Näytetään päivämäärän mukaan lajitellut viestit haulle Globalisaatio nykyihmisen lailla. Lajittele osuvuuden mukaan Näytä kaikki viestit
Näytetään päivämäärän mukaan lajitellut viestit haulle Globalisaatio nykyihmisen lailla. Lajittele osuvuuden mukaan Näytä kaikki viestit

tiistaina, lokakuuta 17, 2017

Reviiripuolustus >< globalisaatio - biosfääri reagoi tavallansa!



Brittiläisen imperiumin globalisaatio historiasta - lennätinlinjat maailmalle


Talouden perinteitä terävästi esittelevä ja luottamustakin herättävä taloustieteilijä Sixten Korkman – puhuu, kirjoittaa ja selittää, mutta mistä? Kasvuhoenta on pysyväissanavarastoa – unohtaen samalla hengenvedolla biosfäärillisen rajallisuuden – vaikka Aurinko antaa ihmisajallisesti loputtomasti kasvun- ja elinvoimaa – ainoana energialähteenä * -lopulta.

Korkman julkaisi kirjan ”Globalisaatio koetuksella – Miten pärjää Suomi?”, jossa globalisaatiota pidetään hyveenä ja ainoana keinona vaurastua, tasata tulonjakoa ja ostovoimaa, vaikka mittarit ääripäissän osoittavat toista – tänään jo noin 10 prosenttia omistaa ~90 prosenttia ilhmistalouden tasearvosta ---


Ote edellä olevasta linkkijutusta - ” … Korkmanin mukaan populismin myötä on yleistynyt Donald Trumpin omaksuma asenne, jonka mukaan politiikassa pitää keskittyä ajamaan vain oman maan välittömiä etuja. Kansallisia etuja voidaan kuitenkin edistää kestävästi ja tehokkaasti vain riittävän kansainvälisen yhteistyön puitteissa, Korkman katsoo … ”

Kommentti ylläolevaan linkkijuttuun - ”.... Reviiripuolustus ja omavaraisuuden tavoittelu ei tue globalismia - rajattomasti. Evoluutio rakensi revirismin viimeisten 300 miljoonan vuoden aikana - huomioiden sopeutuman ja kilpailun keskinäisyyden monimutkaiseen syy-seuraussuhteeseen ”

…
Entä 10 vuotta sitten, miten globalisaatio koettiin tuolloin ja nähtiinkö siinä siemen pelastukselle ja tulonjaon tasaamiselle – huomioiden globalisaatioon niin kehittyneet -, kehittyvät - kuin kehitysmaat?

Suomelle elintärkeä korkeaosaamisen vienti ja vähemmän mairitteleva tuonti


Miten tänään projisoimme globalisaation, evoluution luoman reviiripuolustuksen ja siihen oleellisesti liittyvät käsitteen omavaraisuudesta [1, mutta kuitenkin rajat ylittävästä kanssakäymisestä – kun sukua jatketaan, degeneraation [2 estämiseksi.

Olemme talouden näkökulmasta degeneroitumassa kasvuhoennan [3 kaikkivoipaisuuteen – sulkemalla sen toisen – eli ympäristösilmän [4?
…
[3 – julkistetaan kommentoinnin yhteydessä!
[4 – julkistetaan kommentoinnin yhteydessä!


Globalisaatio nykylailla kuluttaa niin ympäristön kuin ihmisenkin loppuun!

[2007][ … maapallolla on tavarankuljetuskontteja noin 30 miljoonaa kappaletta, 80% niistä tekee vuodessa n. 10 matkaa. Kontti standardoi kulutusyhteiskunnan. Valtavat konttirivistöt kertovat omaa maapalloistumisen kieltä siitä missä kauppa käy ja missä ei. Kontit kuljettavat kaiken sen globalisaatiovirran, jota markkinatalous rajattomana ruokkii ... ] -- YLE-ajankohtaisohjelmisto 09.2007 --

Maapalloistuminen on viha ja rakkaus

Mellakat eri puolilla maailmaa lisääntyvät - tavalliset heränneet ihmiset käyvät omaa sotaansa hillitäkseen markkinarahan otetta ja tavallisen työn karkaamista minne milloinkin halvimmuuden mukaan **. Globaalitalous kilpailuttaa valmistuksen hengästyttäen ihmiset talous- ja työjuoksuun, jossa harmonian tasapaino työn ja vapaa-ajan välillä järkkyy.


