Sanat ovat vaillinaisuutta, mutta yritettävä on ~ kunnes kuvat aukeavat mieliin harmonisena jatkumona. Tajunnanvirta on ajallista vilinää sielun peilissä - silmissä, mutta jäikö yhteys ymmärrykseen ja mieleen saavuttamatta? Ystävät - Tutkikaa itseänne, niin löytävälle avataan ...
Kerrotaan, että ruotsi on oikotie muihin kieliin - kuitenkin läheisemmin kuin oma suomemme. Molemmat - niin suomi kuin ruotsi ovat hiljalleen katoavia pienkieliä, joiden ohi ajavat englanti - maailman puhutuimpana yleiskielenä ja mandariinin kiina, joka on maailman suurin äidinkielenä puhuttu kieli.
Me emme täällä Suomessa juurikaan valtaväestönä ruotsia tarvitse. Ruotsissakin liike-elämä puhuu englantia. Tosin Suomessa puhuu perustuslain turvin muutama prosentti ruotsia - suomenruotsia. Ilmeisesti venäjänkielisiä on jo enemmän?* Ei kuitenkaan Suomen kansalaisina.
Mutta ruotsiin suomalaisilla on oikeutensa - sen tulisi olla vapaaehtoisen valinnan pohjalta tehtävä kunkin henkilökohtainen päätös opiskella ja puhua sitä. Niin sanottu pakkoruotsi maksaa yhteiskunnallemme paljon ja tuo kustannus ammennetaan meidän kaikkien verokertymästä.
Nyt voitaisiinkin tehdä lakimuutos, jossa kukin voisi omalla päätöksellään korvamerkitä omia aikaansaatuja veroja ruotsin ylläpitoon - määräprosenttiin saakka. Ja näin saaduilla verovaroilla sitten ylläpidetään ruotsin käyttö muun muassa virastokielenä ja opetuksessa. Muuta verorahaa ei tuohon ruotsin ylläpitoon sitten enää korvamerkitä.
Antaa kansalaistemme näin suoraan päättää mitä haluavat tukea, kannattaa ja ottaa osaa kustannuksiin - täysin vapaaehtoisesti. Samalla kunnioitamme heitä, jotka haluavat puhua maassamme suomenruotsia.
Me emme täällä Suomessa juurikaan valtaväestönä ruotsia tarvitse. Ruotsissakin liike-elämä puhuu englantia. Tosin Suomessa puhuu perustuslain turvin muutama prosentti ruotsia - suomenruotsia. Ilmeisesti venäjänkielisiä on jo enemmän?* Ei kuitenkaan Suomen kansalaisina.
Mutta ruotsiin suomalaisilla on oikeutensa - sen tulisi olla vapaaehtoisen valinnan pohjalta tehtävä kunkin henkilökohtainen päätös opiskella ja puhua sitä. Niin sanottu pakkoruotsi maksaa yhteiskunnallemme paljon ja tuo kustannus ammennetaan meidän kaikkien verokertymästä.
Nyt voitaisiinkin tehdä lakimuutos, jossa kukin voisi omalla päätöksellään korvamerkitä omia aikaansaatuja veroja ruotsin ylläpitoon - määräprosenttiin saakka. Ja näin saaduilla verovaroilla sitten ylläpidetään ruotsin käyttö muun muassa virastokielenä ja opetuksessa. Muuta verorahaa ei tuohon ruotsin ylläpitoon sitten enää korvamerkitä.