lauantaina, joulukuuta 21, 2013

Entä jos kaikki velat nollataan?

Olemme itsekkin lainassa täällä – keneltä tai mistä? **] Elämme edellisten molekyyleillä ja atomeilla – jokaisella hengenvedolla vedet muutamia happiatomeja, joita käyttivät esimerkiksi jo Cleopatra ja Galileo Galilei. Ihmiset sieluineen tulevat - menevät ja laina-atomit pysyvät. Olemme siis lainaolijoita. Maksammeko elämästämme korkoa?

Eräs tunnettu talousviisas pohti vakavasti kysymystä, jossa talousmaailman kaikki velat nollattaisiin – mitä tapahtuisi, kuka hyötyisi ja kuka häviäisi. Velka mitataan rahassa – harvemmin materiaaleina. Rahassa mitattava velka on helposti nollattavissa. Miten ylijäämäänsä lainanneille korvattaisiin menetykset, vai ovatko ne edes menetyksiä [fil.] Paljon velanantoa on myös synnytetty tyhjästä!

Kaikissa tilanteissa olemme velkaa biosfäärille/ hiilielämän maapallolliselle elonkehälle – nimenomaan biomaterialainoista, joita muuntelimme yhä suuremmalla määrällä energiaa ja samalla heikentäen muun biomassan eloa ja lisääntymistä. Tässä on koko olevaisuuden rasiteyhtälön perusmuuttujat – olemme rikkoneet biomassojen vuosimiljoonaiset keskinäissuhdekaavat!


Velanotolla on mahdollistettu nykyinen talouskasvu,

joka onkin siis näennäistä ja lainaa toisaalta. Tuo laina maksetaan aina takaisin – kun se luonnolta on lopulta otettu. ”Rahalla saa ja hevosella pääsee”, on tunnettu sanonta. Kuitenkin nykyinen talous on olemassa olevien resurssien edestakaisin pyörittelyä, muuntelulla, joka lopulta käy ylivoimaisen hankalaksi itse evoluution ohjastamalle biosfäärin biodiversiteetille (=monimuotoisuudelle).



Ostamme velalla so. toisen tekemällä työllä,

josta on jäänyt ylijäämää velkaosan verran – materiaaleja, energiaa, palveluita ja luontorakenteita, vaikka esimerkiksi eloa tuottava maa ei meille yksinomaan kuulu. Velka on ostovoiman siirtoa – kiihdyttäen meteriamuutoksia ja energiankäyttöä. Nyt emme ota kantaa työnteon tai tekemättömyyden moraaliin.

...
Entä, jos tosiaan nollaamme kaikki rahalliset velat – koko maapallolta?

Samalla meidän pitäisi yhtenäistää valuutta yhdeksi ja tasaistaa ansainta samasta työstä ostovoimaltaan samanarvoiseksi – kaikissa valtioissa. Näin syntyvä todellisen niukkuuden jako tasaistuisi ja se onkin jo sotia aiheuttava tekijä, koska pidämme kiinni saavutetuista eduista ja näyttää olevan selvää, että toisilla pitää olla enemmän – elämmehän kilpailutekijänä näyttö- ja vertailutaloutta.


Miksi syntyi raha, miksi syntyi lainananto ja lopulta pankit,

joiden toimintamallit ovat kehittyneet tekemään rahaa so. säädeltyä ostovoimaa voittotavoitteella, ilman mitään verrantoa reaalimaailmaan. Reaalimaailmalla tarkoitetaan vastikkeellisuutta johonkin mittamateriaaliin – kuten se oli aikanaan vaihtosuhteena kultaan. Sanotaankin, että ”raha tulee rahan luokse”.


Mittaamme itseämme muihin muun muassa varallisuudella,

siis omaisuudella, mitä olemme saaaneet hankittua mitä erilaisimmilla tavoilla – moraaliakaan aina tunnustamatta. Elämän arvokkuus on materialisoitunut, ja tätä kehitystä on edesauttanut jopa katteeton velanotto, kun lainanantajat ovat ottaneet riskejä – hamutessaan löysälle toimettomalle rahalle lisätuottoa.


Velka on aina ylijäämää, jota ei itse velanantajana haluta kuluttaa ostamiseen

Velanannosta on syntynyt elinkeino, jossa ei ole mitään tekemistä luontoreaaliteettien kanssa. Lainapaperissa on vähän vitamiineja kuten niitä ei ole seteleissäkään. Me siis haluamme näyttöefektiä esitettävänä ostovoimana ja sen käyttönä. Velka lisää tätä maskuliinista tuntoa – olemme ikäänkuin erottuvia muista ”vähävaraisemmista” -jotenkin kykeneväisempiä.


Lopulta kaikkien velka nollautuu viimeisellä matkalla viimeiseen asuinsijaan – hautausmaalle

Perintönä voi jättää velkaa, tosin sen lainvoimaisuus ei aina päde – ellei perijän nimi ole velkapapereissa. Perintö voidaan ulosmitata velkojen maksamiseksi ja jos varallisuutta ei ole, niin velat jäävät lopullisesti maksamatta.

