänyt, lähetystön kaupallinen neuvos Li Guangyun. EcoCity voi olla Suomen uusi "nokia" - tarve on mittaamaton nimenomaan kaukoidässä ja Venäjällä.

Aika on mittaamatonta, kun sen oikein oivaltaa

 ti|2543|407553|me

Piirros: ~ https://www.livescience.com/what-is-time - 

***

1. Tiede ja teknologia
2. Tiede
3. Filosofia

Mikä on Sinun toiminnallinen kellotaajuutesi?

ilkka.luoma

2023-05-08  --   13:38:24

[20U(6)20] - Ajan pohdiskelu on aikaa vievää puuhaa, sillä aika jäädessään taakse on käsityksemme mukaan täysin menetettyä - eikä sitä saada takaisin. Ainostaan aiemman tapahtuman seuraukset ovat läsnä, ellei aika tehnyt tehtäväänsä.

Ajan merkitys on maallisuudessamme mittauksellista - olemattomuudestaan!

Ellei ole liikettä - ei ole aikaakaan; se on helppo todeta - ei ole mitään lähtöä eikä perille tuloa. Jos molekyylien liike lakkaa - saatetaan saavuttaa absoluuttinen nollapiste (~ 273,13 C), jolloin kaikki pysähtyy - tosin emme tiedä jatkaako elektroni matkaansa, jolloin ajan käsite sen suhteen olisi olemassa.

Entä atomin ydin, millaista liikettä siellä on -

.. lopulta teoreettisesti ajatelluissa stringeissä -enkä tässä tarkoita ajan käsitettä naisten pikkupöksyissä, vaan jousissa - "string theory", jossa "kuminauhat ilman poikkipinta-alaa" värähtelevät omaa sinfoniaansa. Mutta, ellei poikkipinta-alaa, niin ei tilavuuttakaan - siis tyhjän kanssa koko juttu.

__
Koronallinen aika alkoi tässä muutamia aikoja sitten median kertomasta Kiinan Wuhanista, jossa nyt läntisen tiedon mukaan Korona nousi "ihmispinnalle ja tietoisuuteen" tekemään tehtäviään, jotka evoluutio määritti jo satoja miljoonia vuosia sitten - oman tuotekehitysrytmin kellotaajuudella. Ja jälleen tullaan aikaan.

Kellotaajuus mielletään toimenpiteinä aikayksikössä!

Maakin kierää Auringon yhdessä vuodessa, mikä on likiarvo. Tarkkaa aikaa ei ole, ja se on vieläpä yksilöllistä - vain ihminen määritti sekunnin, jolla taas ei ole mitään tekemistä Elämän kanssa, joka juontuu prosesseista, jotka pohjaavat kellotaajuuteen, joka on lopulta kaikille yksilöllinen - kuten yllättäen ajan kokeminenkin.

Joskus tuntuu, että se lentää siivillä ja joskus se matelee

Tuntemus ei ole kellollista, sillä sekin Albert Einsteinin mukaan jätättää ja kertoo vain historiallista totuutta tapahtumasta, joka meni jo.

E = mc2  !

__
Koronan aika päättyy joskus, mutta viruksien ei - sillä niin kauan kuin löytyy "isäntäkasveja", on myös viruksia, joille on säädetty ajallinen tehtävä. Aika on lopulta vain hetki nyt, mutta kuinka pitkä?

::
PS. Tiedätkö kuinka paljon sinun geeneistä on jo ajalta viruksien - siis jo reilusti yli miljardin vuoden takaa?

Katsotko?

~ https://www.hs.fi/paakirjoitukset/art-2000006493995.html - 

__

Kuva: ~ https://www.alamy.com/clock-being-held-by-mad-professor-looking-like-einstein-with-e=mc2-image6187023.html - 

**

|  48  SUOMI24  453 |  VU  |  FB  |  Vapaa sana  |  FB BLOG   |  Twitter  |  

__

112620

__

e

"Rahan määrällä ei ole väliä,

 MORA|2679|437002|HANEY

Graf.: ~ https://www.eurojatalous.fi/fi/blogit/2020/kuka-paattaa-rahan-maarasta/ - 

BOFIT:  "Kuka päättää rahan määrästä?"

