maanantaina, helmikuuta 18, 2013

Yksinäisyyden hedelmäpelit




*

Ihmiset ikääntyvät ja väestöpyramidi vinoutuu. Näin sanotaan ja evoluutio toimii – kaikissa tilanteissa. Lähinnä työväenaatteesta kummunnut tulontasausideologia 1] löi läpi viime vuosisadalla. Patruunoiden itsevaltius määrittää toverin palkka yksistään murentui – syntyi konsensus, joukkovoima ja tulontasaus sekä paljon parjattu ammattiliittojen yleissitovuus – nämä johtivat kaikkinensa elintason nousuun työväestön keskuudessa.


Vasemmistoaatteen kiihdyttämä edunvalvonta 2] loi osaltansa kasvaneesta elintasosta pidentyneen eliniänajanodotteen, ja tästä kannamme nyt seurauksia – kun pienet ikäluokat astuivat remmiin maksamaan veroja tulontasaistuskoneistoon. Riittävätkö rahkeet, vai pitääkö luottaa riskillisempään eläkemaksusijoituksiin ja odotteeseen, että vanhukset kustantavat itse tulevat terveyskustannukset.
...


Eläkeläisiä on yhä enemmän –

vapaa-aikansa ansainneita tovereita, jotka pisimmillään ovat eläkkeellä yhtä kauan kuin tekivät tehollisia työvuosia 3]. Joku maksaa – sanotaan että artisti maksaa, mutta vakavasti ottaen – kirjoittamaton sukupolvisopimus tulee koetukselle. Vanhuksetkin yksinäistyvät ...
...


Yksinäisiä vanhuksia on yhä enemmän,

ja he hakevat lohtua. Joku hakee sisältöä lapsenlapsista, joka rahasta, joku kesämökiltä – joku senssipalstoilta ja joku ikämiestansseista. Osa hakee yksinäisyyden 4] lohduketta hedelmäpeleistä, kun pelimaniakin on iskenyt. Osa täydentää pientä eläkettään pelaamalla – huomaamatta, että viimeiset päivät ennen ”kelatiliä” täytyy olla ilman leipää, koska yksikätinen vei ne viimeiset roposet.
...


...
[2006] Pelaamisen intohimoharha – yleissitovuutta jännitykseen

Markettien ja bensa-asemien lämpiöt kätkevät yksinäisyyden ja pelihimon psykologiat hedelmakaruselleina niin oppineelle, kouluja käymättömälle kuin nuorelle ja iäkkäälle.

Vilisevät värikuvat happamina sitruunoina kuin makeina appelsiineina rohmuavat ennalta ohjelmoidusti peruspäivärahoja, eläkelantteja kuin varakkaankin almuja kansanterveydelle ja palautettavaksi himon lähtökohdalle jännitykselle ja voitolle. Suomi on "yksikätisten" suojeluvaltio ja näitä kolikkosieppareita sijaitsee kaikkialla missä ihmisvirrat kohtaavat.
...


Peliautomaattien viereen ovat ilmestyneet 0800-auttavan pelihimomaanikon pelastusnumerot koukusta irroittautumiseen. Koukussa ovat niin peruskoululaiset ikärajasta huolimatta, eläkeläiset kuin virkamiehet, lääkärit ja työtä tekevät ja tekemättömät. Valtio on suojellut pelibusineksen kansantaloudelle apuina ja lahjoituksina niin urheilulle kuin taiteelle ja sosiaalitoimeen.


Miksi ihminen pelaa?

Nuori hakee lisää taskurahaa tai "koputtelee" lukitusnäppäimiä tottumuksesta, ikävästä ja tekemättömyydestä. Lääkäri ahnaasti silmäilee oikeaa hedelmäriviä ei niinkään rahan tarpeena, vaan tyydykkeenä jännityksen puutteesta kun riittävä rahamäärä ja runsas elintaso on turvallistanut elämän virikkeettömäksi ja jännitystä puuttuvaksi.


Muori ja vaari pelaavat!

Ansaitun päivätyön antaneet muori ja vaari hakevat sitä puuttuvaa, eli edelleenkin jännitystä ja eläkkeen jatketta odottaen vuoroa edellisen pelaajan lihottaessa "hedelmäkukkaron" voittomahdollisuudesta pulleaksi.

Yksinäisyys kiusaa monia yhteiskuntamme jäseniä; sukulaiset ovat kaikonneet palatakseen ainoastaan perinnön jaolle, tai sitten vaari siirtyi taivaallisiin pelisaleihin vuosikymmen sitten. Nuoriso hakee pelaamisesta kaljarahaa, tupakkiaskin puuttuvaa euroa tai sitten puhtaasti tekemisen puutteen vuoksi.


Takaisinkytkentä kansalaiskukkarosta

Valtiomme kontrolloi melkoista takaisinkytkentää kansalaisten kukkaroista antaen virikettä pyörivistä kuvista, joiden vaakarivi sattuu kuitenkin liian harvoin anteliaalle päälle. Ikävä ja elävän seurustelukumppanin puute ajaa Essolle ja Teboilille kokeilemaan onnea. Niin Audilla kuin Mersulla pelirallia ajavalle kirurgille kuin muorille marketin pelikasino antaa lohtua yksinäisyyteen ja jännityksen kaipuuseen.


Ennen jännitys purettiin sotapeleissä Kannaksella

Nuortan osallistumista harjoiteltiin yhdessä 1970-luvulla politiikan nostaessa päätään. Rauhanajan jännitys purettiin maaseudulla kekluihin ja astaloihin. Kaupungeissa jännitys kanavoitui jengiseuroina voimainmittelöihin korttelitappeluina.

Nyt jännitystä haetaan lisäksi television urheilukanavista sohvakulttuurin vallatessa mielialoja. Tämän päivän jännityksen purkajia rahakkaassa päässä ovat pörssisalien warrantit, futuurit ja eksoottiset vipu-, kanki-, punnus- ja vääntörahastot, joilla arvioidaan rahan- ja omaisuuden liikkeitä huomenna. Spekulaatio lisää jännitysvipraa kummasti, aiheuttaen oikeuslaitoksille lisääntyvästi jutturuuhkaa.


Tämän päivän yhteiskunta suosii voittajaa,

kerryttäjää ja menestyjää rahatalouden tase- ja tuotosmittarein. Osallistuminen, yhteenkuuluvuus, aktiivinen vapaa-ajan tekeminen ei ole asteikoilla arvostettavaa ja markkinatalouden kulutusjuhlapyörästä linkoutuneet ajautuvat jännitystä hakien pelien maailmaan.

Sanotaankin, että kännyköiden ja operaattoreiden kulta-aika alkaa välittömästi kun kännykkään saadaan rahapelit ja niin helppokäyttöisinä, että "lukutaidotonkin" näpyttelyn osaa. Ihmisiä on aina kiinnostanut peli, myös elämän peli panoksilla, jotka jättävät pelikentäksi yksinäisyyden, osallistumattomuuden ja yhteenkuulumattomuuden.

Vanhuksen ja nuoremmankin viimeisen pelin hintana on ajautuminen, toivottomuus ja lohduton yksinäisyys. Huolehdinta, vastuu toisista ja yhteenkuuluvuuden luominen ei ole maattoman ja rajattoman rahan pelimaailmassa hyve, eikä siitä jaeta bonuksia ja optioita.


Ilkka Luoma



...

”Lohtua yksinäisen elämään – pelaamisen jännitys viimeisillä eläkkeillä”



AL    US



...
* IL

1 kommentti:

Ilkka Luoma kirjoitti...

KAUPAT, huoltoasemat ja muut rahapelikoneille tilan antavat paikat ovat tämän vuosikymmenen aikana tienanneet peleillä yli 680 miljoonaa euroa.

Katso videolta, kenelle rahapeleihin hävityt eurot jaetaan.

Rahapelikoneita on Suomessa noin 18 000, ja ne on sijoitettu noin 7 000:een kauppaan, ravintolaan, huoltoasemalle ja kioskiin.

HS uutisoi viime viikolla kansainvälisestä tutkimuksesta, joka osoittaa, että rahapelaamisen häviöt kohdistuvat pienelle ongelmapelaajien joukolle.

Terveyden ja hyvinvoinnin laitos puolestaan julkisti viime viikolla kotimaisen tutkimuksen, jonka mukaan viisi prosenttia suomalaisista pelaajista kuluttaa puolet rahapeleihin pelattavista rahoista. Kaikkiaan kolme miljoonaa suomalaista pelaa rahapelejä, mutta heistä 157 000 pelaajaa vastaa 50 prosentista häviöitä.

Tämä tarkoittaa sitä, että ongelmapelaajat käyttivät kukin viime vuonna peleihin keskimäärin yli 5 000 euroa.

SUOMALAISET pelaavat kansainvälisesti mitattuna paljon. Rahapelitutkijoiden mukaan yksi suurimmista syistä on rahapeliautomaattien hajasijoittelu. Samanlaista sijoittelua suositaan vain muutamassa muussa maassa.

Sosiaali- ja terveysministeri Pirkko Mattila (sin) sekä sisäministeri Paula Risikko (kok) sanoivat viikonloppuna HS:lle, että olisivat valmiit puuttumaan pelaamisen ongelmiin uusilla laeilla. He pitivät mahdollisena, että koneiden sijoitteluun tarvittaessa puututaan.

Suomessa on noin 3 900 päivittäistavarakauppaa. Valtaosassa kaupoista on siis ainakin yksi pelikone.


~ https://www.hs.fi/kotimaa/art-2000005433692.html -