Kuvan ruostumaton teräs on hajaantunut keskuksesta. Pienet kuulat kuvaavat osaamista ytimen ulkopuolella. "Tietovarret" yhdistävät osaamisen verkostoksi, jossa jokainen kiiltävä pallo heijastaa saman ja eri osaamisen, kuin mikä tahansa muukin pallo tai keskusydin. Jokainen pallo heijastaa oman elämänsä ja osaamisen. Jotkut palloista ovat pienempiä ja osa on kiiltävämpi kuin joku toinen. Jokaisella on oma osuutensa kokonaisjärjestelyssä ja siitä muodostuu harmonia, koska tarvittaessa jokaisesta heijastuu sama kuva nykyisyydestä. Kuva taiteilijan työstä Helsingin Herttoniemen teollisuusalueelta 2. kesäkuuta 2005, klo 21:38. DSC_5923.JPG. 1/50s, f3.5, Photo by Ilu 2005.
TV1:n aamuTV:ssä 17.3. keskusteltiin alueellistamisesta. Valtiosihteeri Volanen edusti modernia käsitystä hajauttamisesta; kaiken ei tarvitse olla pääkaupunkikeskittynyttä. Nykytekniikalla hajautus voidaan rakentaa tehokkaasti. Aloituskustannukset ovat ikäänkuin markkinointikulu ja lopullinen tuotos saadaan työmenetelmäkehityksen myötä motivoivampana työympäristönä. Työympäristömuutos luo prosessien uudelleen ajattelua.
Suomessa kaiken ei tarvitse sijaita Kehä III:n sisäpuolella. Pääkaupunkiseutukasautuminen on kansallinen perusongelma. Aikaisemmin ihmisläjäytyminen oli orgaanista evoluutiota, koska fyysisillä etäisyyksillä oli merkitystä tiedonkulussa ja ihmisten kanssakäymisessä. Nykyisin tietoliikenneyhteydet ovat "räjäyttäneet" etäisyysminimitarpeet joustaviksi ja ihmisten ei kuitenkaan tarvitse halata kaikkia ympärillä oleviaan.
Oleellista on itse työympäristö ja sen virikkeellisyys, inhimilliset elämisen arvot sekä ruuhkattomuus ja luonnollisempi kasvuympäristö lapsille. On muistettava, että ketään ei pakoteta, vaan kuten valtiosihteeri Volanen vapaasti siteeraten totesi: "eläköitymisen myötä on mahdollisuus modernisoida toimintoja". Tämä tarkoittanee myös uusien tuoreiden työmenetelmien tuloa uusien työntekijöiden myötä, koska työmentaliteetti saattaa muuttua alueellistumisen myötä. Osaamista on myös pääkaupunkiseudun ulkopuolella. He, jotka haluavat vaihtaa virikeympäristöä, voivat muuttaa virastonsa mukana ja taas he, jotka eivät halua muuttaa, voivat jäädä sijoillensa.
Hajautuspolitiikka on myös pitkäjänteisempi tavoiteasetanta, jolla on suuri kansallinen merkitys. Yhteiskunnalle on joka tapauksessa eduksi tasaisempi osaamiskeskuksien sijainti ympäri Suomen. "Läheisyys" saavutetaan nopeilla tietoliikenneyhteyksillä ja kaikesta ei tarvitse olla fyysisesti yhdessä paikassa keskustelemassa ja päättämässä. Osaamiskeskukset ovat magneetteja tukitoimille, jotka generoivat työpaikkoja ja siten eheyttävät palveluiden kehitystä, jolloin lopputulemana on terveitä toimintakeskuksia piristämässä välitöntä asumisympäristöään.
Kritiikki kohdistuu sidosryhmien sijaintiin useasti pääkaupunkiseudulla, näinhän useasti myös onkin. Aluepolitiikka antaa taloudellisen mahdollisuuden myös sidosryhmien osalta osittaiseen perässä muuttoon. Nokiakin "vie mukanaan" ympäri maailmaa oleellisia partnereita, koska se on puolin ja toisin taloudellista ja tehokasta. Ollaan siellä missä asiakkaatkin. Ne kumppanit, jotka eivät halua uutta vaihtoehtoa, jäävät sijoilleen ja saavat mahdollisuuden tärkeiden tapahtumien osalta pieneen matkailuun. Suurin osa neuvotteluista ja päätösprosesseista voidaan tehdä muullakin tavalla kuin istua siirtojen aikana pääkaupunkiseudun loputtomissa autoruuhkissa. Pääkaupunkiseudun ajokilometri vastaa muualla Suomessa noin viittä ajokilometriä. Laskenta on sen mukaista, mitä halutaan puolustaa tai kritisoida.
Suomi on terveempi tasaisemmalla osaamishajauttamisella; toimintaprosessien yhtenäistäminen onnistuu työmenetelmäkehityksellä ja moderneilla kommunikaatioyhteyksillä. Hajauttamisella on myös inhimillinen näkökulma; useat nuoret lapsiperheet arvostavat luonnonmukaista asuinympäristöä sekä väljempää ja ilmavampaa virikeympäristöä. Useat eläkeikää lähestyvät maaseudulla juurensa omaavat tähyävät eläkeaikansa viettoa kotikonnuillaan; hajauttamisella annetaan tähän ns. pehmeä lasku, ikäänkuin sulaudutaan työn kautta kotiseutupalaamiseen. Kuten tuli jo jutun alussa todettua; muuttopakkoa ei ole. Suomessa on valinnanvapaus ja valtiolla on kansallinen velvollisuus huolehtia tasapuolisesti koko Suomesta.
Ilkka Luoma
Ei kommentteja:
Lähetä kommentti