2005 - 03 - 01
Koulutuksella ja kustannustehokkuudella pärjäämme kaikkia ilmiöitä vastaan
Uutisointi on täynnä tietoa, milloin mikäkin yritys siirsi tuotantonsa Kiinaan ja seuraavaksi Intiaan. Niin kauan kuin palkat ovat 5-10:s osa meidän vastaavista, tämä "tavaroiden kokoonpanoprosessi" siirtyy alemman kustannustason maihin. Markkinavoimat ovat herkkiä muutoinkin hakeutumaan alueille, joissa kulutusta on 100 kilometrin säteellä enemmän kuin koko Pohjolassa asukkaita; voidaan tuo Pietarinkin alue vielä siihen lisätä.
Länsimainen markkinamekanismi ja tuotannontekijät ovat löytäneet uuden aluevaltauksen; voimme unohtaakin itse "kokoonpanon" ja siirtyä eri tyyppisten palveluiden tuottajiksi. Implementoimme nokkelasti eri tyyppisiä palvelu-, seuranta-, analyysi- ja muita "hienosäätöön" liittyviä sähköisiä mekanismeja toisiinsa ja saamme uuden tavan toimia ja työllistää kanssaihmisiämme. Se hyvä. Olemme keksineet, että nuo uudet ajatuskuviot ja niiden hoito on profiloitua ja sofistikoitua, sekä sen, että se vaatii korkeampaa koulutusta. Tämäkin hyvä!
Tulisi kuitenkin muistaa, että kauko-idän maat mm. Kiina "puskee" markkinoillensa ja muuallekin joka vuosi mm. 300.000 insinööriä. Mm. Kiinan koulutusohjelmissa on joka hetki esim. 1,3 miljoonaa tekniikan opiskelijaa. Kuinka sitten, kun tuo aivokapasiteetti tarjoutuu puolella palkalla markkinoille? Tämän lisäksi maailmaa on koko ajan kouluttautumassa miljoonia kauko-idän opiskelijoita omalla nöyrällä ja huomaamattomalla tavallaan; heidän aivokapasiteetti on merkittävä tekijä siinä uusjaossa kun työtehtäviä jaetaan. Tieteessä tapahtuu -lehti kertoo, että maailman yliopistojen tutkijaryhmien yleisin nimi ei ole enää englantilaistyyppinen "Smith", vaan se on mystisesti Li. Kerrottakoon, että se lienee Kiinan yleisin sukunimi.
Jo 1980-luvulla karismaattinen sekä systemaattisen työteliäs tuolloisen Nokian vuorineuvos Kari Kairamo aloitti Suomessa ennennäkemättömän kampanjan; hän halusi nostaa laajasti Nokian tietotasoa kouluttamalla jokaisen yhtä opintotasoa korkeammalle; esim. teknikoista insinöörejä. Kairamo ymmärsi jo tuolloin koulutuksen merkityksen. Olisi mukava tietää, mitä tuon koulutusohjelman tarkka jälkiseuranta kertoisi.
Suomi on menestynyt erinomaisesti Pisa- Kansainvälisessä oppimistulosten arviointiohjelmassa koskien 15-vuotiaiden mm. matematiikkaosaamista OECD-maissa. Suomi ja OECD:n ulkopuolinen Kiinan Hongkong ylsivät kärkeen. Tässä meillä on vankka pohja, josta suuri Kiitos alipalkatuille, mutta turhasta nurisemattomille opettajille. Tuota Pisa-saavutusta tulee systemaattisesti jatkaa. Nyt on valtiovallan tultava kaikin keinoin tähän jatkoprosessiin mukaan. Suomalaista koulutusputkea ja sen laatua sekä sisältöä on vaalittava tärkeimpänä asiana yhdessä työllisyyden hoidon kanssa. Politisoinnin aika on ohi, nyt on käärittävä hihat kuten teki 1980-luvulla vuorineuvos Kairamo, joka näki mihin maailma oli menossa.
Ei kommentteja:
Lähetä kommentti