Kiinalaisten kysyntä nostaa raaka-aineiden maailmanmarkkinahintoja

2005 - 03 - 14

Kiinalaisten kysyntä nostaa raaka-aineiden maailmanmarkkinahintoja

Markkinataloudessa kysyntä määrää hinnat. Raaka-aineiden hinnannousu koituu kierrätyksen ja uudelleenkäsittelyn hyväksi. Jo nyt on kannattavaa kerätä rautaromua talteen "takapihoilta ja kaatopaikoilta". Puhtainta kierrätystä on 99% kierrätys, tosin se vaatii muodonmuutoksiin aina energiaa niin kuljetuksissa kuin käsittelyissä ja pieni osa jää kuitenkin jätteeksi.

Ihmisten kulutusinto katutasolla nostaa vääjäämättä kaikkien kulutus- ja investointihyödykkeiden hintaa. Länsimainen markkinamekanismi elää tällä kaavalla. Demokratiat yrittävät padota liiallista kysyntää kulutusta verottamalla ja kysynnän pakkotasaamista tulonsiirroilla vähempiosaisille.

Kiinassa on jatkunut jo kauan voimakas kansantalouden kasvu. Heidän valmistuskoneistonsa vaatettaa suuren osan maailmaa sekä valmistaa muutoinkin valtavat vuoret kulutushyödykkeitä katutasolle; leikkikaluista kännyköihin. Kiinassa palkat ovat vain 10.-20. osa meidän palkoista. Meillä ei kannata koota liukuhihnatuotteita, missä ihmistyöpanos on korkea. Me voimme suunnitella, koordinoida ja analysoida sekä filosofoida, kuinka tässä näin on käynyt.

Kiinan valtava tuotanto - ja rakennuskoneisto "imuroi" maailmalta raaka-aineita; rautaa, rautaromua, muovin raaka-aineita, myös kierrätysmuovia ja monia muita aineita, joita saadaan alun alkaen joko kaivoksista tai lähteistä (öljy) sekä ennen kaikkea kierrätyksestä. Tämä hinnannousu on mahdollistanut monien loppuun käytettyjen tuotteiden ja hyödykkeiden uudelleenkierrätyksen. Suomi on harjoitellut kierrätystä vasta vähän aikaa. EU-alueella Saksa ja Sveitsi ovat edelläkävijöitä kierrätyksessä.

Ideaalinen toimintamalli on 100% kierrätys, siis täydellinen paluu uudelleen kulutukseen. Nykyisin olisi kannattavaa suunnata tutkimusvaroja ja -panoksia sellaisiin materiaaleihin, jotka ovat tehokkaasti ja pienellä energian tarpeella kierrätyskelpoisia. Niin kauan kun kysyntä ylittää tarjonnan, antaa se hinnoille sellaisen nousun, että ennen kannattamaton kierrätys tulee taloudellisesti kannattavaksi. Siispä Kiina ilmiössä on myös runsaasti hyviä puolia.

Meillä Suomessa on voivoteltu työpaikkojen katoamisesta; se hyvä, sillä joudumme ajattelemaan oikeasti asemaamme maailman taloudellisessa kiertokulussa. Me joudumme tosissaan pohtimaan, mitä teemme. Ilmiöllä on myös hyvät puolensa; on todettavaa, että esimerkiksi Kiinan kauppamme on kääntynyt meille edulliseksi, Kiinaa ostaa meiltä enemmän kuin me heiltä. Pitkässä juoksussa tasapaino on tavoite. Meillä on paljon sellaista, mitä Kiinassa halutaan ja merkittävää on se, että suomalaisia pidetään rehteinä ja suorina kauppamiehinä, joihin voi luottaa.

Suomi voisi osaltansa erikoistua mm. kierrätysmateriaalien kehittelyyn ja - logistiikan tutkimiseen sekä hyötysuhteen parantamisprojekteihin. Viime kädessä maapallo on suljettu systeemi, jossa materiaalikierto on "ikuista" ja vain energia tulee muualta. Kulutuksen kasvaessa monin kerroin, on perin selvää, että niukkuuden aika koittaa ja tällöin kierrätyksen energiaa säästävät mallit ovat kysyttyjä.