Vihaa globaalitalous aiheuttaa maattomuudessaan,

… tehokkuushaennassaan miltei ilman ympäristöarvoja sekä ihmisten muuttumisena pelkiksi panosnappuloiksi markkinatalouden kiertorattaisiin. Ärtymystä herättää myös rahavirtojen karkaaminen ylikansallisiin järjestelmiin, joissa osto- ja näyttövoima kanavoituu ohi kansalaisvaltioiden tulontasausjärjestelmien.

Pelastusta globaaliudesta haetaan uskoen sen hiljalleen tasaavan maapallollisesti tuloeroja köyhien ja rikkaiden välillä. Maapalloistumisen uskotaan myös tehostavan hyötysuhteita ja logistiikkaa siten, että turhaa kulutusta vältettäisiin.

Globaalitalouden kilpailun uskotaan tuotekehittävän entistä parempia ja sopivampia tuotteita sekä systeemejä, erikoistuen kullekkin alueelle osaamis- ja ahkeruusresurssiensa mukaisesti.

Ihminen elää vastoin luonnon globaaliutta kasvavassa kulutuskierteessä

Mikäli teoriassa tarkastellaan tilannetta, jossa kaikilla ihmisillä on sama ostovoimakyky kuin meillä suomalaisilla, on maapallo globaalisti tuhon oma. Globaalitalous kehittää nimenomaan järjestelmiä, joissa maa toisensa jälkeen kykyjensä puitteissa saavuttaa länsimaalaista kulutustasoa.





Maapalloistumisessa kommunikointi tehostuu, kansalliset rajat hämärtyvät ja henkinen kilpailu kiristyy. Globaalius toteutuu parhaimmillaan kun tietoliikennejärjestelyt ovat hermoverkon lailla ulottaneet päätteensä kaikkialle. Yli maapallon ulottuva hermoverkko on ihanteellinen maali ja tuhoamisen kohde globaaleihin systeemeihin kyllästyneille ihmisille! … HUOM! tämä siis todettuna jo 10 vuotta sitten ---

Verkottunut talous keskitettyine ja hajautettuine tuotantosysteemeineen imee tyhjäksi alueet toisensa jälkeen siirtyen aina sinne, missä on tuloslaskelmallisesti halvinta valmistaa ja mistä lyhintä kuljettaa itse ostotapahtumaan.



Näin tuotanto keskittyy kausittain; nyt on menossa Kiinan "voittokulku"

Kiinasta on syntynyt maapallon liukuhihnatehdas. Investoineet maat saivat voitot ja kiinalaiset saivat työn ja ympäristöongelmat. Kiinan jälkeen "odottaa vuoroaan" uusia maita loputtomaan maapalloistumisen kiertokulkuun. Tosin Kiina saattaa nähdä meille tyypillisen markkinatalouskehityksen pidemmällä jänteellä eri tavoin kuin me?
...

Pahin koko maapalloa kohtaan osoittava uhka on globaaliuden tavara-, materia- ja energia- kuin työvoimavirtojen kasvu yli luonnon luontaisen uudistumiskyvyn.

Ihminen on verkottamassa vuosimiljoonaisen luonnon kulutuksen tilanteeseen, jossa huippuun viritetty tuotantokoneisto imee vuosimiljoonaiset voimavarat tyhjiin.

Vastoinajattelijat perustelevat hyötyinä globaaliudesta syntyvän verkottoituneen suunnittelun ja tuotekehityksen avulla luontuvan "loputtoman energialähteen ja ikuisen materiakierrätyssysteemin".

Emme ole huomanneet,

että ympärillämme oleva ihmisetön luonto on elänyt globaaliudessa jo vuosimiljoonat. Koko eliösysteemi kerää oman globaaliuden läheltänsä menemättä "merta edemmäksi kalaan" - syöden, kuluttaen ja jätökset jättäen aina välittömälle kulkuradalleen.

Eläin- ja kasvikunta säätää "tahtomattaan" itseään olemaan osa todellista verkostoitumista.

