Tänä
päivänä 6. joulukuuta presidentti Urho Kaleva Kekkosen
aikana juhlittiin aitoa itsenäisyyttämme, jonka olivat pelastaneet
veteraanimme kahdessa sodassa – jälkimmäisessä Saksan kolmannen
valtakunnan avustuksella. Nyt emme enää juhli täyttä
itsenäisyyttä – olemme lukittuneet toistaiseksi EU-Brysselin
säädöksiin ja osittaisvalvontaan.
Ylläolevasta
huolimatta tämä päivä on pyhä –
jo
senkin takia, että niin monet kerrat Mannerheim ristinritarit
avasivat ovet presidentin linnaan ja kansakunnan juhla saattoi alkaa.
Vain yksi on jäljellä muistuttamassa meitä siitä mitä kymmenet
tuhannet rintamamiehet ja lotat tekivät Isänmaansa eteen, antaen
ainokaisensa. Tuo muisto ei himmene Brysselin käskyilläkään.
Kansakuntamme
ei ole vielä sanonut lopullista sanaansa itsenäisyydestämme
Silmämme
ovat aukeamassa ja näin saamme lopullisesti näkemyksen onko aito
itsenäisyys parempi kuin EU-itsenäisyys. Näiden kahden välille
syntyy eroavaisuus ja kansa myöhemmin omalla äänestyksellään ja
hallitusvallan vaihtuessa päättäkööt minne me kansakuntana
etenemme.
Kirjoitimme
edellisen kerran itsenäisyyspäivänä joitain vuosia sitten alla
olevilla sanoilla rohkaisua kansakunnalle, joka on tottunut elämään
idän ja lännen välissä – ollen itse niin länttä kuin itää.
Meille on siunaantunut erikoisasema eurooppalaisina, joihin luotetaan
ja uskotaan – myös tiukimmilla hetkillä. Saksa on ollut
liittolaisemme ja neljästi se on osaltansa pelastannut meidät ---
[2006]
Aikanaan saavutettu itsenäisyys velvoittaa nousevia sukupolvia
Kansakunnan
merkki itsenäisyydestä on oma kieli ja yhteinen näkemys tarpeesta
ylläpitää riittävää puolustustahtoa ja -voimaa kaikkia ulkoisia
ja sisäisiä uhkia vastaan. Kansakunta kommunikoi toisiaan ymmärtäen
- sellaisella herkkyydellä, jotta väärinymmärrykset
minimoituisivat ainakin silloin, kun vastassa on kaikkia uhkaava
yhteinen vaaratilanne.
KESKUSTELU .......... TIEDE
KESKUSTELU .......... TIEDE
Suomi täyttää jälleen vuosia muistellen aikoja,
jolloin
kansakunnalla oli ääni, merkitys ja voima. Kansallisia aatteita
rapauttava markkinamekanismi on heikentänyt tahtoa, näkemystä ja
identiteettiä kokea omaa maa Isänmaana, jota puolustaa parhaiten
sen oma kansa [edesmenneen
sinivalkoisen äänen, jalkaväen kenraali Adolf
Ehrnroothin kuolematon
lause].
Suomen naiset ja miehet valmistautuvat viettämään Isänmaamme Itsenäisyyspäivän juhlia vauraampana, epätietoisempana, terveempänä ja huolestuneempana kuin koskaan aikaisemmin. Pinnalta asiat ovat hyvin; talouden rattaat tuottavat merkittävää vientiylijäämää, mutta samaan aikaan yksinäisten, juurettomien ja yhteenkuulumattomien osuus on suurempi kuin koskaan.
Kansakunnan voima on itsenäisyys -
päätöskyky
hoitaa itse asiansa tahtomallaan tavalla. Suomi on saanut
eittämätöntä vaurautta ja talouden vakautta EU-liitoksestaan.
EU:n kasvaessa uusille kehittyvien kansantalouksien alueille, joutuu
oma kansantaloutemme antamaan omaa hyvinvointipanostaan uusille
jäsenmaille. Suoritamme liittosuhteista tulontasausta hyötyen siitä
myös itse, toistaiseksi.
Palkkojemme ollessa sellaisella tasolla,
jolla
ei enää likuhihnatyötä taloudellisesti ylläpidetä - antavat
uudet EU-jäsenmaat edulliset toimintaedellytykset yrityksillemme
pärjätä yhä kovenevassa maailman globaalitaloudessa. Suomi tulee
voittamaan osuutensa taistelussa osaamisella, luotettavuudella ja
tuote- ja palvelukehitystaidolla, esimerkiksi ympäristöteknologian
alueella.
Ritarien
sisäänmarssi
Valtakunta julkinäkyvyys juhlii presidentin linnassa Itsenäisyyspäivää ja kansa kokoontuu televisioiden ääreen katsomaan muutaman Mannerheim-ristin ritarin sisäänmarssia hiljentyneenä suuresta kunnioituksesta Itsenäisyyden takuumiehille ja -naisille.
Suurin
osa kansasta jää porttien ulkopuolelle, maksaen kuitenkin tuon koko
seremonian - työn tehneinä perheinä, yksinäisinä ja
huolestuneina - osaavatko nuo erityisesti linnaan valitut henkilöt
luotsata ja viedä tätä kansakuntaa oikeille asemille kohti koko
maapalloa koskettaviin haasteisiin.
EU ei ole vienyt meiltä kieltämme,
eikä
kykyämme puolustaa omaa kansakuntaamme. Itsenäisyyspäivän
kunniaksi on selkeästi todettava, että kansa on antanut
valtakirjansa Natoon liittymättömyydestä sekä lisärahalle, jolla
kohennetaan kokonaispuolustuskykyämme. Kansan valtakirja on
tahdonilmaus, jota kukaan nykyinen eikä tuleva kansanedustaja
uskalla olla huomioimatta.
joka
kantaa huomisen vastuun itsenäisyydestämme, puolustustahdostamme ja
yhteydestämme luontoon. Kenraali,
joka toivoi viimeiselle matkalleen tykkilavettikulkuetta hevosineen,
jota kuitenkaan tasavaltamme armeijan ylipäällikkö ei toiveena
halunnut täyttää.
Ehrnrooth
on meille muistona teoista, jotka hakevat vertaistaan olosuhteissa,
joita nykypolvi ei enää ymmärrä - antaa myös voimaa ja uskoa
nähdä huominen muunakin kuin pelkän harvainvoiton ja ahneuden
kasvuna.
Kauan
Eläköön Isänmaamme!
Ilkka Luoma
…
BLOG
27380 – 06122013
doc.:
itsenaisyyspaiva_06122013.doc – OpenOffice Writer
573
| 5206
Ei kommentteja:
Lähetä kommentti