***

 

TIETOISKU - YLÄKULMA

PM Petteri Orpo' n hallitus leikkaa tuota kansalaisen käyttörahan määrää - 

Suomi on liikaa velkaantunut*. Mutta keneltä leikataan ja kenelle tulee yllättäen lisää -nouseeko tovereiden aatejärjestö maallisuudestaan barrikadeille - SAK masinoi nyt mielenilmauksia, lakkoja jopa "yleislakkoa" on väläytelty kiihkeimmistä piireistä - repeääkö kansakuntamme?

1. Yhteiskunta
2. Maailman menoa

 - kunhan sitä on riittävästi ..

ilkka.luoma

2023-10-05  --   08:00:16

.. juuri oikealla hetkellä!"

-huudahdus kasvuhokemallisten kammareista

[20U05] - On sanottu, että raha rauhoittaa. Toisaalta on mainittu, että rahalla ei saa onnea eikä terveyttä. Molemmat väitteet ovat vääriä. Raha ei rauhoita, vaan luo levottomuutta sen lisääntymisen varmistamisesta. Rahalla saa myös ostettua hetkellistä terveyttä sekä maallista "onnea". Ehkä käytössä olevan rahan riittävä määrä voi joskus myös rauhoittaa levotonta mieltä?

Raha eli ostovoima on markkinatalouden vertausmittari. Palkka on tekijä, jolla yksilöimme omaa ostovoimaamme. Palkan käteen jäävällä määrällä saamme näyttö- ja vertailutaloutta |1 rahan määrän suhteessa toisiimme.

|1 ~ https://puheenvuoro.uusisuomi.fi/ilkkaluoma/250179-naytto-ja-vertailutalous-mita-se-on/ - 

"Näyttö- ja vertailutalous – mitä se on?"

Kilpailukyky ja ostokäyttäytyminen ratkaisevat millaista palkkaa voimme ansaita

Raha ei ole painotuote, jota ei voida eikä haluta jakaa tasaisesti. Rahan määrään vaikuttaa kasvuhokema |2, joka kaikuu niin poliitikkojen kuin talousasiantuntijoiden huulilta.

|2 ~ https://puheenvuoro.uusisuomi.fi/ilkkaluoma/228689-kasvuhokema-on-saavuttanut-maalliset-rajansa/ - 

"Kasvuhokema on saavuttanut maalliset rajansa"

Näyttö- ja vertailutalouden oppien mukaisesti on "eduksi" ettei kaikilla ole ostovoimaa |e samaa määrää; jos kaikilla olisi yhtä paljon - kasvuhokeman vyöryssä - niin ostokäyttäytymisen haitaksi laukkaisi superinflaatio ja lopulta luontoympäristöllinen kaaos - lopullisena niukkuutena!

|e Ostovoima on myös kansakunnallinen parametri, sitä kutsutaan lyhenteellä PPP - eli ostovoimapariteetti, jonka avulla voidaan vertailla eri valtioita ja niiden kykyä kuluttaa, ostaa eli käyttää hyödykseen rahamäärää minkä kykenee ansaitsemaan - kun ynnäämme tuon per asukas ostovoiman yhteensä saamme BKT/PPP -määrän, josta tässä ~ https://www.bofit.fi/fi/seuranta/viikkokatsaus/2020/vw202044_4/ - tietoa nykyisistä suurimmista kansantalouksista ostovoimakorjattuna lukuarvona. Tässä lisätietoa tuosta PPP eli ostovoimapariteetista ~ https://fi.wikipedia.org/wiki/Ostovoimapariteetti - 

Niukkuus on käsite, joka vallitsee lähes aina meitä kaikkia biologisia elättävässä luonnossa - evoluution "tahtomana" opasteena tulla vähemmälläkin toimeen.

Samalla tavalla laajat kansankerrokset ovat jatkuvassa niukkuudessa kilpailukykynsä puutteesta tai sen vähäisyydestä. Ostovoima ei ole koskaan jakautunut tasaisesti, samoin luonnossa eri eliölajit eivät ole koskaan tasa-arvoisessa asemassa ravinnon osalta. Luonnon kiertoon kuuluu äärimmillään niin yltäkylläisyys kuin nälkäkuolema.


Länsimainen hyvinvointivaltio,

.. kuten Suomi on onnistunut pitkään jakamaan yltäkylläisyyttä verrattuna suurimpaan osaan maailman ihmisistä. Suomella on ollut hyvä kilpailukyky sekä ostajan voima hankkia raaka-aineita hyvin edullisesti paljolti tuottajien kustannuksella. Tähän nykyisten kehitysmaiden riistoon on perustunut suurelta osin koko markkinatalouden rahallinen kyvykkyys kuin myös ympäristöön jättämämme ympäristön haittajälki |3.

|3 ~ https://yle.fi/aihe/artikkeli/2018/12/12/ilmastonmuutos-on-ihmiskunnan-kohtalonkysymys-tutki-kuka-paastoista-oikeastaan - 

Yle-otsikko: "Ilmastonmuutos on ihmiskunnan kohtalonkysymys – tutki, kuka päästöistä oikeastaan on vastuussa"

-Yle-toimittajana Seppo Heikkinen.

|3 ~ https://www.iltalehti.fi/ulkomaat/a/b4ff4caa-77cc-496c-ac5a-82e4e79a9289 - 

IL-ote: " .. Yhdysvallat on ylivoimaisesti eniten hiilidioksidipäästöjä aiheuttanut valtio menneen 171 vuoden aikana, käy ilmi ilmastokysymyksiin erikoistuneen Carbon Briefin analyysistä. USA:n osuus ajanjakson kokonaispäästöistä on 20 prosenttia. .. "

-IL-toimittajana Magnus Brunnsberg.

Tänä päivänä maksamme (raaka)öljystä vieläkin liian pientä hintaa siihen nähden, miten siitä tulevat tuotokset pitäisi jakaantua tuottajamaiden omaan käyttöön. Öljyn tuottajamaissa on rikkautta, mutta myös köyhyyttä. Heilläkään ei tuotokset jakaannu oikeudenmukaisesti.

Entä öljyn jälkeen, kun ihmiskunnan energian nälkä on lähes loputon |4 ?

|4 ~ https://ilkkaluoma.blogspot.com/2007/10/e-mc2-energiaa-on-rajattomasti-mutta.html - 

"E = mc2 --- "energiaa on rajattomasti, mutta äärellisesti""

__ __ __
Markkinataloudessa meidän palkka voi muodostua vain tuloksesta eli kyvystä ..
.. tehdä oma kilpailukykyinen panos ja tuotos maailman markkinoille

Palkkaamme vaikuttaa myös kulutustottumuksemme; äärimmillään se on täydellistä kotimaisuutta omavaraisuuden käsitteenä, jolloin palkkamme määräytyy sisämarkkinoiden ehdoin. Toisaalta euroon siirtyminen vei taloudellisen riippumattomuutemme.

Tiedämme, että täydellinen riippumattomuus ulkomaista on mahdotonta ja tältä osin meillä tulee olla paljon puhuttu kilpailukyky -muihin nähden. Toisaalta, emme itsekään halua ostaa huonoa kotimaista, jos on saatavilla parempaa ulkomaista - vieläpä halvempana |5.

|5 ~ https://ilkkaluoma.blogspot.com/2016/03/miljardi-tekee-halvemmalla-kuin-me.html - 

""Miljardi tekee halvemmalla kuin me"" 

-Björn Wahlroos

Palkka on tulevaisuudessa joustava elementti,

.. kuten kauppaedustajilla se on ollut aina; niin tienaat kuin katteellisesti myyt. Se on rehti tapa saada rahaa. Tulospalkkaus vaatii vastuunkannon sekä osaavan ahkeruuden.

On monia työtehtäviä, joissa tuloksen muodostuksen mittaaminen on perin vaikeaa yksiselitteisesti ja hyväksyttävästi (kuuluisana esimerkkinä pääkaupunkiseudulta HUS ja radiologien tulospalkkauskokeilu |6).

Näissä ylläolevissa tilanteissa palkka määräytyy vaihteluputken rajoissa, johon vaikuttavat budjettikyky tai saatavilla oleva yleisen (verokertymä)rahan määrä.

Kaikki tulokseen perustuvat palkkamallit vaativat luottamusta ja vastuunkantoa sekä ennen kaikkea oikeudenmukaisuutta .. miten kulloinkin myynti | "myynti", kate ja voitto määritellään? (!)

-joka on havaittu olevan perin vaikeaa, ainakin kaikkien näkökulmista.

|6 ~ https://www.hs.fi/kaupunki/art-2000009739069.html - 

"Joukko lääkäreitä irti­sanoutui HUSin uuden palkkauksen vuoksi: ”Sain tuhansia euroja muita enemmän”

Joukko Husin lääkäreitä irtisanoutui uuden palkkausjärjestelmän vuoksi. HS:n haastattelemat lääkärit pitävät järjestelmää epäreiluna."

