Sanat ovat vaillinaisuutta, mutta yritettävä on ~ kunnes kuvat aukeavat mieliin harmonisena jatkumona. Tajunnanvirta on ajallista vilinää sielun peilissä - silmissä, mutta jäikö yhteys ymmärrykseen ja mieleen saavuttamatta? Ystävät - Tutkikaa itseänne, niin löytävälle avataan ...
lauantaina, marraskuuta 30, 2019
Talvisodan jermu maksoi hengellään poliitikkojen virheistä
Neuvostoliiton johtaja Josif Stalin
...
HS:
Kahdeksankymmentä vuotta sitten koitti Suomen historian pahin päivä
1 - 80 vuotta sitten tosi tuli eteen - suurvalta hyökkäsi, Mainilan provokaatiolaukausten ja epäonnistuneiden aluevaihtoneuvottelujen päätteeksi. Hallituksemme ennen Talvisotaa ei koskaan oivaltanut tai ymmärtänyt erikoista diplomatiaohitusta - Neuvostoliiton yksinvaltiasjohtaja Josif Stalinin erikoislähettiläs Boris Jartsevin (Rybkin) roolia, jo vuodesta 1938 lukien!
Suomalainen sotilas kävi yksissä tuumin pelastamaan maatansa. Sisällissodan haavat ja traumat haudattiin juoksuhautoihin, joihin menehtyi noin 25.000 suomalaista, jotka eivät palanneet enää kotiin, jota he sankarillisesti puolustivat, kun heidän valitsemat poliitikot eivät olleet osanneet viedä neuvotteluja onnistuneeseen loppuun saakka.
C.G.E. Mannerheim osasi jopa kertoa aivan neuvottelujen loppuvaiheeseen, että jatkakaa neuvotteluja - Stalin on valmis tyytymään Hangon sijasta johonkin ulkosaareen - Mannerheim tieten arvioi. Marskia ei kuunneltu, kuten ei J.K. Paasikiveä eikä Rudolf Waldenia, jotka kaikki osasivat venäjää ja ymmärsivät Stalin ajatusmaailmaa.
Arkikansa pelasti Suomen maineen. Me voitimme itse sodan kansan antamin uhrauksin. Talvisodan päätöstä voidaan kutsua hyvällä omalla tunnolla voitoksi, siihen nähden millaisen neuvottelutappion ennen Talvisotaa maamme johto tuotti! Kaikki kunnia ja vilpittömin arvostus veteraaneille, lotille ja menehtyneille, jotka eivät saaneet palata kotiin turvaamaan perheitään ja kotejaan.>
2 - Suurin voitto syntyi yllättäen myös siitä arvostuksesta, mitä Stalin antoi suomalaisten kyvystä taistella itsenäisyytensä puolesta. Olen varma, että kohta paljastuvat Stalin K-arkiston tiedot paljastavat, ettei Suomelle aikanaan 4.1.1918 yhtenä itsenäisyystunnustuksemme allekirjoittajana - Stalin aikonut edes maatamme valloittaa, varsinkin, kun Terijoen hallitus osoittautui vain hyvin pienen kannattajakunnan klikiksi.
Todisteena Stalinin ajatuksista on erinomaisesti se, ettei Suomen marsalkka Mannerheimia juuri Stalinin käskystä saatettu sotasyyllisyysoikeuteen. Stalin ymmärsi Mannerheimia ... ja meitä saattaa odottaa Kremlin avayutuvista arkistoista vielä suuria yllätyksiä. Esimerkkinä miksi Mainilan laukauksien jälkeen odotettiin useita päiviä - ennen Neuvostoliiton hyökkäystä!*
Mikään ei vie sotilaidemme kunniaa lähes epätoivoisessa tehtävässä. Stalin oli päättänyt antaa aseiden puhua, kun maanvaihtoneuvottelut eivät johtaneet sellaiseen lopputulokseen johon Stalin olisi halunnut.
Stalin oli lukenut Saksan kolmannen valtakunnan johtajan Adolf Hitlerin kirja "Taisteluni 1 ja 2", joissa Hitler määritti päätehtäväkseen bolsevismin tuhoamisen ja elintilan valtaamisen idästä.
Stalin epäröiden aavisti Molotov-Ribbentropin sopimuksen 1939 olevan vain osa viivytystä ja, että Saksa tulee hyökkäämään ja oli luonnollista, että Stalin Ensimmäisen Maailmansodan jälkimainingeissa Pietaria puolustaneena ymmärsi sitä lähestyttävän juuri Karjalan Kannakselta ... kuten englantilaiset Kannaksen ankkuripaikaltaan laivatykeillään Pietaria kohden tulittivat. e
Suomalainen sotilas kävi yksissä tuumin pelastamaan maatansa. Sisällissodan haavat ja traumat haudattiin juoksuhautoihin, joihin menehtyi noin 25.000 suomalaista, jotka eivät palanneet enää kotiin, jota he sankarillisesti puolustivat, kun heidän valitsemat poliitikot eivät olleet osanneet viedä neuvotteluja onnistuneeseen loppuun saakka.
C.G.E. Mannerheim osasi jopa kertoa aivan neuvottelujen loppuvaiheeseen, että jatkakaa neuvotteluja - Stalin on valmis tyytymään Hangon sijasta johonkin ulkosaareen - Mannerheim tieten arvioi. Marskia ei kuunneltu, kuten ei J.K. Paasikiveä eikä Rudolf Waldenia, jotka kaikki osasivat venäjää ja ymmärsivät Stalin ajatusmaailmaa.
Arkikansa pelasti Suomen maineen. Me voitimme itse sodan kansan antamin uhrauksin. Talvisodan päätöstä voidaan kutsua hyvällä omalla tunnolla voitoksi, siihen nähden millaisen neuvottelutappion ennen Talvisotaa maamme johto tuotti! Kaikki kunnia ja vilpittömin arvostus veteraaneille, lotille ja menehtyneille, jotka eivät saaneet palata kotiin turvaamaan perheitään ja kotejaan.>