Pitäisikö materiaaliset ja ostovoimaiset perinnötkin kieltää? Saammehan perinnöksi sen tärkeimmän ilman rahallista velkaa – geenit, ja rakennekaavat, jotta meistä syntyisi ”loputtoman elämän jatkajia” *] - laina-atomeilla suurien tähtien räjähdyksi! **]

…
*] Kirjoituksia mitä on seurannut kun materialismi, sen tavoittelusta johtuva häiriintyneisyys ja ymmärtämättömyys ovat johtaneet – emme ole ymmärtäneet mitä on biosfäärin yhden elämän filosofia ja jatkumo, jossa kuolemaa seuraa jatkuva elämä ---
Resurssiymmärtämätön kasvuhuuto ~ http://ilkkaluoma.puheenvuoro.uusisuomi.fi/136865-resurssiymmartamaton-kasvuhuuto -
Kemikalisoituneet ihimset ~ http://ilkkaluoma.puheenvuoro.uusisuomi.fi/136809-kemikalisoituneet-ihmiset -
Pienen Eerikan hätähuuto! ~ http://ilkkaluoma.puheenvuoro.uusisuomi.fi/136731-pienen-eerikan-karsimysnaytelma -


**] Supernovat synnyttivät ne atomit, jotka toivat meille loputtoman elämän paetakseen joskus lähtökohtiinsa ~ http://fi.wikipedia.org/wiki/Supernova - [wiki] – täältä ovat perimmäiset lainamme lähteneet! Ja tähän kohtaan he, jotka haluavat uskoa johonkin ylevymmyyteen, voivat asettaa jumalan – kukin uskonsa ja näkemyksensä [ ~ http://jontikka.blogspot.fi/2013/02/saikeiden-takaa-evolutiivinen.html – BLOG_jontikka] mukaisesti.

...
HUOM!
Tulee myös muistaa, että pankkien ottolainaus yleisöltä (=tallettajilta) on velkaa - pankki on velkaa tänään erittäin paljon aivan tavallisille usein velattomille eläkeläisille, joilla raha makaa nollakorkotileillä - mahdollistaen muun muassa pankkien velanannon (=antolainaus) muille - lähinnä nuoremmille, esimerkiksi asuntoihin jne --- entä nämä talletusvelat, pitääkö nekin nollata!?


...
Ilkka Luoma
http://ilkkaluoma.blogspot.fi
https://www.facebook.com/first.ilkka


AL – US – Vf [306] – IL

BLOG 28112 _ 2735 [JON]
---19122013---

doc.: velka_19122013.doc – OpenOffice Writer

576 | 5319

621 | 5721

keskiviikkona, joulukuuta 18, 2013

Uhkaako venäläinen Iskander Suomea?

Venäjä on puujaloiltaan nouseva materiaalinen suur- ja maailmanvalta, jolla on ydinase, ja niitä niin paljon, että toimiessaan ne tuhoavat ”puoli maailmaa”. II Maailmansodan perintönä saimme vastakkainasettelun Eurooppaan – USA -johteisen Naton ja aiemmin jo romahtaneen Neuvostoliiton Varsovan liiton. Varsovan liitto sammui jo kauan sitten, ja Nato työntyy nyt idemmäksi kuin koskaan.

Venäjä sijoittaa vakoilutietojen mukaan erinomaisen tehokkaita ja tarkkoja Iskander 1] keskimatkanohjuksia Kaliningradiin, tai oikeastaan Saksalle kuuluvaan Köningsbergiin. Kaliningrad on EU-Euroopan ”sisällä”. Venäjällä on yhtäläinen oikeus vastata asetettuihin uhkakuviin, kuin millä tahansa muullakin valtiolla – muistamme Kuuban ohjuskriisin, jossa 1960 – alkupuolella ”maailma käväisi ydinsodan partaalla”.
…
1] Iskander ~ http://en.wikipedia.org/wiki/9K720_Iskander - [wiki]



YLE TV1:n pääuutiset puoliyhdeksältä kysyi hämmästyttävän kysymyksen (kuin aliarvioidakseen kansalaisiamme) - ”Onko Kaliningradiin sijoitettavilla Iskandereillä luotavissa uhkaa meille suomalaisille?”.

Suomen kansa tietää hyvin, että Pietari, Venäjän toiseksi tärkein kaupunki, on vain 300 kilometrin päässä Helsingistä ja näin on varmaa, että Venäjän ohjusjoukot ovat sijoittaneet riittävän torjuntavalmiuden kaupunkinsa puolustukseksi.



Iskanderit Kaliningradiin ovat vain vastaus Naton ohjuskaluston laajentumiselle, esimerkiksi Puolaan – Venäjän presidentti Vladimir Putin varoitteli jo useita vuosia sitten, että he vastaavat kaikkiin Naton tekemiin Venäjää koskeviin uhkakuvasiirtoihin – ja tämä viimeinen on nyt sitten se vastaus.

Emme tarkoin tiedä mitä meneillään olevassa Ukraina tapauksessa 2] vielä tapahtuukaan – on kuitenkin muistettava, että 60 miljoonan Ukraina puhuu venäjää ja on kansaltaan jakaantunut niin itäiseen kuin läntiseen mieltymiseen. EU ja sen kautta Nato koettavat omalla ”vapauden sanomallaan” soluttautua Venäjän naapuriin 3].