Todellinen globaalius jakaa maapallollisesti energiankäytön ja materiamuutokset aina suhteessa kunkin lajin
kokonaisbiomassaan eli biovaikutteeseen. Ylitämme huimasti "meille säädetyn" energiankäytön ja materiamuutosten määrän ylläpitäessämme omaa biovaikutettamme, "hyvinvointiamme" --- seuraukset näemme jo nimenomaan meillä länsimaissa.

Herkkyys havaita luonto ympärillämme voisi tuoda uusia keinoja ymmärtää,

… mikä on meille "säädetty" määrä elinvoimaa. Näin pujahtaisimme juuri siihen harmoniakoloon, mikä vuosimiljoonaisessa kehityksessä kullekkin on säätynyt ja järjestynyt - toisien lajien luonnollisesti tuhoutuessa ja toisien menestyessä - taistelu käydään omin, ei lainatuin "asein".
Ilkka Luoma

KESKUSTELU --- TEKSTI [22535]

…

US VU T BL BL BL FB FB FB BLOG 153831

DOC globalisaation vitsaukset_17102017.doc – OpenOffice Writer
PVM 17102017


744_7273

lauantaina, elokuuta 26, 2017

Globalisaation vastakohta reviiripuolustus


Globalisaatio [1 ajoi maailman työn uudelleenjaon taisteluun [*. Kiinalainen vei osansa ja siirtää hiljalleen omien palkkojen noustessa muun muassa vaateteollisuutta halvempien toverien maihin, kuten vaikkapa Bangladeshiin [**.

... Globalisaatio on reviiripuolustuksen pahin vihollinen. Globalisaatio ilman reilua kulutusvähenemää syö maapallomme loppuun …
  1. ~ http://www.hs.fi/talous/art-2000005341093.html -


... Herää kysymys monien korkeapalkkaisten kokonaistyökustannusten vastaavuudesta saavutettuun hyötyyn ja tuottoon nähden. Onko joissain tilanteissa niin, että on ollut vain tapana maksaa? Myös ryhmäkohtainen edunvalvonta on osannut työnsä ja painostuksensa. Antaako korkea oppiarvo automaattisesti hyvän palkan? …
  1. ~ https://yle.fi/uutiset/3-9798229 -

Kirjoitimme globalisaatiosta aika lailla tasan 10 vuotta sitten näin ---

[ ... maapallolla on tavarankuljetuskontteja n. 30 miljoonaa kappaletta, 80% niistä tekee vuodessa n. 10 matkaa. Kontti standardoi kulutusyhteiskunnan. Valtavat konttirivistöt kertovat omaa maapalloistumisen kieltä siitä missä kauppa käy ja missä ei. Kontit kuljettavat kaiken sen globalisaatiovirran, jota markkinatalous rajattomana ruokkii ... ] -- YLE-ajankohtaisohjelmisto 09.2007


Maapalloistuminen on viha ja rakkaus. Mellakat eri puolilla maailmaa lisääntyvät - tavalliset heränneet ihmiset käyvät omaa sotaansa hillitäkseen markkinarahan otetta ja tavallisen työn karkaamista minne milloinkin halvimmuuden mukaan. Globaalitalous kilpailuttaa valmistuksen hengästyttäen ihmiset talous- ja työjuoksuun, jossa harmonian tasapaino työn ja vapaa-ajan välillä järkkyy.

Vihaa globaalitalous aiheuttaa maattomuudessaan, tehokkuushaennassaan miltei ilman ympäristöarvoja sekä ihmisten muuttumisena pelkiksi panosnappuloiksi markkinatalouden kiertorattaisiin. Ärtymystä herättää myös rahavirtojen karkaaminen ylikansallisiin järjestelmiin, joissa osto- ja näyttövoima kanavoituu ohi kansalaisvaltioiden tulontasausjärjestelmien.

Pelastusta globaaliudesta haetaan uskoen sen hiljalleen tasaavan maapallisesti tuloeroja köyhien ja rikkaiden välillä. Maapalloistumisen uskotaan myös tehostavan hyötysuhteita ja logistiikkaa siten, että turhaa kulutusta vältettäisiin. Globaalitalouden kilpailun uskotaan tuotekehittävän entistä parempia ja sopivampia tuotteita sekä systeemejä, erikoistuen kullekkin alueelle osaamis- ja ahkeruusresurssiensa mukaisesti.


