Sanat ovat vaillinaisuutta, mutta yritettävä on ~ kunnes kuvat aukeavat mieliin harmonisena jatkumona. Tajunnanvirta on ajallista vilinää sielun peilissä - silmissä, mutta jäikö yhteys ymmärrykseen ja mieleen saavuttamatta? Ystävät - Tutkikaa itseänne, niin löytävälle avataan ...
torstaina, huhtikuuta 23, 2020
Kulutuksen vähentäminen pelastaa meitä elättävän biosfäärin?
1 - Kirjoittajalta selvästi teksti, jossa hän on omimmillaan - on kyse kuluttamisesta, rahan liikkeestä ja tuon liikkeen haittatekijöistä ihmiskunnalle ja kansakunnille.
Ihmisen taloushegemoniaa haittaavat tekijät kahlitsevat näiden "arveluttavien" kulutushektisyyden ja kasvuhoennan välimaastossa muhivia ympäristöongelmien korjaantumismahdollisuuksia. Ympäristökorjaamisen tosilasku lienee noin kahden vuoden korona-aikakausi? Meitä elättävä biosfääri ei elä rahalla.
Olisiko aika ryhtyä opastamaan ekonomisteille ja kansantaloustieteilijöille ympäristövaikutuksien moninaisia ilmiöitä - suorina ja epäsuorina tapahtumasarjoina. Tällöin voisi talousajatteluun syntyä yhteys luontoharmoniaan, joka lopulta elättää nämä talousasiantuntijatkin.
Ihmisen yhteys luontoon - biosfääriin on haittajälkenä ylivertainen
Kirjoittaja tietää tämän varmasti. Uskoisin, että ympäriltään havaintokykyinen sukupolvi antaisi arvoa enemmän tälle talousviisaudelle, jos se sisältäisi kytkökset ympäristöllisiin parametreihin ja muuttujiin - se antaisi ikään kuin monipuolisemman lähtökohdan ymmärtää, ettei kasvua voi olla loputtomiin rajallisuudesta, missä kuitenkin tosiasiassa elämme.
On selvää, että Korona ansaitsee ympäristöpalkinnon - on tosin kornia näin sanoa, onhan se välillisesti vienyt niin monien hengen, mutta toisaalta pysäyttänyt osaksi ihmisen aikaansaamat talousvirtaukset - haittajälkineen [~ https://www.hs.fi/ulkomaat/art-2000006481282.html -].
Tällä talousliikkeen osastoppauksella Korona mahdollisti uteliaalle ja oppivalle ihmiselle laajan tutkimusmaaston, mitä merkitsee nopea vähentäminen - kaikkine seurannaisilmiöineen, joista taivaanrannassa näkyvä Himalaja intialaisille on jopa uskonnollinen kohtaloa siunaava autuus.
Olisi myös hienoa tutkia miten Suomessa eri kulutusryhmät toimivat, kun ostamisen autuudelle on rakennettu esteitä ja liikettä paikasta a paikkaan b - ja takaisin on vähennetty käskytyksellä >
.
Ilkka Luoma
2 -Miksi pitää kasvaa, miksi pitää hokea kulutuksen lisäämistä?
Kiina on saatu ainakin osasyylliseksi [~ https://www.hs.fi/paakirjoitukset/art-2000006476795.html -], kun tutkijatkin huomasivat kotinsa olevan "täynnä" kiinalaisvalmisteita. Toihin tuo voimakas loppuhintojen alenema - uusienkin kulutuskohteiden osalta - autuuden täyttää ylijäämällä kotien komeroita, kellareita ja ullakoita sekä uutena ilmiönä second-hand - kirpputoreja - tuotteilla, joita ei sitten tarvittukaan.
Nordean pääekonomisti Tuuli Koivu osaa ydinasiansa ja on huolissaan hyvin analyyttisesti mitä tapahtuu kun rahatalous jarruuntuu
Hyvä näinkin, mutta pohdiskelu ei saisi jäädä tähän - vaan framille voisi nousta liiketomintayhteydet ympäristöön, biosfääriin ja Elämän monimuotoisuuteen. sillä ihmisen taloutta rahavirtoineen ei ole ilman tuota Elämän monimuotoisuutta.
Yle hoksasi yhden tekijän "ihmistalouteemme" - ravintotalouteemme. Hoksaus oli 'pörriäiset" - rakennetaan niille pesä!
Ilman hyönteispölytystä katoaa ihmisen ravintoketjuista jopa kolmannes -sanotaan. Jos ja kun se on näin - ymmärtää ajattelevat talousasiantuntijat, että ruoka loppuu kolmannekselta koko ihmiskunnasta!
Ei loppuisi, josa osaismme ideaalisimmillaan tasaistamisen kaikkien ihmisten osalta
Tänään nyt rahallisesti - ostovoimallisesti - rikkain kolmannes syö enemmän kuin loput kaksikolmannesta! Osaammeko jakaa yhteiskuntabiologiakakkua. Ehkä - veikkaan kuitenkin, että emme (?) e
Ihmisen taloushegemoniaa haittaavat tekijät kahlitsevat näiden "arveluttavien" kulutushektisyyden ja kasvuhoennan välimaastossa muhivia ympäristöongelmien korjaantumismahdollisuuksia. Ympäristökorjaamisen tosilasku lienee noin kahden vuoden korona-aikakausi? Meitä elättävä biosfääri ei elä rahalla.
Olisiko aika ryhtyä opastamaan ekonomisteille ja kansantaloustieteilijöille ympäristövaikutuksien moninaisia ilmiöitä - suorina ja epäsuorina tapahtumasarjoina. Tällöin voisi talousajatteluun syntyä yhteys luontoharmoniaan, joka lopulta elättää nämä talousasiantuntijatkin.
Ihmisen yhteys luontoon - biosfääriin on haittajälkenä ylivertainen
Kirjoittaja tietää tämän varmasti. Uskoisin, että ympäriltään havaintokykyinen sukupolvi antaisi arvoa enemmän tälle talousviisaudelle, jos se sisältäisi kytkökset ympäristöllisiin parametreihin ja muuttujiin - se antaisi ikään kuin monipuolisemman lähtökohdan ymmärtää, ettei kasvua voi olla loputtomiin rajallisuudesta, missä kuitenkin tosiasiassa elämme.
On selvää, että Korona ansaitsee ympäristöpalkinnon - on tosin kornia näin sanoa, onhan se välillisesti vienyt niin monien hengen, mutta toisaalta pysäyttänyt osaksi ihmisen aikaansaamat talousvirtaukset - haittajälkineen [~ https://www.hs.fi/ulkomaat/art-2000006481282.html -].
Tällä talousliikkeen osastoppauksella Korona mahdollisti uteliaalle ja oppivalle ihmiselle laajan tutkimusmaaston, mitä merkitsee nopea vähentäminen - kaikkine seurannaisilmiöineen, joista taivaanrannassa näkyvä Himalaja intialaisille on jopa uskonnollinen kohtaloa siunaava autuus.
Olisi myös hienoa tutkia miten Suomessa eri kulutusryhmät toimivat, kun ostamisen autuudelle on rakennettu esteitä ja liikettä paikasta a paikkaan b - ja takaisin on vähennetty käskytyksellä >
Kiina on saatu ainakin osasyylliseksi [~ https://www.hs.fi/paakirjoitukset/art-2000006476795.html -], kun tutkijatkin huomasivat kotinsa olevan "täynnä" kiinalaisvalmisteita. Toihin tuo voimakas loppuhintojen alenema - uusienkin kulutuskohteiden osalta - autuuden täyttää ylijäämällä kotien komeroita, kellareita ja ullakoita sekä uutena ilmiönä second-hand - kirpputoreja - tuotteilla, joita ei sitten tarvittukaan.
Nordean pääekonomisti Tuuli Koivu osaa ydinasiansa ja on huolissaan hyvin analyyttisesti mitä tapahtuu kun rahatalous jarruuntuu
Hyvä näinkin, mutta pohdiskelu ei saisi jäädä tähän - vaan framille voisi nousta liiketomintayhteydet ympäristöön, biosfääriin ja Elämän monimuotoisuuteen. sillä ihmisen taloutta rahavirtoineen ei ole ilman tuota Elämän monimuotoisuutta.
Yle hoksasi yhden tekijän "ihmistalouteemme" - ravintotalouteemme. Hoksaus oli 'pörriäiset" - rakennetaan niille pesä!
Ilman hyönteispölytystä katoaa ihmisen ravintoketjuista jopa kolmannes -sanotaan. Jos ja kun se on näin - ymmärtää ajattelevat talousasiantuntijat, että ruoka loppuu kolmannekselta koko ihmiskunnasta!
Ei loppuisi, josa osaismme ideaalisimmillaan tasaistamisen kaikkien ihmisten osalta
Tänään nyt rahallisesti - ostovoimallisesti - rikkain kolmannes syö enemmän kuin loput kaksikolmannesta! Osaammeko jakaa yhteiskuntabiologiakakkua. Ehkä - veikkaan kuitenkin, että emme (?) e