Kirjoittaja Kielletyn kaupungin edustalle - viittaus Mao Zedong' iin
~ https://www.hs.fi/mielipide/art-2000006145839.html - Helsingin Sanomat -linkki
...
Ilkka Luoma
torstaina, kesäkuuta 20, 2019
1 kommentti:
-
Ilkka Luoma kirjoitti...
-
.
2 - Toisaalta erään korkean kiinalaisen diplomaatin sanoin – puhuttaessa US presidentti Donald Trumpin tempauksista - ”Kaikki valtiot ajavat ensisijaisesti omia etujaan”.
Selvä syy läntisten valtioiden (pl. Saksa ja Japani) epäreiluuden väitteille on lännen yritysten ”houkuttelu” Kiinaan, jolloin mukana meni myös työpaikat siirtyneiden osalta ja enemmänkin, sillä alihankintaketju saattoi muuttaa mukana maailman suurimmille sisämarkkinoille - potentiaalisesti, halvan toverin ahkeran tunnolliseen työrytmiin kuin olemattomien ympäristölakien erinomaisten voittomarginaalien mahdollistamaan maailmaan.
Niin, Kiinahan ei pakottanut näitä yrityksiä tahkoamaan voittoja, kuten Nokia Oyj aikanaan, joka peittosi muiden alueiden ahdinkoa suurilla Kiinan voitoilla.
Nyt kerrotaan, että robotiikan ansiosta nuo lännen kiinalaistuneet tehtaat palaavat osin takaisin, kyllä – ja se on hyvä asia itse Kiinalle, jossa yllättäen on ovella työvoimapula, niinpä tänään Kiinassa on jo absoluuttisesti eniten robotteja korvaamassa ihmiskäsiä.
Toisaalta kiinalaiset yhtiöt siirtävät omia tehtaita halpatoverien maihin – Vietnamiin, Laosiin, Bangladeshiin ja Intiaan sekä enenevässä määrin Afrikkaan – olihan keisareiden Kiinalla Afrikan ”löytämisen” riemua jo 1400 -luvulta.
Kiina on myös suurin ympäristömyrkyttäjä ja saastuttaja?
Pitää paikkansa absoluuttisesti – tänä päivänä, mutta Kiinan maailman suurimmat ympäristöongelmien korjausinvestoinnit ovat parantaneet jo tulosta – Kiina puhdistuu [6, ja häkellyttävän nopeasti tuotantokoneen suuruuteen nähden – unohtamatta, että lännen tehtaat menivät ”tekemään tarpeensa” kiinalaisten taskuun 1990 -luvun alkutaipaleelta lukien
… – muistamme nuo olemattomat ympäristölait, joita on muun muassa suomalaisten ympäristölakiasiantuntijoiden myötä tiukennettu Kiinassa kovaa vauhtia, ollen yllätys myös monille länsitehtaille. Kiinan on pakko olla maailman suurin ympäristöongelmien parannusinvestoija!>3
. -
torstaina, kesäkuuta 20, 2019 10:37:00 ap.
Tilaa:
Lähetä kommentteja (Atom)
Kiina oli edellisen kerran maailman suurin meri- ja kauppavalta jo 1400 -luvun alun ”löytämisen maailmassa” … sensaatiopuolidokumenttiromaani ”Kun Kiina löysi maailman” -Gavin Menzies kertoo osin uskomatonta löytämistä navoilta toiselle – liki kaikkine mantereineen kiinalaisten keisari Zhu Di' n luottoamiraalien toimesta. Varmaa on se, että kiinalaiset dzonkkilaivastot ulottivat matkansa Intiaan, Afrikkaan, Lähi-itään ja Australiaan sekä kaikkiin maihin ennen noita ”ääripisteitä”.
Tänään Kiina on jälleen maailman suurin – monilla mittareilla; maailmantaloudessa, vientitoiminnassa, ulkomaankaupassa, väestöltään ja kansallisen taloutensa osalta – vain sotavoima puuttuu, jääden siinä kolmanneksi – Yhdysvaltojen ja Venäjän taakse, ollen kuitenkin suvereeni kolmas.
Tosin maailman sotilaallista tasapainoa vaateroi Kiinan ja Venäjän ainakin toistaiseksi lisääntynyt yhteistyö, myös sotilastekniikan alueella – puhumattakaan muista yhteisistä näkemyksistä yhden maailmannavan politiikan kumoamisesta – moninapaisemmaksi eli kauppapoliittisdemokraattisemmaksi ilman sotaväen tapahtumiin puuttumisen uhkaa.
…
[~ https://www.fiia.fi/en/publication/xi-jinping-thought-and-chinas-future-foreign-policy -]
Edelleen tänään lännenmiehen perinnemedia näkee Kiinan uhkana
[ ~ https://yle.fi/uutiset/3-10359046 - ]
Eikä vain uhkana, vaan epäkorrektien ja läntisin lasein laittomien ja yksipuolisten epäreiluuksien tekijänä – varastaen patentteja, rikkoen niitä ja vetäen härskisti ”kotiin päin”. Onko näille syytteille ja väitteille perää? Voi olla, jos koemme motiiveiksi lännenmiehen, lähinnä USA' n kauppamenetykset ja raskaan ulkomaankauppavajeen – erityisesti Kiinan kanssa.
Amerikkalaiset haluavat ostaa kiinalaista tavaraa ja hömppää – näinkö markkinointi ja mainonta tai ahneus saada lisää ja lisää on jo tehnyt tehtävänsä? Ehkä, mutta kiinalaiset eivät pakota ostamaan – he hyödyntävät ne kilpailutekijät, joita heillä on tässä vaiheessa työkalupakissa>2