Globalisaatio lisää maapallon käyttöä – lopulta yli kestokyvyn
[10112009][US Puheenvuoro]

Globalisaatio avasi rajattomalle rahalle ja tulos-tase hegemonialle kulutusjuhlien ovet. YLE:n Voimala tiistaina peräänkuulutti luovuuden niukkuudesta ja ihmisten ajan puutteesta. Tutkitusti kansankunnan voimavaroja tuhlataan lukemattomiin iltojen valoihin konttoreiden viidakoissa luovien ja vastuuntuntoisten ponnistellessa ylitunteja työnantajansa eteen pelastaakseen työpaikkansa --- ~ http://ilkkaluoma.puheenvuoro.uusisuomi.fi/23325-neljannesorientoitunut-globalisaatio-tuhoaa-luovuuden -



…
[* Olemme maailmanlaajuisessa työn uudelleenjaon taistelussa!
” … [2012][U] Uutisointi ulvoo tuttua virttä – yt-raivoaa kalliiden0] työkustannusammattialojen kimpussa – Pöyry Oyj, Nokia Oyj, Nokia-Siemens Networks Oyj ja nyt perään vielä Tieto Oyj. x]

[ … softanikkari oli kehitellyt osaamisellaan maailmanlaajuisesti työn tuottavuuteen nähden osin vastikkeettoman palkkarakenteen – työ oli tullut liian kalliiksi. kornia on se, että tietotyöläinen on suuresti osavastuullinen sille, että työttömiä ”lattiatasolle” on syntynyt lisää. Tunnetusti tietotyö automatisoi prosesseja sekä eliminoi käden työtä ja taitoa ... ] … ”
~ http://ilkkaluoma.blogspot.fi/2016/02/u-maailmanlaajuinen-tyon-uudelleenjaon.html -



Ilkka Luoma
Kansalaiskirjoittaja Helsingistä
https://ilkkaluoma.blogspot.fi
https://www.facebook.com/first.ilkka



US VU T BL BL FB FB BLOG 149555



DOC globalisaatio_26082017.doc – OpenOffice Writer
PVM 26082017
408_4020

torstaina, marraskuuta 24, 2016

Nyhtötalouden luoma kierre ympäristökatastrofiksi?



(Kaikki alkaa aina pienestä perhosen siiven iskusta |*… joitain vuosia sitten eduskuntamme sääti pikavipeille |** 50 prosentin korkokaton – idea oli estää koronkiskonta. Luottomäärä rajattiin 2.000 euroon. Nyt nyhtötalous nostaa jälleen päätään – LINKKI |1.

[ … kansalainen Erkki mietiskelee miksi pitää saada ostaa, vaikka kukkaron pohja näkyy. Elämme tavara- ja kulutusyhteiskunnassa, jossa väijyy salakavala näyttö- ja vertailutalous |2, tuumii Erkki …

 … kansalainen Liisa ei osta mitään turhaa, hän suosii minimalismia|3, kierrätystä ja kirpputoreja. Liisa on asiantuntija käytetyn tavaran osalta; lisäksi hän ei osta mitään turhaa – minimalismi oli ottanut Liisan haltuunsa. Liisa miettii turhasta tyhjässä kodissaan avaruutta, joka antaa rauhoittavan olon – ei ole häiritseviä näkö- ja kokemushavaintoja aivojen rasitteeksi |4… ]
…


Nyhtötalous tarkoittaa kasvua, lisää – nopeammin ja enemmän kerralla
(Nyt Valio lanseerasi uuden maitopurkkikoonkin – 1,75 litraa, ollaan samassa pakkauskoossa kuin amerikkalaiset olivat jo 1990 – luvulla, jolloin kaikki oli jo suurempaa kuin meillä – pesukoneista autoihin)

Nyhtötalouden osuvin merkki on korot, jotka eräät uskonnot kieltävät ansiottomana ansaintana. Niin tai näin, nyt yleinen korkotaso on alhainen – ennätysalhainen, jopa miinusmerkkinen. Nyt syödään säästöjä. Siirtyvätkö säästöt nollakorkoisilta käyttelytileiltä sukanvarteen? Lisääntyykö kotikassakaappien myynti?

