Sanat ovat vaillinaisuutta, mutta yritettävä on ~ kunnes kuvat aukeavat mieliin harmonisena jatkumona. Tajunnanvirta on ajallista vilinää sielun peilissä - silmissä, mutta jäikö yhteys ymmärrykseen ja mieleen saavuttamatta? Ystävät - Tutkikaa itseänne, niin löytävälle avataan ...
Voisimme olettaa, että täysi-ikäisiä olisi noin vajaat kuusi miljoonaa, siis periaatteessa äänestyskelpoisia, ja äänestäneitä oli yhteensä 2,8 miljoonaa eli näin saamme todelliseksi äänestysaktiivisuudeksi noin 48 prosenttia ja jos läntinen uutisointi pitää paikkansa niin "demokratiamieliset" edustivat 90% äänistä*, siis tarkoittaen reilua 2,5 miljoonaa kansalaista, sen taas ollen kaikista äänioikeutetuista vajaa 40 prosenttia eli emme voi johtopätöstellä mistään enemmistöstä.
Päinvastoin on todennäköistä, että suurin osa kansasta haluaa turvallisuutta, omaa työnsä tekemisen häiriöttömyyttä kuin sopua sellaisessa ympäristössä, jossa vallitsee yhden valtion ja kahden järjestelmän rautainen "laki".
Viime aikaiset "demokratialiikkeen" mellakat olivat äityneet niin väkivaltaisiksi, että ne rikkoivat HK' n omia lakeja ja tämä merkinnee suurta määrää oikeudenkäynteja, joista tosin kädenojennuksena ei jaeta suurimmalle osalle kuin nuhteet - vain pahimmat vandalistit passitetaan vankiloihin opiskelemaan järjestystä, mitä pinta-alaltaan niin pieni HK' n alue suurena väestökeskittymänä vaatii.
Se sen sijaan voidaan osoittaa, että nykytilaan tyytymättömien määrä on laskennallisesti kohonneen äänestysvilkkauden myötä noin 900.000 hongkongilaista, mikä suurimmissa alun rauhallisissa mielenosoituksissa läntisten uutisten mukaan oli marsseilla mukana.
Myöhempiin mellakoihin osallistui enää joitain tuhansia - kymmeniä tuhansia, sen ollen jo "marginaalia" 7,4 miljoonan asukkaan Hongkongissa.
Aika näyttää millaista lännenmiehen median julistamaa demokratiaa nuo uudet alueparlamentin jäsenet lopulta haluavat.