Suomelle siis Kaliningradin Iskandereistä ei ole uhkaa

Meillä ei ole muutenkaan uhkakuvia Venäjän suunnalta – pikemminkin sapeliaan kalistelevalta USA-ryhmittymästä on uhkakuva olemassa; alkaen aina taloudesta ja päätyen Kaukoidän kuumenevaan tilanteeseen – unohtamatta Syyriaa, Lähi-itää/ Palestiinaa ja Afganistania, joissa kaikissa USA on mukana, jollain tavalla, yleensä asein.



Iskandereitä ei ole sijoitettu Suomen rajoille

Kaikkiaan Suomen ja Venäjän raja-alue Venäjän osalta on vähiten miehitetty ja aseistettu rajapätkä Venäjän todella pitkällä maarajalla. Suomi ei ole minkäänlainen uhkakuva Venäjälle, emme ole Natossa ja Putin tietää, että kansamme suuri enemmistö ei Natoa halua 4], ei ole koskaan sitä edes halunnut – aina olemme olleet Natoa vastaan.

Meillä media ja tietyt kokoomuspiirit lietsovat tunteikkaasti vailla asiakohtia niin kutsuttua Venäjä-3 x haastetta … tässä on totta sen verran, että meidän kannattaa ottaa lisääntyvä venäläisen rahan maahantulo todellisena haasteena – emmehän halua olla ajattelemattomia ja kieltäytyisimme miltei koko Itä-Suomea paljolti elättävältä venäläisrahavirralta. Halunnemme sitä päinvastoin lisää – ja tässä on se meidän suuri haaste.



Me olemme osanneet elään pitkin historiaa venäläisten kanssa –

niin hyvässä kuin pahassa, emme pelkää Venäjää 5], joskus saatamme olla vain sinisilmäisiä heidän liikemiestensä lupauksille. Käyttäkäämme samoja talouden aseita kuin hekin – ollaan tasavertaiset kumppanit ja hyödyntäkäämme Suomi-Kiina-Venäjä akseli tehokkaasti.

Kiina-Venäjä asiantuntijoina meillä on pohdittavaa ja sen paremmin se meidän eduksi menee, mitä kauempana pysymme Natosta, vaikka Kokoomus, pikku pätkä mediaa ja muutama harva demari sitä salaväkisin koettaa kansallemme tyrkyttää 6] – lietsomalla osin vainoharhaiseen kansanosaan aiheettomia uhkia 7] ja pelkoja.
…
VIITTEET

2] ”Oranssia pukkaa”, mutta pukkaako se demokraattisesta ukrainalaisvähemmistöstä? ~ http://ilkkaluoma.puheenvuoro.uusisuomi.fi/155972-vallankumouksen-oikeutus-ent%C3%A4-meill%C3%A4 - [US_P/il]
3] EU:lla menee nyt talouden osalta huonosti, vaikka onkin maailman varakkaimpia talouskokonaisuuksia. Vanha sääntö, joka otetaan käyttöö ”huonosti mennessä” on käännyttää kansalaisten näkökulma johonkin muuhun – vaikkapa ulkoiseen uhkaan. Samalla tässä Ukraina casessa on EU-byrokraatisaton oiva paikka näyttää vihaisen päättäväistä naamaa, että kyllä meilläkin. USA käyttää näitä ulkoisia sotia tehokkaasti hyväkseen, kun kansaa pitää hämätä katselemaan muualle kuin kotipesään.
4] Suomalaiset eivät halua Natoon! ~ http://ilkkaluoma.puheenvuoro.uusisuomi.fi/139780-kansakunta-ei-halua-natoon - [US_P/il]
5] Suomalainen ei pelkää Venäjää ~ http://ilkkaluoma.blogspot.fi/2005/10/suomalainen-ei-pelk-venj-jnteen-voi.html - [BLOG/il]
6] Kokoomus jenkaa natokypärää päähämme ~ http://ilkkaluoma.puheenvuoro.uusisuomi.fi/68375-sotaisat-kokoomuslaiset-sovittavat-rautakyparaa-paahamme - [US_P/il]
7] Natouskovaiset loisivat melkoisia uhkakuvia lapsillemme ujutusliittymisellään Natoon! ~ http://ilkkaluoma.blogspot.fi/2008/01/nato-uskovaiset-lataisivat-suuren.html - [BLOG/il]

...
Natoextra

Alexander Stubb jenkaa Suokea Natoon ~ http://ilkkaluoma.puheenvuoro.uusisuomi.fi/63526-suomea-natoon-jenkaava-vahemmisto - [US_P/il]


Ilkka Luoma
http://ilkkaluoma.blogspot.fi
https://www.facebook.com/first.ilkka


doc.: kaliningradin_ohjukset_18122013.doc – OpenOffice Writer

AL – US – Vf [302.] – IL

BLOG 28075
---18122013---
599 | 5362

tiistaina, joulukuuta 17, 2013

Kilometriverotuksesta verotileihin!

Ihmisen elämä on pitkälti itsensä ja tavaroidensa siirtelyä paikasta toiseen – avuksi on vieläpä otettu peräkärrit ja pienvarastot, kun tavaraa ilmaantuu nurkkiin kiihtyvällä tahdilla ja osa pitää siirtää ympärivuotiselle kesämökille tai maksulliseen varastoon, kun kellaritkaan eivät enää riitä.


Eduskunnassa oppositio on syyttänyt hallitusta kolmesta asiasta – päätöksiä tehdään liian myöhään ja liian pienin vaikutuksin. Vastineeksi oppositio ei ole kyennyt tarjoamaan mitään sellaista, jossa olisi konkreettista toimeliaisuusluontia radikaalisti muuttuvan yhteiskuntamme edistamiseksi - ”huomiselle päivälle”.


Kolmanneksi hallitusta syytetään siitä, ettei sillä ole mitään luovaa kykyä nähdä täysin uusia ongelmanratkaisuja kiihtyvästi muuttuvalle yhteiskuntajärjestykselle, jossa tulontasaus, materiaalisen hyvinvoinnin oikeudenmukainen jako kuin verotuksenkaan uuselementit eivät pienennä kansalaiskitkaa aiheuttavaa tuloerojen kasvua.



Hallitustyöskentelyn ensimmäinen radikaali toimenpide-ehdotus!
[*] ~ http://ilkkaluoma.puheenvuoro.uusisuomi.fi/148900-maksat-jokaisesta-ajokilometrista-on-vain-kulutusvero - US_P/il]

Nyt hallitus on osoittanut radikaalia ympäristöajattelua vieden liikennekulttuuria aivan uusille urille - ”ylihuomenna maksat jokaisesta ajamastasi kilometristä”[*] – siis kun siirtelet itseäsi ja tavaroitasi paikasta a paikaan b ja takaisin. Näin päästään lähemmäksi todellisia kulutusveroja, joita jo ympäristömme merkittävästi meidän aiheuttama kehitys vaatii, mikäli haluamme, että nykyinen biosfääri meitä vielä edelleen elättää 1] – väestönkasvusta huolimatta.



Merkittävää on se, ettei asiantuntijat, kriitikot ...

… ja vastaanpurnaajat (muutoshaluttomat vastavoimat) eivät ole hoksanneet erästä äärimmäisen suurta piilomuuttujaa, joka kangastelee kilometripohjaisen moottoriliikkumisveron takana – systeemiähän on jotenkin kyettävä tasapuolisesti ja oikeudenmukaisesti valvomaan, ja täällä piilee suurin liikenneverotustyöryhämän oivalluksista … unohtamatta julkista joukkoliikennettä 2].



Teknologia-avusteinen reaaliverojärjestelmä
[Parametriviidakosta mallintamaan skenaarioita ~ http://ilkkaluoma.puheenvuoro.uusisuomi.fi/152427-mallinnus-tie-ymmarrykseen - ]

GPS (Global Position System) on väin väline, joka mahdollistaa seurannan, ei mitään ihmeellistä – meitähän jo nyt terrorismipelon myötä vakoillaan, ellei meillä itse, niin isoveljet ”suurista maailmanvastuuvaltioista”. Suurin piiloasia on keräysjärjestelmä ja analyysi, joka voi olla henkilökohtainen kertymätili – siis jokainen kansalainen saa ylihuomenna verotilin …



Henkilökohtainen hyödyllisyyden osoitin

Henkilökohtaisesta verotilistä ei ole pitkä matka niin kutsuttuun yhteiskuntamittariin, jossa kertyy numeroita ja tapahtumia meidän aikaansaamista ympäristöjäljistä, veronmaksuista, yhteiskuntapalveluiden käytöstä 3] … näin jokainen meistä jossain yhteiskuntamitterin kehitysvaiheessa saa hyödyllisyysluvun 4], joka voi olla myös negatiivinen – eli kulutat enemmän yhteiskunnan tulontasauksen kautta maksettuja palveluja kuin tilität työntekosi kautta yhteiskunnallemme verovaroja.



Liikenneministerin irtiotto ”liian myöhään – liian vähän” hallitusmentaliteetista

Nyt on hallitus liikenteen verottamisen suunnitelmissaan tehnyt aloitteen radikaalimman kuin ehkä ministerit itsekkään oivaltavat – keskiöön tässä nousee väistämättä liikenneministeri Merja Kyllönen [Vas.], joka edustaa aivan uutta aikakautta – vasemmistolaisena, puheenjohtaja Paavo Arhinmäenkään ymmärtämättä millaisen ministerivalinnan hän tuli tehneeksi.


...
PS
Orwellimainen yhteiskuntavalvonta on jo näennäisdemokratian vaalimisessaan ja yksilö-oikeuksien valvonnassaan edennyt valvontayhteiskunnaksi – näin on jo oikeus ja kohtuus nähdä myös kunkin ihmisen hyödyllisyys yhteiskunnallemme (unohtamatta inhimillisyysnäkökulmia), sillä nimenomaan Kokoomuksen uusajatusmaailma 5] peräänkuuluttaa yksilön vastuunkantoa lasten siittämisessä, kasvatuksessa 6], opiskelussa 7], vanhuusiän hoivassa 8] ja oman terveyden vaalimisessa 9]. Olemme näin monien täysin uusien toimenpiteiden aamussa --- oireellinen alku on nyt työryhmätyöskentelystä virinnyt.

…
VIITTEET
1] Tonnikalan hätähuuto! ~ http://ilkkaluoma.puheenvuoro.uusisuomi.fi/156280-tonnikala-huutaa-tuskaansa - [US_P/il]
2] Joukkoliikenne ilmaiseksi käyttäjilleen? ~ http://ilkkaluoma.blogspot.fi/2013/04/ilmainen-joukkoliikenne-nuoret.html - [BLOG/il]
3] Henkilökohtainen kulutusvero ~ http://ilkkaluoma.blogspot.fi/2007/01/ja-koko-kansa-oli-kulutusverolle.html - [BLOG/il]
4] Palkka – verot → hyöty yhteiskunnalle ~ http://ilkkaluoma.puheenvuoro.uusisuomi.fi/120819-mika-on-oikeudenmukainen-palkka - US
5] KNL filosofointia ~ http://aamulehdenblogit.ning.com/profiles/blogs/kokoomus-avasi-nuorten-suulla-aatekeskustelun-milloin-muut - AL
6] Vastuullinen kasvattaminen ~ http://ilkkaluoma.blogspot.fi/2013/03/eerikan-hatahuudolle-on-saatava-kaikua.html - [BLOG/il]
7] Pitääkö jatkokoulutus maksaa itse? ~ http://ilkkaluoma.puheenvuoro.uusisuomi.fi/153218-pitaako-koulutus-maksaa-itse - [US_P/il]
8] Vastuu omasta itsestäni – kuka maksaa hoivakuluni? ~ http://portti.iltalehti.fi/keskustelu/showthread.php?t=989410 - [IL/il]

9] ”Elämä ei aina ole ”minä teen juuri niin kuin minä haluan” – ei ainakaan silloin, kun yhteiskuntavastuu kasvaa yli sen hetkisen valtiollisen tulontasauskyvyn yli. Tällöin on käytettävä omia varantoja ja omia tuloja; kuten koko täysi-ikäisyyselämänkaaren ajan, jos kyseessä on itseaiheutettu [?] vaiva tai sairaus – ”jos kannabis vapautetaan, niin seuraukset sen käytöstä maksetaan itse” –periaatteella … ~ http://ilkkaluoma.puheenvuoro.uusisuomi.fi/154460-vastuu-itsesta-kuka-hoitaa-kustannukset - [US_P/il]
...



Ilkka Luoma
http://ilkkaluoma.blogspot.fi
https://www.facebook.com/first.ilkka

...
AL - US - Vf [300.] - IL

...
Sent:
Cc: pasi.holm@ptt.fi ; martti.hetemaki@vm.fi ; pasi.nieminen@autoliitto.fi ; Paasio Heli ; leena.harkimo@eduskunta.fi ; jussi.niinisto@eduskunta.fi ; pekka.himanen@aalto.fi ; sixten.korkman@aalto.fi ; Sasi Kimmo ; oras.tynkkynen@eduskunta.fi ; osmo.kokko@eduskunta.fi ; kalle.jokinen@eduskunta.fi ; paavo.arhinmaki@minedu.fi ; timo.laaninen@keskusta.fi ; taru.tujunen@kokoomus.fi ; puheenjohtaja@keskusta.fi ; petteri.orpo@eduskunta.fi ; eero.heinaluoma@eduskunta.fi ; presidentti@tpk.fi ; jyrki.katainen@vnk.fi ; jutta.urpilainen@vm.fi ; merja.kyllonen@lvm.fi

Sent: Tuesday, December 17, 2013 11:35 AM

Subject: KANSALAISMIELIPIDE - Kilometriverotus - hallituksen irtiotto saamattomuudesta!

...

Kilometriverotus - suurempi uudistusehdote mitä heti ajattelemmekaan

doc.: maksetut_kilometrit_17122013.doc – OpenOffice Writer

BLOG 28003 – 2722 [JON]
---17122013---

564 || 5920

maanantaina, joulukuuta 16, 2013

Vapaakaupasta reviiripuolustukseen

Nyt puhutaan ja taitetaan peistä USA:n ja EU:n välisistä vapaakauppasopimusneuvotteluista. Tällä sopimuksella niin USA kuin EU haluavat tehdä suojamuuria ja keskinäistä kilpailukykyä, molempien eduksi, Kiinaa vastaan 1].

Tänään Kiina on maailman suurin viejä. Vielä joitain vuosia sitten se oli Saksa 2] – jonka korkeateknologia kävi hyvin kaupaksi kaikkialle maailmaan – oli suojatulleja tai ei. Kiina vie toistaiseksi kulutuspainotteista tavaraa – vaatteita, leluja jne... tosin Kiinan arvolla mitatusta viennistä on paljon länsiyritysten Kiinan kokoonpanotehtaiden korkeateknologiaa – esimerkiksi 'omenapuhelimia' ---



Vapaakaupan vastakohta on protektionismi 3], jolla suojataan oman valtion ja yhteiskunnan omia tuotantojärjestelmiä ja kansalaisten työtä. Täydellisimmillään protektionismi edellyttää omavaraisuutta vähintään kaikista välttämättömyystavaroista, -hyödykkeistä ja käyttöenergiasta. Protektionismi on tyypillistä reviiripuolustusta 4].

Kiina on rikastunut nimenomaan viennillä ja vientitavaroidensa ylivoimaisen alhaisilla hinnoilla, koska työvoima kaikkinensa on ollut paljon halvempaa kuin esimerkiksi meillä Suomessa. Kiinalainen T-paita tuottaa valtiollemme enemmän arvonlisäveroa kuin mitä saa sen valmistanut tehdas kokonaishintana!



Kiinassa on niin halpa, tai oikeastaan oli halpa työvoima –

palkat ne nousevat sielläkin ja vieläpä paljon kiihkeämmin kuin meillä. Palkkakehitys siis tasaantuu ja onkin jo alkanut halvempien toverimaiden etsintä – Bangladesh, Laos, Kamputsea jne --- läntiset tehtaatkin siirtyvät kustannuksien aleneman ja markkinoiden imuvoimaisuuden myötä paikasta toiseen ja voitothan tilitetään muodikkaasti veroparatiiseihin.

...
EU yritti estää jo vuosia sitten kiinalaisten vaatteiden tulvaa EU-Eurooppaan. Rakennettiin suojatulleja ja -veroja. Näin yritimme suojella omaa tekstiiliteollisuutta, jottei sieltäkin kaikki työpaikat katoa kaukoitään ja Kiinaan – aiemmin Portugali oli meidän eurooppalaisten ”vaatetehdas”. Tehtaathan siirtelevät tuotantoaan kustannusalenemaperiaatteella. Näin maksimoidaan voitot ja ylläpidetään kilpailukykyä.
…
VIITTEET
1] Onko EU + USA > Kiina? ~ http://ilkkaluoma.blogspot.fi/2013/02/onko-eu-usa-kiina.html - [BLOG/il]
2] Saksalainen väkevyys ~ http://ilkkaluoma.puheenvuoro.uusisuomi.fi/50431-saksa-tuli-tanaan-vakevana-ulos-historiastaan - [US_P/il]
2] Saksa johteinen liittokunta? ~ http://ilkkaluoma.puheenvuoro.uusisuomi.fi/86993-saksa-johteinen-liittokunta - [US_P/il]
3] Protektionismi ~ http://en.wikipedia.org/wiki/Protectionism - [wiki]
4] Reviiripuolustus ~ http://aamulehdenblogit.ning.com/profiles/blogs/vain-reviiripuolustusta-ei-rasismia - [AL/il]



…
Euroopan Unioni harjoittaa torjuntaa suojellakseen omiensa työmahdollisuuksia


[2005] Fanfaarit soivat muutama vuosi sitten Kiinassa, kun WTO jäsenyys astui voimaan. Nyt EU on huolissaan kuluttajiemme vapaasti päätöksestä ostaa edullisia vaatteita Kiinasta. Yhtälö on mielenkiintoinen; veronmaksajamme säästävät rahaa muuhun kulutukseensa ja suorittavat samalla ostovoimansiirtoa kiinalaisille. Osa siirtämästämme rahasta palautuu osinkoina takaisin omistamiemme yhtiöiden kautta tai sitten jää Kiinaan länsimaisina investointeina.
…

Kiina käy massiivista ulkomaankauppaa mm. USA:n kanssa saavuttaen suuremman vientiylijäämän kuin koko Suomen bruttokansantuote vuodessa. Tuon USA ylijäämän Kiina sijoittaa takaisin USA:han täyttäen näin Yhdysvaltojen liittovaltion ammottavat alijäämät. Ilmaiseksihan mitään ei saada, vaan Kiina osaltansa rahoittaa amerikkalaisten kulutusta.



Kiina haluaa pitää hyviä suhteita Eurooppaan;

he ovat tehneet monia päätöksiä, jotka voidaan lukea EU:n eduksi; Kiina mm. tukee historian suurinta tutkimuskohdetta, fuusiovoimalaitoksen tutkimusreaktorin rakentamista Ranskaan vastoin USA:n ehdotusta Japania (tämä projekti purkautui sittemmin - ylöskirjattu vuonna 2013).


[EXTRA] Kiinalaiset ovat luottaneet suomalaiseen insinööriosaamiseen jo 1950-luvulta lähtien;

Suomi myi tuolloin ainoana rehellisesti käytetetyn paperikoneen, muut kilpailijat koettivat maalata koneensa näyttämään uusilta. Kiinalaisilla on pitkä muisti.


EU:n strateginen mahdollisuus on Kiina

Kiinalle EU on taas selkeä vaihtoehto USA:lle. Voidaan sanoa, että Kiinan fokus on pitkässä juoksussa ottaa asemansa takaisin, mikä sillä oli muutama sata vuotta sitten maailman merkittävimpänä teollisuus- ja kauppamaana. Kiinalaiset seuraavat huolissaan USA:n valta- ja raaka-ainevarantojen hallintapyrkimyksiä. Kiina haluaa väestöönsä nähden oikeudenmukaisen osuutensa maailman yhteisistä luonnonvaroista, mm. öljystä.