Korko on keksintö, jolla se, jolla on liikaa, voi tienata tekemättä mitään muuta kuin valvoa lainan saajan luottokelpoisuutta ja lyhennyserien toimivuutta. Korossa ei ole ravintoa, hivenaineita eikä vitamiineja, mutta siinä on ostovoimaa. Tämän ostovoiman eräät luottoyhtiöt ovat havainneet julman tehokkaasti.


Suomessa lienee vajaat puolimiljoonaa luottohäiriöistä?
[Yli 370.000 vaikeuksia maksaa laskujaan ~ http://www.hs.fi/talous/a1467600519058 - ]

Pikavipit toistensa päälle kumuloivat kierteen, joka työllistää ja rikastuttaa perintäyhtiöt. Tässä kohtaa on oikeudenmukaisuusperiaatteella kysyttävä, että miltä näyttäisi rahatalous, taseet ja tulos, jos kaikki – aivan kaikki – hoitaisivat aina jokaisen laskun säntillisesti eräpäivänä sovitulla summalla? Tämä on pakko kysyä, sillä tuolla tarkkuudella ja luotettavuudella olisi massiivinen merkitys koko maailman talouteen!


Nyhtäminen ja ahneutta – ja ahneus on taas kilpailun sairas olomuoto

Entä jos eduskunta ja EU-komissio säätävät yleisen korkokaton - vaikkapa viisi prosenttia? Miten tämä kiinteä korko vaikuttaisi kautta linjan kansantalouksiin, maailman talouteen – tai vieläkin radikaalimmin: ”Islam kieltää koron oton. Entä jos kiellämme koko koron, mitä tapahtuisi?”

Tähän kohtaan on pakko kysyä, kuka antaisi lainaa, kun se ei enää olisi liiketointa, vaan yhteiskuntatoimintaa. Laina on pääsäännön mukaan toisen ansaitseman ylijäämän kiertoon laittoa |5 – synnyttääkseen kulutusta, harva ottaa lainaa laittaakseen sen pankkiin.


Voitto

Mitä voitto merkitsee? Kirjanpito määrittää tuloksen, jonka halutaan olevan voitollinen, jotta voidaan hyviä omistajia ja/tai tekijää/ tekijöitä muunkin ansainnan muodolla kuin palkkatyö. Voitto antaa myös nykykäsityksen mukaan mahdollisuuden kehittää ja kasvattaa toimintaa – tehdä korvaus- ja tuotannon lisäysinvestointeja. Korko on myös voittoa, kuten tulojen ja menojen positiivinen erotus, tietty.


Voitto on merkki jostain – kuinka ahne yhtiö tai toimija on

Mikä on kohtuullinen voitto? Voitto on veteen piirretty viiva. Olisiko se tuo viisi prosenttia? Voisi olla, sillä maksimivoiton rajoittaminen aikaansaisi enemmän menoja eli kulutusta. Lopultahan me törmäämme aina tulonjakoon, ostovoimaeroihin ja kulutusnäkymään kuluttajittain |6.

Lopulta ei ole mitään muuta kuin yksilön kuluttamista, josta johtuu nykyinen ympäristökaaos, joka näyttäytyy mediassa nimeltä ilmastonmuutos |7. Kulutus on epätasaista – voidaan sanoa, että lännenmies on syönyt kehitysmaiden riisikupeilta viimeiset 150 vuotta. Entä sitten? Sitä sitten, että kulutusvipeillä luodaan ”pakonomaista” mahdollisuutta kuluttaa lisää ja ostaa sellaistakin, jota ei tarvita!


Voiton ja koron ahnehdinta

Läntinen yhteiskunta on markkinataloutta, jossa vapaa kilpailu säätelee kulutusta, joka taas synnytti tuon kuuluisan näyttö- ja vertailutalouden. Sosiaalinen yhteiskunta sääti inhimillisyyslakeja hillitsemään tätä kasvavaa tuloeroa eri ihmisten ja ihmisryhmien välillä.

Kansainvälisesti on sanottu, että globalisaatio |8 tasaa pitkällä aikavälillä valtioiden välisiä kulutuseroja. Tämä ei ole mahdollista, ellei kaikille anneta samoja eväitä eli edessämme on koko maapallonpinnan uudelleenjako.

