Kuva: ~ https://www.aamulehti.fi/a/200465416 -
" ... Uuden kirjan tehnyt Sixten Korkman on Suomen taloustieteilijöiden keulakuva, joka käy taisteluun globalisaation ja 1960-luvun arvojen puolesta ... " -2017
...
HS
Donald Trumpin arvomaailma haisee, ja hän on Euroopalle vakavampi ongelma kuin Venäjä
.
Ilkka Luoma
Tunnetusti jo pelkästään Kiinan väestöpopulaatio on kutakuinkin suurempi kuin koko läntisen yhteisön, jolla on suhdeluku noin 1,3/7,9 - kun taas Kiinan vastaava lukusuhde on 1,395/7,9 - (luvut miljardeissa).
Miten on demokratia, kun läntinen yhteisö jopa ministeritasolta Englannista tukee kuitenkin vähemmistöisiä mielenosoituksia, jopa mellakoita Hongkongissa. Entä US-presidentti Donald Trumpin sotkeutuminen HK' n asioihin (tosin viestinä ystävällissävyisesti suoraan Kiinan presidentille), jotka ovat Kiinan sisäisiä asioita. Sotkeutuuko Kiina muiden itsenäisten sisäisiin asioihin? Ei sotkeudu. Miksi läntinen malli sekaantuu muiden itseänäisten sisäisiin asioihin?
...
Venäjän presidentti Vladimir Putin sivalsi arvostelijaansa keltaliiveistä - Ranskassa, tämän presidentti Emmanuel Macronille. Ranskassa, tässä erittelemättömien syiden vuoksi keltaliivien vahvat mielenosoitukset ovat osin mellakoituneet - provosoidut ulkoa, mistä mahdollisesti?
Ranska on ollut tunnettu vallankumouksien alkumaa - sekä vuosi 1968 - suuret ylioppilasmielenositukset, jotka levisivät myös Suomeen - mukana ollen esimerkiksi tunnettu pasifisti Erkki Tuomioja.
Korkman yllättävän väkevästi puuttuu Venäjän keskeneräiseen yhteiskuntamuutosyritykseen - jota Putin oli jo kehittelemässä alun presidenttiydessään (ns. schröderiläinen aikakausi), kunnes hänelle valkeni Naton laajeneminen kohden venäläisyyden synty- ja ydinalueita - viimeisimpänä Suomen puolustusvoimien allekirjoittama Nato - Isäntämaa pöytäkirja. Oliko se tarpeellinen maallemme, joka on elänyt täyttä rauhan aikaa yli 70 vuotta tuon toisen ydinasesuurvallan rajanaapurina?>2
Donald Trumpin arvomaailma haisee, ja hän on Euroopalle vakavampi ongelma kuin Venäjä
Edellinen suuren osan maailmaa tahtotaipuminen lännen edessä tapahtui, kun löytöretkien jälkeinen kolonisaatio sai voimaa siipiensä alle. Joku voisi laskea miten tuolloinen orjakauppa** hyödynsi valkoisen miehen talouskehitystä.
Suurin osa tänään olevista kehitysmaista joutui aikanaan lähinnä nykyisten läntisten EU-jäsenvaltioiden esi-isien alusmaiksi ja raaka-ainelähteiksi - orjuutustakaan unohtamatta uudelle mantereelle - muun muassa USA' han. Ehkä kehitysmaat ovat noista ajoista jotain oppineet?
Jos olemme aivan talousrehellisiä, niin alusmaiden "raaka-aineryöstö" oli yksi tekijä, miksi läntinen Eurooppa sai kasvukehitykselleen vauhtia - aina 1960-luvulle asti!
...
Lännen yhteiskuntamallille on jo olemassa vaihtoehto, joka ei luonnollisesti lännenmiehelle sovi - eli Kiina.
Kiinasta sen presidentti Xi Jinping totesi suurreformin jälkimainingeista, että Kiina ja tämän yhteiskuntamalli on jo vientituote - ehkä se jalkautuu juuri noihin nykyisiin kehitysmaihin, jotka olivat kolonialismin ikeessä jopa satoja vuosia.
Kiina etenee vapaaehtoisilla ja omapyyteisilläkin kauppatavoillaan kaikkialle maailmaan. Kiina on jo maailman suurin viejävaltio, yksi suurimmista ostajista sekä suurin kansantalous bkt/PPP*** -valosta katsottuna (IMF 2014-15).
Kiinan yhteiskuntamalli kehittyi huimasti viimeisen 40 vuoden aikana, jolloin ajettiin maaliin Deng Xiaopingin reformi: "Menkää ja rikastukaa" - tänään Kiinassa mietitään mitä tuo "rikastuminen oikeastaan merkitsi? Oliko se maallista läntisen mallin mukaista kasvuhokemallista rikastumista (enemmän, nopeammin ja suuremmissa erissä) vai oppia näkemään rikkaammin koko muu ihmiskuntaakin elättävä biosfääri ja elämän monimuotoisuus?>3
Donald Trumpin arvomaailma haisee, ja hän on Euroopalle vakavampi ongelma kuin Venäjä
Kiinasta on tulossa johtava ympäristöhuolehtiva valtio? Näin jo Xi vihjaili jokin aika sitten.
Läntinen yhteisömalli kasvatti kumulatiivisesti oman ympäristökuormansa kestämättömäksi, vaikka lännenmies lähinnä syyttää tai osoittelee Kiinaa pahimmaksi saastuttajaksi.
Nyt kun osaamme katsoa ympäristötodellisuutta silmiin, näemme mitä kumulatiivisuus merkitsee - lännen osalta ympäristötuhoaminen alkoi jo yli 100 vuotta sitten - Kiina osalta noin 30 vuotta sitten. Kun vielä tämän päälle osaamme tutkia ja laskea ympäristöjälkemme per capita - huomaamme Kiinan kiinalaisineen olevan kaukana huippumaista, joiden ylikulutuspäivä oli jo tänä vuonna huhtikuulla!
Niin, mikä onkaan kulutuksen oikeudenmukaisuus, tasa-arvo ja ympäristöjälkien korjaamisen tahto, kyky ja määrätietoisuus? Tämä lienee yhteiskuntakehityksen se tärkein elementti - on kysymys elämisen ehdottomista elinehdoista.
Miksi lännenmiehellä kehittyneissä maissa on ollut ja on edelleen niin paljon suurempi ympäristöllinen jalanjälki - varsinkin per capita laskennalla? Eivätkö nämä asiat vaadi laajaa koko pallomme mittaista yhteistyötä? Kiina tietää tämän.
Kiinan yhteiskuntakehityksen oleellisin määrite on määrätietoinen eteneminen, ja se ei kylläkään tue läntisten maiden hidasta demokratiakehitystä, sillä maailmamme ympäristöllinen kestävyys loppuu aiemmin kuin lännenmiehen eripurainen "demokratia" saa ratkaisevia päätöksiä aikaiseksi!
Ei niin suurta ongelmaa, ettei EU voisi olla avuksi - sillä Kiina seuraa hyvin kiinnostuneena EU-kehitystä, jota se arvostaa, eikä tule sekaantumaan EU-Bryssel byrokratian kehitystahtiin, joka saattaa olla liian hidas - idealismissaan.
Niin metsä vastaa kuin sinne huudetaan.