HS-toimittaja Marika Holappa

|6 ~ https://www.mtvuutiset.fi/artikkeli/hs-laakareita-irtisanoutunut-husin-uuden-palkkauksen-vuoksi-osa-laakareista-saa-jopa-6000-euroa-muita-enemman/8746598 - 

__ __
Palkan määrä ei ratkaise, vaan ostovoima eli kulutuskyky

Kilpailutaloudessa kysynnän ja tarjonnan laki määrää hinnoittelun. Luonnossakin tämä epämiellyttäväksi luonnehdittu laki toimii valitettavan tehokkaasti;

-- katovuodet vievät kulutuspopulaatioita pienemmiksi joskus hyvinkin tehokkaasti. Ihmiset ovat keksineet keinoja näiden hyvien ja huonojen vuosien tasaamiseen, mutta juuri ne keinot ovat vieneet hyvinvointivaltiomme uudelleen tarkasteluun.

 

Tarkastellaanko nyt jo liiaksi vähäosaisia hyvin ansaitsevien eduksi ja hyödyksi .. saattaa olla huomisen päivän välienselvittely edessä?

Markkinatalouden spekuloinnilla kotitalouksillakin on liian suuri valta vaikuttaa rahan liikkeisiin eli ostovoiman jakaantumiseen ja sen käyttämiseen

|HS ~ https://www.hs.fi/mielipide/art-2000009898058.html -

"Kodin pitäisi olla koti eikä sijoitus"

-HS-toimittaja Valtteri Parikka

__ __
Aito niukkuuden tunnustus herkistää kulutustottumuksissa vaihteluihin,

.. koska palkka elää suhdanteiden mukaan. Varmuusvarastoja voidaan rakentaa, kuten oravat talveksi. Oravia on esiintynyt maapallollamme huomattavasti pidempään kuin ihmisiä. Oravat elävät sopusoinnussa muun luonnon kanssa, eikä niillä esiinny liikalihavuutta eikä hermojännitystä, kuinka sijoitukset nousevat tai laskevat pörsseissä. Luontainen valppaus saattaa vähentää ihmisille niin yleistä hermojännitystä?

***

On vielä yksi asia: luonnossa ei ole vastikkeetonta ansaintaa ja kulutus on vain välttämättömimpään - vallitsevan niukkuuden takia.

-poikkeukset ovat harvinaista herkkua!

EU' n EKP laski liikkeelle paljon katteetonta ostovoimaa (aatetoverit vasemmalta haikailivat ajassa, että EKP osaa taitavasti haihduttaa osan noista veloista "avustavina päätösvienteinä taivaan tuuliin - tuulen tuomina rahoina" -'jyrkikataislohkaisu' takavuosilta) - jaettavaksi jopa epäsuorasti EU-valtioille!

* - Suomen valtion velka

Graf.: ~ https://www.valtionvelka.fi/valtion-velan-ja-kassan-hallinta/faktoja-valtionvelasta/ - 

Ote: " .. Eduskunta päättää enimmäismäärän valtion pitkä- ja lyhytaikaiselle velalle. Tällä hetkellä valtionvelka saa nimellisarvoltaan olla enintään 170 miljardia euroa, ja siitä saa olla lyhytaikaista, alle 12 kuukauden pituista lainaa enintään 29 miljardia euroa .. "

__
130162 | 1050 | 3440

|  120  SUOMI24  380  |  VU  |  FB  |  Vapaa sana  |  FB BLOG  |  X  |

_______

ILU-MEDIA

IJL-Productions

Kansalaiskirjoittaja

Ilkka Luoma

YMPÄRISTÖTEOLLISUUS

https://www.ymparistoteollisuus.com

031023 -Total Visits: 916765 Total Visitors: 130470   

260923 -Total Visits: 910235 Total Visitors: 129746  

190923 -Total Visits: 906593 Total Visitors: 128966   

120923 -Total Visits: 900102 Total Visitors: 128017       

220823 -Total Visits: 832204 Total Visitors: 125125

https://www.jontikka.blogspot.com

IJL-kommentteja HS-artikkeleihin

__
e

e

e