Nyt toisilla valtioilla on liikaa ja toisilla liian vähän. Puhummeko epäkelvoista valtioista – valitettavasti näin, toiset ovat liian riippuvaisia toisista ja toiset puoliryöstävät toisia – omaksi edukseen. Me mittaamme tänään tätä ryöstöä ja kulutushegemoniaa käsitteellä bruttokansantuote.


Nyhtötalouskäsitteeseen takaisin

Miten sinä näet oman kulutuksesi? Onko sinulla jo liikaa tavaroita kotonasi? Tekeekö tavara sinut onnelliseksi? Veikkaan ettei tee. Jätetään hymistely – tämän päivän markkinatalous perustuu kulutukseen, ostaminen luo työtä, joka on yhä enemmän palvelua.

Robotit tekevät kohta kaiken ja yhä enemmän, jokaiselle jotain ja näin maapallo hiljalleen kiihtyen tukehtuu, kun pohjoinen Jäämerikin näyttää kohta sulavan käsiin! |9
…


Osaammeko sopeutua siten, kuten evoluutio sen määrää tässä ja nyt –

 … katsomatta huomiseen, vaan pohjautuen keräytyneeseen kokemukseen ja siitä oppimiseen. Opimmeko nyt yhdennellätoista hetkellä? Ellemme opi, toiset tulevat saamaan liikaa vettä taivaalta, toisten odotellessa sitä jopa vuosikausia |10.

Nyhtötalous on illassaan, ja nyt katsomme miten me osaamme varautua siihen. Suomi tulee saamaan pidemmällä juoksulla paljon ilmastopakolaisia. Viimeinen kysymys: ”Onko meidän vastuullisesti otettava heidät vastaan, vai puolustaudummeko siihen omavaraisuuden reviiripuolustuksena? |11”


…
Nyhtötalous on mukaelma erinomaisen positiivisesta ilmiöstä ravintokehityksen saralta – nimeltä nyhtöpossu ja lopulta nyhtökaura. Nyhtö on hieno sana, niin positiivisena mielleyhtymänä ravinnosta kuin negatiivisena tapana toimia.

…
|* Kerrotaan tarinaa perhosesta, joka yhdellä siiven iskulla ia aikaan sai jatkumon ja kasvavan kierteen siten, että toisella puolella maapalloa syntyi hirmumyrsky – perustuu oletukseen, että kaikki vaikuttaa kaikkeen ja kaikella on yhteys kaikkeen!

|3 Minimalismi – ilo ja autuus tyhjyydestä! ~ https://minimalisminilo.wordpress.com/ -
|5 Laina on huomisen syömistä – etukäteen ~ http://ilkkaluoma.blogspot.fi/2014/02/velka-syo-huomista-etukateen.html -




Ilkka Luoma
Kansalaiskirjoittaja Helsingistä

...
AL | US | VF | PZ | BL | BL | VU | T | XE | BLOG 98822

DOC Nyhtötalouden luoma kierre ympäristökatastrofiksi – Microsoft Word Starter
PVM 23112016









|903|

torstaina, syyskuuta 22, 2016

EU-rajat takaavat reviirit – rajattomuus sekoittaa tavat, kulttuurit ja uskonnot



Kuva: ~ https://act.wemove.eu/campaigns/leggeri-resign-now - kuva lisätty 02082021 johtuen tästä ~ https://yle.fi/uutiset/3-12029877 - 


***



(UPI-FIIA järjesti kutsuvierastilaisuudessaan 15. syyskuuta 2016 erinomaisen läpileikkauksen mitä Frontex |1 – Euroopan unionin rajavalvontavirasto teki, tekee ja miten sen tehtävät nähdään huomenna)


[... kansalainen Erkki on pohdiskellut rajallista Euroopan Unionia ja ihmetellyt sen sekasikiömäisyyttä idästä länteen ja etelästä pohjoiseen – mitään strategiaa kansalainen ei ole toiminnassa nähnyt, vain aavistus, että yritetään pitää pää pinnalla Yhdysvaltain ja maailman suurimman Kiinan puristuksissa |2 - |3 …

 … kansalainen Liisa elämän synnyttäjänä ja kasvattajana huomasi loputtoman ristiriidan tavoissa, kulttuureissa, uskonnoissa ja mentaliteeteissa. Etelä pinnaa ja pohjoinen koettaa olla tunnollinen. Itä on slaaveja ja länsi on ”vapautta ja koskemattomuutta” – kolonialismin jälkijätön uurtamana |4 …]