...Muutamien EU-maiden on turha kiukutella kansalaistensa vapaaehtoisista ostopäätöksistä,

jotka vievät työpaikkoja kulutuksellaan itseltään, ostopakkodirektiiviä Kiinasta ei ole. Suomalainenkin pääoma on vapaaehtoisesti kaikkoamassa omasta maastamme korkeiden kustannusten ja pitkien kuljetusmatkojen vuoksi. Me yksinkertaisesti tasaamme maailmanlaajuista ostovoimaa kiinalaisten hyväksi, sitä voisi kutsua vapaaehtoiseksi solidaarisuuden osoitukseksi maapallollisille kanssaveljillemme.



Jos Kiinassa on tehokkaampaa tehdä vaatteita ja me niitä ostamme,

niin meidän itsemme ihannoima markkinatalous on tehnyt tehtävänsä. USA:n edesmennyt presidentti Ronald Reagan totesi amerikkalaisille maailman suurimmille autonvalmistajille kieltäytyvänsä ehdottomasti asettamasta suojatulleja japanilaisia autoja vastaan.

1980-luvulla japanilainen auto kompaktina pakettina kävi USA:ssa hyvin kaupaksi ja Ford ja GM etunenässä menivät parkumaan Ronnieta apuun kauppamuurien asettamiseksi. Ronnie kertoi mielipiteenään kuuluisat sanat osapuilleen näin:

"Jos te ette pysty valmistamaan kilpailukykyisiä autoja kuluttajillemme, niin tuokoot japanilaiset autojaan tyydyttämään kansalaistemme tarpeita".

Amerikkalainen autoteollisuus otti opikseen ja alkoi valmistamaan kansalaistensa haluamia kompakteja ja pienikulutuksisempia autoja … (tuo samainen Reagan muuten hikeentyi aikoinaan lennonjohtajien lakkoon ja erotti koko porukan ja siirsi ilmavoimistaan uudet miehet torneihin).


Kiina on suuri ostaja Suomesta ja kauppatase on meille suotuisa (vuoteen 2005 saakka).

Kiina ostaa ja haluaa ostaa paljon huipputekniikkaa ja raaka-aineita; mm. Rautaruukki on myhäillyt nousevista teräshinnoista ja suurenevista toimituseristä. WTO periaatteen mukaan maailmankauppa tulisi olla vapaata joka suuntaan. Voimme vain miettiä sitä, kun Venäjäkin astuu WTO:n jäseneksi.


Länsimaisessa markkinataloudessa ja kulutusjuhlassa itse kuluttaja on kuningas

EU säätää direktiivejä kuluttajaa ajatellen [?]; EU ei voi astua omien periaatteidensa päälle patoamalla vapaaehtoista kiinalaisten vaatevyöryä. Kuluttaja ostaa sitä mitä markkinatalous mainostaa, maahantuojat eivät koskaan tuo sellaista tavaraa, joka ei ainakaan tutkimusten mukaan menisi kaupaksi.



Vapaus on koittanut kulutukselle kuten pääomalle;

mennä sinne missä ostovoima ja kilpailukyky ovat parhaat. Pääoma kilpailee sijoituksista, joiden päämäärinä ovat hyvällä voitolla tapahtuva tavaranvalmistus ja palveluiden tuotto myyntiin koko maailman kuluttajille, siis meille.

Teoreettisesti ottaen siinä vaiheessa kun meillä Euroopassa ei ole enään työtä eikä vientitoimintaa, alamme valmistamaan vaatteemme kotikutoisesti, koska ostovoimamme on siirretty tulontasauksena halpatyövoimamaihin ja emme enää kykene tuontitoimintaan.

Todellisuudessa palkkaerot ovat jo aiemmin kykyjemme menetystä tasaantuneet siinä määrin, että kilpailu käydään osaamisella sekä innovaatioilla ja tämä tasaa myös tavara- ja pääomavirtoja maailmalla.


Kiina on tullut nyt ottamaan sille kuuluvan osansa maailman tavara- ja raaka-ainevirroista – puhutaankin kiinalaisten vuosisadasta.


...
Ilkka Luoma

...
AL US Vf [296] IL

doc.: vapaakauppa_protektionismi_16122013.doc – OpenOffice Writer
---16122013---

BLOG 27972


863 | 7940

sunnuntaina, joulukuuta 15, 2013

Ahdistaako Joulun odotus?

Valtaako mielesi rauhaton olo – onko paineena löytää pakkojoululahjoja, kun nuo muutkin ostavat. Jääkö paineen purku Jouluaattoon, juuri ennen kuin kaupat vihdoin sulkevat ovensa? Onko tarpeen näyttää ja vertailla – vielä Joulunakin. Ahdistaako Joulun odotus – rahaakaan ei välttämättä olisi, mutta kun pakko ostaa, ostaa ja vielä kerran ostaa ---


Kirjoitimme Joulun maallisesta ostokarusellimaisesta tivolimeinigistä jo vuosia sitten – tarkalleen vuona 2006 näin …


…

[2006] Kansalaiset täyttävät ostoskeskukset markkinatalouden ihannemallin mukaisesti

~ ilkkaluoma.blogspot.fi/2006/12/kansalaiset-tyttvt-ostoskeskukset.html – [BLOG/il]



Jokainen suomalainen ostaa ja ottaa osaa joulun ostovoimansiirtoihin noin 100 eurolla. Joulu on businessaika vailla vertaa, samaan aikaan on vuodesta toiseen Suomen Turku julistanut Joulurauhan koko maahan.

