sunnuntai, tammikuuta 10, 2021

Kiina on Afrikassa yhteisten etujen ja hyötyjen aikaansaamiseksi

 


https://afrikhepri.org/da/kineserne-gjorde-fair-handel-i-Afrika-f%C3%B8r-ankomsten-af-%E2%80%8B%E2%80%8Beurop%C3%A6iske-opdagelsesrejsende/  - 


*


...

Kiina oli Afrikassa jo ennen eurooppalaisia löytöretkeilijöitä

1 - Kiinan tuotti maailman merille jo 1400-luvun alkupuolella suuret dzonkki-laivastot, joista osa ulotti purjehduksensa aina Afrikkaan saakka -keisari Zhu Di' n aikana. Kiina oli tuolloinkin maailman suurin valtio, voidaan myös sanoa vaikuttavin Aasian ja Afrikan alueilla.

 

Kungfutselainen tapa olla sekaantumatta muiden sisäisiin asioihin

Tänään Kiinan piirre on olla sekaantumatta vieraiden itsenäisten omiin sisäisiin asioihin - tämä on eräs merkittävä syy, miksi Afrikan valtiot arvostavat osaltansa kiinalaisten apua, jota ei ole sidottu vaateisiin itse apua ja lainoja saavaa valtiota kohtaan. Läntinen maailma taas asettaa ehtoja noudattaa sellaisia tapoja, jotka koetaan USA:sta ja EU-Euroopasta hyviksi ja tarpeellisiksi.

 

Kiina haluaa käydä kauppaa

Olematta kolonialisti, ei käydä sotaa - vaan luoden taloudellista kehitystä, ja tietysti vuorosuuntaisesti, sillä tunnetusti "ilmaisia lounaita ei ole" - eikä tässäkään Kiina - Afrikka tilanteessa.

 

Eurooppalaiset kolonialistit kurittivat voimallisin keinoin afrikkalaisia, eikä historiantutkimus ole vierasta afrikkalaisillekaan!

Kiina ei harjoita kolonialismia, vaan haluaa nostaa Afrikan sen omalle aallonharjalle, sillä Afrikka on valtava mahdollisuus myös kiinalaisille. Kiina ei ryöstä kuten kolonialistit, jotka laivasivat muun muassa suuret määrät mustia orjia niin emämaihin kuin Yhdysvaltoihin - tunnetuin jälkiseurauksin.

 

Afrikka on suuri raaka-ainelähde niin materiaaleina kuin ravintokasveina

Kiina on taas maailman suurin liukuhihna, suurin tuotekehittäjä kuin suurin viejävaltio - kaikki nämä ominaisuudet edellyttävät markkinoita ja nopeasti väestöltään kasvava Afrikka on otollinen kohde kaupalle.

Kiina vaihtaa afrikkalaisten raaka-aineita omaan kiinalaisapuunsa kehittyä moderniksi yhteiskunnaksi >

.

 

HS: ” Afrikan maat pysyvät Kiinan parhaina ystävinä

~  https://www.hs.fi/ulkomaat/art-2000007727412.html

HS-ingressi: ” Afrikan maat eivät kuuntele kehotuksia höllentää siteitä Kiinaan


..

Amiraali Zheng He

https://www.tiede.fi/artikkeli/jutut/artikkelit/zheng_he_oli_kiinan_kolumbus

'''

Jos Kiinalle pakottein länsi sulkeutuu, niin Afrikka on sekaantumattomuudelle auki

2 - Kiina varautuu länsimarkkinoiden sulkeutumiseen - siksi suurta on tämä kohta päättyvä trumppistinen uhkaamisen, kiristämisen ja pakottamisen politiikka - esimerkkeinä Huawei ja Tiktok.

 

Kiinalla on oma oikeus suunnata apuaan ja panoksiaan

Kiina suuntaa omia panoksiaan sinne, missä ne otetaan ystävinä vastaan - ilman turhaa sekaantumista toisen itsenäisen omiin sisäisiin asioihin. Afrikka ymmärtää tämän, sillä kolonialismin aikana juuri afrikkalaisten omiin asioihin sekaannuttiin hyvinkin raa' oilla tavoilla - Englannista, Ranskasta, Belgiasta, Hollannista, Espanjasta kuin Portugalista - ja pieneltä osin Saksasta, tosin vain lyhyen ajan.

 

Maailmallinen vastakkainasettelu - idän ja lännen välillä

Nyt lännestä käytävä idän ja lännen välisen vastakkainasettelun sekaantumispolitiikka ajaa Kiinaa ja kiinalaista kauppaa yhä enemmän kehitys- ja kehittyviin maihin; näiden ollen suurin osa Maapallomme ihmispopulaatioista. Kiina suuntaa panoksensa sinne missä huomenna käydään lisääntyvää kauppaa, huolehditaan ympäristöstä ja nähdään maailmallisuus kauppana, eikä sotina.

 

Kiina on kauppavaltio

Kiina ei ole sotilasvaltio, se ei käy tänään yhtään sotaa, eikä käynyt sitten Vietnamin, toisin kuin Yhdysvallat, joka on käynyt yhtämittaista sotaa | "kriisinhallintaa" jo koko tämän vuosituhannen alun. Tässä kohdin voi kukin lukija tutkia uskottavaa internettiä ja nähdä US-sodat, vaikkapa koko viime vuosisadalta.

Olisiko nyt viisasta - kaikesta huolimatta - opetella arvomaailma, jossa annetaan puuttumattomuus | sekaantumattomuus muiden omiin sisäisiin asioihin - olisiko se lopulta se paras keino tuottaa hitaasti rauhaisempi elinympäristö -riskillä sisäisestä väkivallasta.

Kukin voi tässä kohdin miettiä 'miten helposti' ottaa vastaan vieraan sekaantumista omiin sisäisiin asioihin. e


..

Kiinan vaikutteista taloushistoriaa - bkt-osuuksina maailmallisesti


Graf.: ~ https://www.piksu.net/artikkeli/kiinan-historiaa - kts C1

 

..

Ilkka Luoma

Kansalaiskirjoittaja ja Kiina-konsultti

 

..

HUOM! Kun sähköpostipalvelimet usein hylkäävät useimmat internettiin johtavat linkit, on tämä sama kirjoitus kaikkine linkkeineen saatavilla täältä ~ VU – alkaen 12.01.2021.

.

Kirjoitus on lähetetty Ympäristöteollisuusyhdistyksen sähköpostipalvelimelta, silti itse kirjoitus sisällöltään on vain allekirjoittaneen oma näkemys ja tuntemus mielipiteineen – eikä liity itse – https://www.ympäristöteollisuus.fi -yhdistykseen.

 

Lähetetty Windows 10:n Sähköpostista


2 kommenttia:

Ilkka Luoma kirjoitti...

Lainaus ---

"(LÄHDE: Angus Maddison/Wikipedia) Kiina ja Intia olivat molemmat vauraampia kuin Eurooppa ja Euroopan suuri nousu tapahtui vasta 1820-luvun jälkeen.

Mitä tuolle maailman vauraimmalle maalle oikein kävi? Kiinahan olisi voinut valloittaa Englannin viimeistään 1500-luvulla jos vaan olisi jatkettu eunukkiamiraali Zhengin valloituspolitiikkaa. Amiraali Zheng purjehti Intian valtamerelle seitsemän kertaa (1402-1433) mennen Afrikkaan asti ja hänen arvioidaan purjehtineen myös Australiaan.

Vasta ensimmäisessä maailmansodassa rakennettiin suurempia laivastoja kuin mitä Zhengillä oli käytettävissään. Tällä eunukilla arvioidaan olleen historian suurimmat puulaivat joiden pituus olisi ollut yli 120 metriä ja laivoja oli yli 300 kappaletta. Kunfutselaiset voittivat Kiinassa olleen valtataistelun (Zhu Din amiraalia tukenut ja rahoittanut keisarin aatteelliset perilliset hävisivät) ja Kiina vetäytyi omille maillensa.

Osasyyllisenä kuoreen vetäytymiseen oli mongolialaisten kasvava paine Kiinaa kohtaan. He kielsivät tutkimus-/valloitusmatkat ja romuttivat laivastonsa sekä panostivat verorahansa laivastonsa sijasta maatalouteen. Ajatuksena oli, että ei Jumalaisen kuningaskunnan tarvitse etsiä kauppakumppaneita, heidän täytyy vain odottaa että kumppanit tulevat.

Rauhantahtoisuus ajoi viimeistään karille englantilaisten saapuessa. Mitä olisi käynyt, jos rauhalliset rauhaa rakastavat eivät olisi voittaneet vaan Kiina olisi jatkanut laajentumista Eurooppatyylillä ja valloittanut maailmaa niin paljon kuin olisivat pystyneet? He olisivat luultavasti käyneet tervehtimässä Henrik Purjehtijaa ja ottaneet häneltä luulot pois tai ainakin vieneet hänen halunsa valloituspurjehduksiin. Eurooppalaiset löytöretket olisivat jääneet tekemättä ja historiankulku olisi ollut toisenlaista.

Minulle opetettiin koulussa Cookista ja Vasco da Camasta pitkiä tarinoita, mutta ei juurikaan kiinalaisista löytöretkeilijöistä eikä myöskään Kiinan hurjan menestyksekkäästä historiasta." -lainaus päättyy

Ilkka Luoma kirjoitti...

.
Vastaanottaja:

mika.niikko@eduskunta.fi; erkki.tuomioja@eduskunta.fi; Paavo Väyrynen; ilkka.kanerva@eduskunta.fi; Tasavallan.Presidentti@tpk.fi; pekka.haavisto@formin.fi; jutta.urpilainen@ec.europa.eu

Kopio:

juho.eerola@eduskunta.fi; ville.skinnari@formin.fi; mika.aaltola@fiia.fi; markku.kangaspuro@helsinki.fi; jyrki.kallio@fiia.fi; jyrki.katainen@sitra.fi; matti.nojonen@ulapland.fi
.