EU asetti rajat ja sisämarkkinat – nämä piti piirtää yhden alueen sisään. Syntyi osaksi Schengen |5, joka avasi vapauden kulkea, työ sai liikkua, tavarat ja pääomat risteillä ristiin rastiin ja työtäkin sai etsiä mistä halusi. Puolalaiset valloittivat Englannin ja nyt britit haluavat eroon koko EU’ sta |6. Rajat olivat tulleet vastaan. Ulkopoliittinen Instituutti arvioi muuttoaaltoja jo vuonna 2011! |*
…


Frontex on merellä, maalla ja ilmassa
[ kuvakokoelma UPI-FIIA tilaisuudesta ~ LINKKI - ]**

Rajavalvonta on vanhimpia yksilön ja yhteisön valvontapiirejä. Rajalla ollessaan on uhka joutua taisteluun elämästä ja kuolemasta – on kyse elintilasta, toimialueesta ja edes jotenkin yhteisöllisestä joukosta tulla toimeen, olla ikään kuin omillaan |7. Frontex ei ota kantaa ristiriitoihin sisällä, mutta se yrittää pitää ongelmat poissa sisäpiiristä. Frontex ei myöskään ota kantaa poliittisiin globalisaatio-ongelmiin. |8
…
|** Tilaisuudessa kehotettiin noudattamaan Chatman House sääntöjä, jolloin luennoitsijoiden nimiä ei saa yhdistää heidän esittämiin kannanottoihin, mielipiteisiin tai asiasisältöihin.


Saimme valtavat määrät pakolaisia

EU on täynnä entisiä isäntävaltioita monille nykyisille kehitysmaille, jotka olivat paljolti alusmaita – valkoisen eurooppalaisen kolonialismissa |9. Muutaman sata vuotta Länsi-Eurooppa imi resursseja härskisti miekan ja ristin keinoin |10. Nyt näistä maista pursuaa pakolaisia – mitä ilmeisimmin myös perinteen vuoksi, kun oli tullut ryöstetyksi, oli myös oikeus tulla saamaan tuosta saaliista korko-osat paremman elämän muodossa (?)
…


Frontex on loistava esimerkki järjellisestä toiminnasta

Tosin meidän täytyy tässä otsikon osassa unohtaa politiikka, jäsenvaltiopyrkyryys, valtioiden omaehtoisuus, pyrky hyötyä nettosaajan osastaan ja halun rikastua muiden kustannuksella. Kaikkea noita tämän päivän EU on – erilaisten pyrkimysten vuoksi.

EU ei ole yhtenäinen joukkue – yhteisellä hengellä |11. Frontex rajavalvojana ei ota näihin mihinkään kantaa, vaan on tehnyt hienot ja kauaskantoiset suunnitelmat, miten reviiri nimeltä EU valvotaan, suojellaan ja kriisissä toimitaan. Tuo uudistoimintasuunnitelma vesitettiin jäsenmaiden pontevien vastustusten vuoksi. Mikään ei juuri muuttunut.
…


Kaikki olisi muuttunut, jos Frontex olisi saanut tehdä haluamallaan tavalla

EU’ sta olisi tullut eheä alue valvotuin rajoin. EU olisi saanut kehitysturvatun alueen virittää aivan uutta yhteiskuntajärjestystä uusioeurooppalaisin tavoin. Euroopan Unionista piti tulla uuden maailman esikuva. Tämän esikuvan musertavat jäsenvaltiot, jotka ovat tukkanuottasilla liki asiasta kuin asiasta.

Frontex olisi vain halunnut ammattimaisesti säilyttää alueen rajat hallussa ja turvassa – ulkoisia uhkia vastaan. Sellaisia uhkia kuin vieraat yhteiskuntajärjestykset, uhkaavat kulttuurit ja voimalliset kaiken alleen murskaavat uskonnot. Frontex jopa mitoitti yhteiset rajavalvontajoukot – näin ruotsalaisten osuus jäi pienemmäksi kuin suomalaisten – arvatkaahan miksi?


Frontex oli suunnitelmineen kuin insinöörityö – varmasti EU tarpeita varten mietitty

Jäsenmaat eripurassaan vesittivät uudet suunnitelmat ja nyt mennään niillä korteilla, jotka olivat jo jaetut. Muutamia pakkoja tuli, kuten, jos Suomeen tulee hallitsemattomasti pakolaisia tai muuta väkeä (ei sotilaita) idästä, voi Frontex 10 päivässä tuoda 1.500 rajavartijan joukot Suomeen, tosin jokin muodollinen pyyntö tulee esittää.

Muistamme suomalaisten heikkouden Nato – isäntämaa sopimuksessa, jossa Suomi luovutetaan sovitun jälkeen Naton ja USA’ n käyttöön |12. Nytkin Frontex tulee, jos tietyt tapahtumat täyttyvät ja EU’ n ulkoraja on uhattuna tai EU-alue on joutumassa vieraiden vaikutteiden valtaan. Frontex ei ole kuitenkaan sotajoukko.


EU’ n sotajoukot ovat litovaltiokehityksen seuraava vaihe

Yhteinen Euroopan puolustus |13 siintää jo taivaanrannassa – kirittäjänä virallisesti itä, mutta todellisuudessa pyrky irti USA – sotaliitoksesta. EU ja nimenomaan Saksa kokee Euroopan eurooppalaisena ilmiönä |14 – siellä maantiedettä lukeneet ovat huomanneet Euroopan jatkuvan Venäjän Uralille saakka |15. Tässäkö haaste – kolminkertainen?
…


Ei kolminkertainen - vaan hyvin yksinkertainen

Kokonaisvaltainen eurooppalaisuuden puolustus rakentuu yhdessä Venäjän kanssa |16. Näin toimien EU poistaa paljolti kuvitellun idän uhkan kokonaan pois, jolloin EU’ lle ei jää vaaraksi kuin omat ja eteläinen osa sekä Etelä-Euroopan kuivuminen kuin muun EU - Euroopan ikääntyminen.

Tarvitsemmeko sittenkin nämä ”pakolaiset” – parhaat ja työteliäimmät heistä? Vai korvaammeko eläkeläistemme tarvitsemat palvelut roboteilla – kun vaihtoehtona olisi elävä inhimillinen ihminen vanhoista kolonioista!
…


Frontex on virastona fiksu ja ajaa varmasti asiansa

Ongelmaksi tulevat erimieliset jäsenvaltiot, joilla on erilaiset pyrkimykset, erilaiset kulttuurit, jopa erilaiset uskonnot sekä ennen kaikkea erilaiset tavat toimia ja saavuttaa päämääriä. Kieliä on kymmenisen ja käännöstulkkaus ”ei aina ymmärrä nyansseja” ja ristiriitoja syntyy, kun kaikki haluavat rikastua, maallistua, kasvaa ja saada lisää – ja vain yksi tai kaksi, korkeintaan kolme ovat niin vahvoja, että voisivat jakaa, jos haluaisivat.

Saksa ei kaikkia jaksa elättää (tosin hyötyy vankasti eurosta ja vapaasta liikkuvuudesta), vaikka 1939 - 1944 valloitti liki koko Euroopan – ei Uralille saakka, mutta liki Moskovan portteja. Nyt Saksa ei laajene asein – vaan osaamisella, tekniikalla, rahalla ja talouden voimalla (?)
Missä mennään kansoistaan kauaksi karannut byrokraatti EU – Eurooppa, kun kansat haluavat paluuta omaan itsemääräämisoikeuteen ja Brexit ei saata jäädä viimeiseksi. Oliko Frontex vain hehku jostain uudesta, joka olisi osannut suojella reviirit |17 laajemmaltakin alueelta?
…

…


…
Tekstin asianumerot lisäkirjoituksiin

|1 Frontex ~ http://frontex.europa.eu/ -



Mikäli et näe ja saa auki linkkejä, niin tämä sama artikkeli on kokonaisuudessaan saatavilla täältä ~ x – toimivine linkkeineen.


Ilkka Luoma
Kansalaiskirjoittaja Helsingistä
…
AL | US | PZ | VU | BL | BL | T | BLOG 88368

DOC Rajat takaavat reviirit_20092016
PVM 20092016 – 21:18








848 | 1022