sunnuntaina, maaliskuuta 16, 2014

Punaisilla lapuilla säästöä ruokakoriin!

Kansalaiset ääntelehtivät, että ruoka on liian kallista 1]. Meillä on Suomessa elintasotauti nimeltä – ylensyönnistä johtuva liikalihavuus 2]. Ravintoon meni vielä 1930 -luvulla yli 30 prosenttia perheen tuloista, nyt luku on ~13 prosenttia (Suomen Pankki – 2012). Syömme liikaa ja altistamme itsemme nopeasti leviävään kansantautiin – diabetes II:een, mutta mistä katetaan hoitokustannukset 3].

Kaupunkilaiset ovat huomanneet, että ruoka ei tule yksistään kaupasta, vaan sen täytyy tulla jostain, jossa on tarjolla kasvuvoimaa ja otollisuutta biomassojen, ravinteiden ja peltotyön osalta. Maanviljelijöitä on vähemmän kuin työttömiä, miltei vähemmän kuin pitkäaikaistyöttömiä – vähemmän kuitenkin kuin nuorisotyöttömiä.

Olemme onnistuneet syyllistämään maajussit heidän vuosi vuodelta saamistaan maataloustuista. Samalla olemme unohtaneet, että valtio ja kunnat jakavat suuremman summan yrittäjien ja yritysten tukemiseen – työ ja työllistyminen ovat kansakunnan asioita numero yksi. Ilman ruokaa ei edes kaupunkilainen tule toimeen.


Nyt huudamme, että ruoka on kallistunut,
[ … syömme liikaa ja liian halvalla! ~ http://portti.iltalehti.fi/keskustelu/showthread.php?t=853299 - ]

vaikka maajussin saamat osuudet eivät monin lajein edes riitä kustannuksien peittämiseen (esimerkiksi porsaanliha). Samaan aikaan tukkurit kertovat, että katteet ovat piukoilla, ja että vähittäiskauppa kurmoottaa tuottajia sekä toimittajia entistä tiukemmin – lisäkatteiden ja katevajauksien täytön toivossa.


Lisäkatteita vähittäiskauppa tarvitseekin,

sillä ”punaiset viimeistä päivää -30 prosenttia laput” vievät keskikatetta alaspäin, siksi paljon ja vieläpä lisääntyvästi näitä keskikatteen alentajia on tyrkyllä tarkoille kuluttajille. Voidaankin sanoa, että ”punaiset laput” ovat ostovoimansiirto varakkaammilta köyhemmille/ taloudestaan tarkemmille.


Tilastointi ei huomioi rriittävästi ”aletusta”!

Punaisia lappuja eikä erikoistarjouksia oteta riittävästi huomioon laskettaessa tilastollisia 'ruokakoreja', joista sitten vedetään johtopäätöksiä ravinnon ja ruokamme kalleudesta loppukuluttajille. Punaiset laput ovat eräs syy – kaupan on pakko nostaa keskimääräisiä hintoja, jotta tappiolliset/ miltei tappiolliset ”punaisten lappujen” tuotteet saadaan katetuiksi – tämä on unohtunut tutkijoiltakin!


Eli mitä saamme?

Saamme halvempaa ruokaa 4], parempia laatuja ja terveellisempää [?] ravintoa. Monesti juuri nämä ”paremmat” laadut ja lajit jäävät hyllyyn, kun viimeinen myyntipäivä lähestyy”. Nuo tuotteet on parempi myydä -30 prosenttilla kuin seuraavana päivänä jakaa ilmaiseksi leipä- yms. jonoihin ilahduttamaan köyhintä/ taloudestaan tarkinta kansanosaa.


Syyt ”kalliiseen ruokaan” ovat osin yksinkertaiset

Kauppa elää keskikatteella, ja punaiset tuotteet on tosiaan katettava jostain. Varakkain kuluttajaryhmä ei ole kovin tarkka kustannuksista ja hinnoista, ja näin avautuu mahdollisuus arkikuolevaisille alentaa merkittävästi omia kuukausittaisia ruokakustannuksiaan – suosimalla ”punaista väriä”.

Itsenäiset pienkauppiaat voivat olla helisemässä!

Tällä kertaa jätän populistisen ahneusmomentin kauppiaiden varjostajina pois. Moni pienkauppa kärsii oikeasti näistä 'punaisista lapuista' – vähäostovoimaisimmilta alueilta ostokäyttäytyminen on muuttunut suuresti – ostetaan yhä halvempaa, tästä muuten johtuu kauppojen omien brändien voimakas lisääntyminen.

Varsinkin yrittäjävetoiset pienkaupat ovat paikoin hätää kärsimässä – pelkällä keskikaljan ja maksalaatikon myynnillä ei leipää kauppiasperheelle edes toimeentulevasti synny! Hoitaako nyt kauppias homman? Sen ratkaisee lopulta kuluttaja, joka astuu niukkuuden maailmaan! 5]

VIITTEET
3] ”Juuri Sinä et saahoitoa, joku ajaa edellesi!” ~ http://portti.iltalehti.fi/keskustelu/showthread.php?t=888329 -

Ilkka Luoma

AL US VF IL BL - BLOG 32438
---15032014---

doc.: kauppias_hoitaa_homman_15032014.doc – OpenOffice Writer

476 | 4473

Ei kommentteja: