Olkaamme siis optimisteja!

5.3.2021 kirjoittanut Sakari Heikkinen

Pessimisti ei pety, tietää sanonta. Kun pahinta odottaa, voi todellisuus yllättää vain myönteisesti. Niinpä taloushistoriamme lähes surkeinta vuotta viime keväänä ennustaneet voivat vain olla tyytyväisiä, kun ultrasynkät skenaariot eivät käyneetkään toteen. Mutta ei kaltaiseni optimistikaan ole joutunut pettymään. Kirjoitin viime maaliskuun lopulla varovasti, että ”[e]hkä säkkiin pukeutuminen on vielä ennenaikaista”. Uusimpien tilastojen valossa tuokin kuulostaa lähes synkistelyltä, sillä Suomen bruttokansantuote (bkt) supistui viime vuonna ”vain” 2,9 prosenttia. .."

****

ilkka.luoma

2024-09-23 07:28:10

Kuva ~ https://vaista.bandcamp.com/track/kulutusjuhla -

__
HS
Siitä jatketaan, mihin ennen pandemiaa jäätiin
~ https://www.hs.fi/mielipide/art-2000006479306.html -
-- 19.4.2020 - 10:10

HS-toimittaja Paavo Rautio lienee valitettavasti oikeassa!

Tuo kirjoitettu veikkaus esittää konservatismia -

.. pelkoa uudesta tuntemattomasta. Me emme halua muuttua kuin vain lopullisuuden edessä. Tässä en vihjaa, että toimittaja olisi konservatiivi - säilyttäjänä, vaan uskoisin kyseessä olevan lakoninen toteamusteksti meidän suuren osan ollessa kehitysuralla, jota kasvuhokema sävyttää.

__
Kornisti katsoen Koronavirus aikaansaamine seurauksineen antaisi oivan mahdollisuuden heräämiseen, silmien avaamiseen ja toimintamallien muuttamiseen - kerrasta ja "lopullisesti" - "ennen kuin on myöhäistä".

HS-tekstin ote: " ... Panostukset terveydenhoitoon ovat panostuksia talouskasvuun ... " (paino sanalla 'talouskasvuun' - tuossa talouskasvussa, tasapainon ylittävässä kulutuskasvussa ja siitä juontuvassa kasvuhokema-filosofiassa piilee se 'kaikkien ongelmien äiti'!

__ __
Ihmiskunnan kasvuhokema on luonut ympäristölliset ongelmat,

.. jotka ilmentyvät konkreettisesti ilmanalan kirkastumisena, kun Korona epäsuorasti vähensi kulkemista ja liikkumista. Liikenne vähentyessään kolmanneksella - puhdisti se Kiinassa ja Pohjois-Italiassa ennen näkemättömät taivaanrantojen silhuetit näkyville - toiveena heräämisellemme?

Niin, miksi emme muuttaisi kulku-uraamme?

Emme ehkä siksi, että monien osalta on halu elää näyttö- ja vertailutaloudessa, johon liittyy väkevästi oman kykyisyyden | kyvykkyyden esittelyä niin sanottuna "pakoputkiefektinä" - pitää olla kaksi päästöputkea ja muskelimaisimmillaan neljä, osoittaahan se välillisesti ärjyvää voimaa, hevosvoimien jyrinää - jopa "harley-davidson & farrari" -efektein.

Niin, miksi haluamme markkinoida kykyämme - usein oletettua kyvykkyyttä; ollan tänään paukaijamainen hokemaklttuuri poliitikkojemme seasta; kuinkahan moni heistä ymmärtää tuon sanan todellisen merkityksen?

Markkinointi esiintyy esimerkiksi riikinkukkouroksen mahtipyrstönä - saadakseen naaraan pauloihinsa, jotta suku ja omat geenit menisivät eteenpäin.

Ero ihmisiin on dramaattinen - riikinkukko kasvatti itse muita vahingoittamatta pyrstönsä - ihminen taas rakensi ympärilleen näyttökoneiston - paljolti nappaamalla varantoja muilta ja aiheuttaen nykymuodossaan ympäristöhaittajäljen vailla vertaa.

__
Vastakkainasettelu jäytää koko maailman talouden kehityksen positiivista etenemistä ---

~ https://keskustelu.suomi24.fi/t/17356994/moniarvoinen-maailma---aika-lopettaa-vastakkainasettelu ---

Entä kasvuhokemaan liittyvät biodiversiteetti - ja ilmaston kiistattomat ilmakehän lämpenemiset? Milloin saavutamme linkkukohdan, jonka jälkeen emme enää mahda mitään luontobiologian omilla "säännöille"; niiden kasvaessa mittoihin, joissa me voimme vain alistua?

~ https://www.facebook.com/first.ilkka/posts/pfbid036ogmRYmAeBFucoZntiZe1iCZmyV9B58qLMaEacqxvd34QFhgp3G9CxF4XopaM695l -
~ https://ilkkaluoma.blogspot.com/2024/04/us-dollarin-vaikuttavuus-sotimisvoiman.html -

EKSTRA

~ https://stat.fi/tup/suoluk/suoluk_kansantalous.html -

___

Vuosien 1914−1918 kriisin pääsyyt olivat maailmantaloudessa, jonka suursota sysäsi raiteiltaan. Osana Venäjän imperiumia Suomi joutui kärsimään, vaikkei sotaa käynytkään ennen vuoden 1918 sisäistä taistoa. Toisen maailmansodan tilanne oli toinen, kun Suomi oli sotaakäyvä maa. Pahimpien krisien joukkoon pääsevät vuodet 1939 (11.), 1940 (7.) ja 1945 (6.). 1800-luvulta mukana ovat katovuodet 1862 (8.) ja 1867 (3.). Myös vuonna 1892 (13.) edellisvuoden kato oli yhtenä syynä kokonaistuotannon supistumiseen.

"Kuka "kus*isi kenekin muroihin?!"