lauantaina, huhtikuuta 24, 2021

Keskinäistä slaavilaisuutta - Venäjän ja Ukrainan valtakamppailu Kiovan vallankaappauksen jälkeen

 2118

Linkki: ~  https://yle.fi/uutiset/3-7779310  - 


*

...

Ukrainassa on runsas venäläis- ja venäläismielinen asujaimisto, josta tosin Ukrainan itäisistä osista on 2014 tapahtumien myötä kymmenet tuhannet paenneet Venäjälle. Ukrainan venäläismieliset puhuvat venäjää ja muut ukrainalaiset Venäjän sukukieltä ukrainaa |1.


Ukrainaa ja Venäjää yhdistää yhteinen slaavilaisuus

Venäjä on omassa lainsäädännössään luvannut suojella omiaan ja venäläismielisiä - myös ulkomailla, tässä tapauksessa Ukrainassa.

Erityisesti Krimillä on runsas venäläisten ja -mielisten osuus asukkaista, jopa yli puolet. Krim välttyikin kaikilta niiltä väkivaltaisuuksilta mitä Ukrainassa Kiovassa ja Odessassa tapahtui. Syynä tähän Krimin pelastumiseen vuonna 2014 olivat venäläiset palkka-armeijan tunnuksettomat yksityissotilaat sekä Krimin Sevastapol' in tukikohdan Venäjän armeijan palveluksesta vapautetut sotilaat.

Vuoden 2014 mellakointien, vallankaappauksen ja suuremman väkivallan laantuessa sovittiin Minskin sopimuksessa, jossa itäisen Ukrainan asukkaille taataan oma riittävä äidinkielen asema sekä muutoin alueen venäläismielisille enemmän autonomiaa ja omaa elämänsä itsenäisyyttä. Tätä sopimuskohtaa ei olla toteutettu - lähinnä Kiovan vallan kaapanneen hallinnon taholta. Muna - kana?

Venäjä ajaa nyt itäisen Ukrainan asukkaille omaa suurempaa autonomiaa ja varautuminen tulevaan käynnistyi mahdolliseen yhteenottoon Ukrainan armeijan - ja ehkä jopa Ukrainan hallinnon apuun pyytämien Naton sotajoukkojen kanssa.

Venäjä keskitti joukkoja Ukrainan rajalle, juuri tuon lakinsa puitteissa, joka lupaa suojelua venäjämielisille, Venäjän rajojen ulkopuolellakin. Varauma sovitettiin aiemmin jo sovittuun sotaharjoitukseen, jonka mittasuhdetta muutettiin vastaamaan todellista varaumaa - olihan Ukrainan presidentti Volodymyr Zelenskyi jo pyytänyt Naton apua armeijalleen ...

Presidentti Zelenskyi viestitti Moskovaan, että haluaa tapaamisen Venäjän presidentti Vladimir Putinin kanssa. Putin ei tähän suoraan reagoinut, mutta se oli jo Kiovasta signaali, että halutaan neuvotella sotimisen sijasta. 

Aiemmin myös Naton sotilasjohtaja USA presidenttinsä Joe Biden' in myötä halusi tapaamista Putinin kanssa, vaikka Biden oli haukkunut Putinia 'tappajaksi' - ehkä kokemattomuuttaan, mutta on varmaa, että Putin tulee kysymään Biden' ltä mitä hän lopulta tarkoitti hätiköidyllä "tappajallaan".


Venäjän perusstrategia on luoda luottamuksen valtioketju omien rajojensa viereen

Lännen sotakone Nato - EU talousajurinaan, on laajentunut monin eri tavoin - lupauksin ja houkutteluin rahalla yhä lähemmäksi itse Venäjää. Tämän kuristusotteen ja mahdollisen taisteluasetelman estämiseksi Venäjä toivoo puolueettomuutta itsensä ja Naton väliin (tällä kohdin on meillä Suomella aivan erityinen asema!). Puolueettomuusvyöhykkeen toteutuessa Euroopan kokonaisrauha idän ja lännen osalta on täysin turvattu. [a][1.]


Ukraina, entisenä vahvasti Venäjän historiaan vaikuttaneena (Kiovan Venäjä) alueena on avainasemassa

Ukrainaa ja Venäjää sitoo moni yhteinen asia - kielihistoria, aiemmin rakennettu perusinfrastruktuuri, Venäjältä siirretty teknologinen osaaminen (esimerkiksi Antonov -lentokoneet) kuin sukulaisuus ja venäjämielisyys ja kaikkia tuota sitä enemmän mitä lähemmäksi tullaan Venäjän rajaa.

Emme voi unohtaa Neuvostoliiton aikana rakennettuja länteen johtavia kaasuputkiakaan, jotka tuovat siirtomaksuina mukavan potin Ukrainan hallinnolle - ennen ja jälkeen vuoden 2014 vallankaappauksen.

Jo ennen vuoden 2014 vallankaappausta oli riitaa maakaasun hinnasta, joka hinnoiteltiin vallankaappauksella syrjäytetyn presidentti Viktor Janukovytsin aikana huomattavan alhaiseksi - paljon halvemmaksi mitä esimerkiksi Saksa maksoi Ukrainan läpikulkevasta kaasusta. 


Kun vuoden 2014 vallankaappaus toteutui - Venäjä nosti maakaasun hintaa ja alkoi riita, joka johti Itämeren Nordstream I ja II kaasuputkien rakentamiseen

[ ~  https://www.tiede.fi/keskustelu/84246/millaista-uhkaa-nordstream-i-kaasuputkipari-luonut-eu-euroopalle?  - ]

Näin Ukraina jäi Itämeren kaasunkuljetuksen osalta ilman välitysmaksua ja Saksa sai taas kiristämätöntä kaasua ilman kolmansien maiden välissä oloa - halvemmalla hinnalla (ollen siis win-win -tilanne -myyjälle ja ostajalle). 

Minkäänlaista uhkaa Nordstream I kaasuputki ei ole kenellekään tuottanut, vaikka US uhkailee ja pakottelee jo suoraan eu-eurooppalaisia kumppaneitaan tuon Nordstream II putken osalta - katsoen sen olevan uhka koko EU-Euroopalle ja erityisesti US' n omalle kansalliselle turvallisuudelle!


Ukraina on monimutkainen, haastava ja tietoa vaativa kokonaisuus!

 - meidän suomalaiselle mediallekin, ja onkin vaikeaa olla puolueeton arvioitsija ja uutisoija tässä itään ja länttä erottelevassa vastakkainasettelussa. 

Suomalainen media ei toistaiseksi osaa nähdä Ukrainan ja Venäjän slaavilaisuutta diplomaattisen puolueettomasti - eikä meidän valtiojohto ymmärrä sekaantumattomuuden olevan meidän ainoa tie kohdan parasta ulko- ja turvallisuuspolitiikkaamme.

.

|1 Aikanaan Yhdysvallat sekaantui voimalla ja asein | pommituksin Euroopan Serbian sisäisiin asioihin - puhutaan Kosovon sodasta - ilman että oli mitään kansallista yhteenkuuluvuutta, kielellisyyttä, historiaa kuin kulttuuriakaan - myös ilman minkään kansainvälisen yhteisön lupaa tai mandaattia.

..

PS. Eurooppa kaipaa nyt voimalla aiempaa Venäjän ja Saksan yhteistyötä, joka kulminoitui "schröderiläisyydeksi" - aikana jolloin Gerhard Schröder toimi Saksan liittokanslerina ja Putin Venäjän presidenttinä - tuolloin vallitsi Euroopassa kokonaisvaltainen yhteisymmärrys, ainakin julkisuuteen päin.


..

SUOMI24  |  TIEDE 1  |

Ei kommentteja: