Oli aika, oli maine itsenäisyydestä ja maan isästä
Rahalla on merkitystä, kun sillä on reaalista ostovoimaa ja vaihtoarvoa. Hätätilassa kullasta, timanteista ja arvopapereista ei saa riittävästi energiaa ja vitamiineja – ihmiselonsa säilyttämiseen. Ennen markkoja ja drakhmoja olivat kuuluisat oravannahat, joilla oli käyttöarvoa lämpimän ylläpitämiseen. Pelkällä setelillä ei ole muuta käyttöarvoa kuin sytykkeen ominaisuus – jos se on menettänyt vaihtoarvonsa.
Kun
Suomella oli markka, siis oma Suomen Pankin ja eduskunnan
rahapolitiikan sääntely-mahdollisuus – tarkoitti se meille
itsenäisyyttä sovittaa markkamme arvo ulkomaan toimintoihin
sopivaksi.
Meillähän
on ollut jo pitkään suuri riippuvuus muidenkin kuin suomalaisten
itsensä tekemästä työstä, siis olemme joutuneet tuomaan
energiaa, materiaaleja, tavaroita ja joitain palvelujakin.
Kaupungistumisen myötä riippuvuus muista kasvaa – agraarit
tulivat toimeen pitkälti omillaan.
Kun
joudumme tuomaan;
olemme
heti nykypäivänä maailmanlaajuisessa
työn uudelleenjaon taistelulla, lopulta, sillä työnteko
eri puolilla maailmaa on eri tavoin ostovoimallisesti arvostettu.
Tuonti pitää maksaa viennillä – tämä on pääsääntö.
Yhteisvaluutassa tuonti voidaan hoitaa myös velalla – varsinkin
nyt, kun pitkä viennin ylijäämäputki on katkennut.
Vienti
joutuu kovaan kilpailuun,
koska
palkat ja lopputuotteisiin nähden liittyvä työn ominaisuus
arvostuu ja ostovoimallistuu eri tavoin eri markkina-alueilla. Otamme
esimerkin – Kiinassa kaupunkilaisen keskipalkka on 300 euroa per
kuukausi, meillä se lienee noin 2.800 euroa/kk. Bensiini Kiinassa
maksaa kaupunkilaiselle noin vajaan euron per litra – meillä se
tunnetusti on reilu 1,5 euroa. On helppo laskea mitä kukin
palkallaan saa – tosin verotus ja yhteiskunnan muut tulonsiirrot
kansalaisille pitäisi osata arvioida oikein.
(Edellä
mainitussa esimerkissä ja siihen liittyvissä muissa tuonsiirroissa
pitäisi valtiovarainministeriöllä olla toimiva
mallinnusjärjestelmä,
jossa voidaan testata eri parametrein mitä tapahtuu missäkin
muuttujatilanteessa!)
Yhteisvaluutta
euro suosii reippaasti vahvoja ja dynaamisia vientimaita – kuten
Saksaa
[
- Käykö euro-EU Saksan lompakolle?
~
http://ilkkaluoma.blogspot.fi/2013/11/kayko-euro-eu-saksan-lompakolle.html
- ]
Meille
suomalaisille saattoi jäädä valuvika kun markkamme euroihin
vaihdoimme. Nyt olisikin mielenkiintoista tietää mikä olisi
palauttamisvaihtosuhde – olisiko se paljon enemmän kuin
kuusi markkaa. Lopulta se kuuluisa ostovoima ratkaisee pelin. Euroa
emme voi säädellä – sen tekevät muut, lähinnä saksalaiset,
koska heillä on eniten väkevyyttä sormeilla sitä.
Mikäli
meillä olisi oma markka ja täysi omavaraisuus [ideaalitilanne]
–
ei
siin tuontia, niin emme tarvitsisi vientiäkään. Mikäli näin,
voisimme täysin itse määrätä oman ostovoimamme, tuloerot ja
verotuksen. Nyt emme näin tee, koska olemme hyvin riippuvaisia
nykyelintasomme ylläpitämiseksi ulkomaan tuonnista. Emme voi nyt
pelailla D-vitamiinilla (devalvaatiolla) – ennne sillä säädettiin
ulkoista kilpailukykyä – siis meille pakollista
ulkomaankauppaa.
Olemmeko
nyt ankkuroituneet meille hyödylliseen valuuttaan, siis euroon –
jää
vielä nähtäväksi. Historiallisen alhaiset korot ovat kuumentaneet
kasvukeskuksien asuntomarkkinat. Olemme ottaneet liian paljon liian
suuria lainoja ja näin ostaneet paljolti myös liian suuria
asuntoja – näyttö- ja vertailutalouskiihkoissamme. Paluu
arkeen alkaa tasan siitä, kun korot nousevat – ja se on varmaa,
että nousevat.
...
Mikä
olisi meille hyödyllinen valuutta –
[
- Kiinan juan
voisi olla ratkaisuajatus!
~
http://ilkkaluoma.puheenvuoro.uusisuomi.fi/131962-taloutemme-salamaratkaisu-kiinan-yuan
- ]
yllättäen
se olisi Kiinan vähän kansainvälisesti vaihdettu juan (renmimbi) –
se on vahvasti aliarvostettu, siis 100 juanilla saa tasaistettuna
joka vuosi hiukan enemmän muita valuuttoja. Tosin Kiinassa makaa
sijoituspommi, jos amerikkalaiset eivät voikaan lyhentää/maksaa
(tai tulee häiriö) velkojaan Kiinalle – on kansainvälinen
valuuttakriisi – talouskriisi miltei heti tosiasia.
Mitä
vaihtoehtoja meille jää – eipä paljon
Paluu
markkaan tai pohjoismaiseen yhteisvaluuttaan (Ruotsi, Norja,
Tanska ja Suomi) voisi olla mielenkiintoinen mallinnusjumppa. Saattaa
olla, että Norja on liian väkevä toimija meille – ovat paljolti
omavaraisia esimerkiksi energian osalta.
Saman
valuutan käyttäjät pitäisivät olla taloudeltaan tasavahvoja
valtioita – yhtälö, jossa euro on virolaisten (kreikkalaisten) ja
suomalaisten raha, tukee alussaan Viroa voimakkaasti ja käy meille
kalliiksi, kun vientiä pitäisi petrata. Viro saa euroalussaan
paljon ”saksalaisia euroja” maahansa tukifunktiona (Saksahan on
ainoa jatkuvasti vaikuttavan suuri nettomaksaja –
kokonaisvolyyymina).
Mitä
voimme tehdä?
Meidän
käsissä, juuri nyt, ei ole muuta kuin sopeuttaa
kokonaispalkkakustannukset sellaisiksi että omalla työllämme
saavutettu tuotteiden laatu- ja haluttavuustaso riittää tulovirtana
täyttämään tuontitoiminnan ja vähän pitäisi jäädä ylikin,
jos haikailemme sitä kuuluisaa kasvua; ellemme sitten tyydy
toimeliaisuuden mentaliteettiin, jossa itse laatutekeminen
on ykkössijalla – eikä kasvu.
Toimeliaisuus
tarkoittaa työtä,
vastuullista
työnhon suhtautumista, kotimaista verkostoitumista, kotimaisuuden
suosimista ja työn jakamista siten, että periaatteellinen
täystyöllisyys saavutetaan ja tämä tarkoittaa pienempää
ostovoimaa 1]
kuin keskimäärin on tänään. Pienentynyt ostovoima peilaa
pienellä viiveellä hintoihin – alentaen niitä, koska oman
työn osalta kustannuksetkin ovat pienentyneet.
Osa
meistä tienaa aivan liian paljon, eikä se vastaa millään tavalla
sen eteen tehtyä työtä tai solidaarisuutta muita työhön
osallistujia kohtaan.
[
… Hinnoitteliko paperimies itsensä ulos markkinoilta? ~
http://portti.iltalehti.fi/keskustelu/showthread.php?t=928536
...]
[
… Ansaitsetko palkkasi?
~
http://ilkkaluoma.puheenvuoro.uusisuomi.fi/154676-ansaitsetko-palkkasi-tai-elakkeesi-arsyttava-kysymys
...]
VIITE
1]
Oletko
valmis ”vyönkiristykseen?
~
http://portti.iltalehti.fi/keskustelu/showthread.php?t=992808
- ]
Ilkka
Luoma
...
doc.:
omaraha_saately_12122013.doc – OpenOffice Writer
694
| 6218
1 kommentti:
Tapahtuiko euroon menossa valtiopetos tai vähintäänkin kansalaispetos kansakuntaamme kohtaan?
~ http://fi-ilkkaluoma.blogspot.fi/2015/01/tiivistelma-markasta-euroon-ilman.html ---
Lähetä kommentti