Sanat ovat vaillinaisuutta, mutta yritettävä on ~ kunnes kuvat aukeavat mieliin harmonisena jatkumona. Tajunnanvirta on ajallista vilinää sielun peilissä - silmissä, mutta jäikö yhteys ymmärrykseen ja mieleen saavuttamatta? Ystävät - Tutkikaa itseänne, niin löytävälle avataan ...
lauantaina, marraskuuta 02, 2019
Minne Saksa suuntaan katseensa - itään vai länteen?
EU on taloudellinen jättiläinen, mutta ulkopolitiikassaan maho, ellei sitten Saksa EU' n voimakkaimpana ota haltuun tätä EU-Brysselille monimutkaista ulkoisten suhteiden viidakkoa, jossa EU' n olisi tunnustettava, että Eurooppa jatkuu kauas Venäjän arojen jälkeen aina Uralille saakka.
Venäjä on Saksan ohella todellisen Euroopan voimamies - toinen taloudessa ja toinen aseellisessa voimassa, ollen ydinasesuurvalta - joka omaa maailman suurimmat raaka-ainevarannot.
EU on myös läntisen elämäntavan, kulttuurin ja yhteiskuntamallihegemonian esiinmarssi kolonialismin jäänteestä - mutta vain läntisiltä osiltaan. EU-Bryssel kuusilo EEC'n jatkumona halusi lisää "elinpiiriä" [saksalaisittain - Lebensraum] - siis taloudellista ja yhteiskunnallista vaikutusvaltaa.
Katseet kääntyivät itään, jossa Neuvostoliitto oli sosialistisena mallina lähestymässä romahdustaan. Katsottiin, että nyt on aika "iskeä" - ei asein [katso: Operaatio Barbarossa], vaan rahan voimalla - taloudellisilla houkittimilla. Slaavipöytiin tarjottiin EU-rahaa ja Naton sotavoimaa, niin sanottuna Naton itälaajentumana.
Alkoi "maihinnousu" paljolti slaavilaiseen maailmaan, joka oli jo kaun historioistaan lähtien elänyt omien malliensa mukaisesti, tunnistaen esimerkiksi reviirillisen ajattelun omina valtioina ja sen omina kansalaisina. Mutta! EU-rahan voima oli suuri houkute ja toisaalta venäläisten pelko suuri - sujahdettiin läntisen eurooppalaisuuden taskuun rahan voitelemana ja Naton aseiden suojelemana.
Nyt kun koheesiot|1 on kohta käytetty, on herännyt slaavilainen ajattelutapa omasta, niin historiasta kuin yhteiskuntajärjestyksestä, jossa oma on tarkoitettu vain omille.
EU on lypsetty, ja näin tuotettu EU-Brysselille se huuma, jossa nähtiin EU-kartta suurena, jopa niin suurena, että alkoi EU' n kutsuma oma Eurooppa. Tässä vain pääsi unohtumaan se "pieni" tekijä, että Euroopan pinta-alasta (siis raaka-ainevarannoista) Venäjä muodostaa merkittävimmän osan - Eurooppa onkin Eurooppa, jossa on Venäjä!
EU on nyt valinnan kauhassa; minne suunnata katse - trumppistiseen US' han vai kauas raaka-aineiden Uralille, unohtamatta veänälisten uinuvaa ostovoimaa?
Venäläinen ostovoima syntyy vähintään raaka-aineiden myynnistä, sillä Saksan teknologisesti erinomainen tuotantokone tarvitsee noita hupenevia raaka-ainevarantoja, koska kierrätysjärjestelmät etenevät liian hitaasti!
...
Osa EU' n jäsenvaltioista on ominut heräävästi uusitsenäisyyden tien?
Venäjä on Saksan ohella todellisen Euroopan voimamies - toinen taloudessa ja toinen aseellisessa voimassa, ollen ydinasesuurvalta - joka omaa maailman suurimmat raaka-ainevarannot.
EU on myös läntisen elämäntavan, kulttuurin ja yhteiskuntamallihegemonian esiinmarssi kolonialismin jäänteestä - mutta vain läntisiltä osiltaan. EU-Bryssel kuusilo EEC'n jatkumona halusi lisää "elinpiiriä" [saksalaisittain - Lebensraum] - siis taloudellista ja yhteiskunnallista vaikutusvaltaa.
Katseet kääntyivät itään, jossa Neuvostoliitto oli sosialistisena mallina lähestymässä romahdustaan. Katsottiin, että nyt on aika "iskeä" - ei asein [katso: Operaatio Barbarossa], vaan rahan voimalla - taloudellisilla houkittimilla. Slaavipöytiin tarjottiin EU-rahaa ja Naton sotavoimaa, niin sanottuna Naton itälaajentumana.
Alkoi "maihinnousu" paljolti slaavilaiseen maailmaan, joka oli jo kaun historioistaan lähtien elänyt omien malliensa mukaisesti, tunnistaen esimerkiksi reviirillisen ajattelun omina valtioina ja sen omina kansalaisina.
Mutta! EU-rahan voima oli suuri houkute ja toisaalta venäläisten pelko suuri - sujahdettiin läntisen eurooppalaisuuden taskuun rahan voitelemana ja Naton aseiden suojelemana.
Nyt kun koheesiot |1 on kohta käytetty, on herännyt slaavilainen ajattelutapa omasta, niin historiasta kuin yhteiskuntajärjestyksestä, jossa oma on tarkoitettu vain omille.
EU on lypsetty, ja näin tuotettu EU-Brysselille se huuma, jossa nähtiin EU-kartta suurena, jopa niin suurena, että alkoi EU' n kutsuma oma Eurooppa. Tässä vain pääsi unohtumaan se "pieni" tekijä, että Euroopan pinta-alasta (siis raaka-ainevarannoista) Venäjä muodostaa merkittävimmän osan - Eurooppa onkin Eurooppa, jossa on Venäjä!
EU on nyt valinnan kauhassa; minne suunnata katse - trumppistiseen US' han vai kauas raaka-aineiden Uralille, unohtamatta veänälisten uinuvaa ostovoimaa?