Markkinatalouspyörässä mekanisoituneet ja hioutuneet kuluttajat löytävät lahjoittamisen/ lahjomisen halun juuri Jouluna. Kauppakeskukset sijoittavat tänä vuonna enemmän kuin koskaan joulumyyntiinsä.

Suomeen on markkinatalouden uusimpana ilmentymänä noussut hehtaariostoskeitaita muistuttamaan, mikä on kansantalouden perushyve - liike-elämän ja tuottovaadebusinessvaistojen opastamana.


Tuurissa, keskellä metsää,

mainostetaan Suomen merkittävimmäksi lomakohteeksi kyläkauppaa, joka on nokkelien mainosnikkareiden mukaan maailman suurin. Ihmiset sopuloituvat sankoin joukoin lomailemaan maurilaismalliseen kerskajulkisivuhotelliin ihailemaan ostoksiaan, joita kertyy kasapäin lasisilmäkiiltoisen hinta-ahnehdinnan seurauksena jättiläiskokoisiin ostoskärryihin. MEK oivalsi sijoittaa kyläkaupan merkittävien lomailukohteiden joukkoon. Arvosana kertoo elämää ajassa, jossa kulutus on kaiken keskipiste.

Lempäälään nousi liikemiesoivalluksena ostosparatiisi innovoinnilla,

että ihmiset haluavat ostaa entistä enemmän ja kaiken sen vielä yhdellä kertaa. Ostamisesta ajatellaan tulleen ihmisille hyve, harrastus ja tyydytysten lepuutuspiste. Kertajyräysostoksilla ihminen vimmautuu hankkimaan kaikkea "kivaa, mukavaa ja tarpeetonta" - joka huomataan yleensä vasta kotona. Hintalapun sisältö ja "tavaraa puoli-ilmaiseksi" hokema teki tehtävänsä - kärry täyttyi kuin viimeistä päivää, pelon seuratessa perässä, riittääkö niitä minulle.

Ostaminen on merkki tarpeesta,

tai luodusta tarpeesta, mutta ennen kaikkea se on merkki pinnallisuudesta, jossa koetetaan tavaroiden paljoudella ja oletetulla tarpeella tyydyttää mieltä. Mielentyydytys on saanut kulutusleiman. Mieli virkistyy uuden saannosta, ymmärtämättä edes aina mihin ostosta tarvitsee. Uudeksi ongelmaksi on syntynyt päänsärky, kun ei tiedä, mitä se hyvä ystävä tarvitsee joululahjakseen.

Eräässä perheessa nuorimmainen poika ilmaisi asian hyvin osuvasti:

"Isi, miksi me ei vietetä joskus Joulua siten, että leikitään vain yhdessä kaikki, Veikka, Sisko-Tytti, äiti ja isi. Tehtäisiin yhdessä jotain kivaa. Aina ei jaksa leikkiä yksin noilla kummallisilla leluilla, joita Jouluna kannetaan kotiin" - 

Poika oli oikeassa - yhdessä olo on näin markkinatalouden ylityöpäivien, seminaarien ja iltakokousten vuoksi suurta harvinaisuutta ja keittiön pöydällä onkin se kuuluisa lappu: "Ruoka on uunissa, lämmitä ja syö, tulen sitten illalla".

Ostoskeskukset ovat oiva keksintö -

ostamisesta on tehty mukavaa, auton saa lämpimään alakertaan, sinne on helppo heivata massiiviset ostokset kenkien kuraantumatta. Päällivaatteetkin voi jättää autoon, ettei sitten hiki yllätä tuhansien ihmisten puserruksessa.

Ostosparatiisissa on ravintola, kaljabaari, pizzeria ja kengänkiilloittaja. Paratiisi on tehty houkuttelevaksi, siellä on mukava olla. Ostaminen on kivaa. Kassakoneiden virsi kaikuu kilpaa tehtaiden liukuhihnojen kanssa ja vieläkin me ihmettelemme, ”miksi lunta ei ole”. Lisääntyvä kulutus on suoraan verrannollista raaka-aineiden-, energiankäytön ja luonnonsaastumisen nousun kanssa.

Meille on opetettu, että työtä syntyy kuluttamalla,

meiltä vain unohtui se, että jatkuva kasvuhokema ei niinkään ole tekemisissä kotimaisen työllistämisen kanssa, sillä tehokkuus ja massavalmistus perustuvat halpaan työvoimaan ja heti perään täyteen automatisointiin. Määrä, laatu ja laatutyönteko ovat kaikki eri asioita.

Televisio puskee mainoskanaviltaan joululauluja,

jouludigiaikaa, joulumusiikkia, joulupukkia, joulukännyköitä jouluisilla ilmaisminuuteilla. Mainosnokkeluudet aivoissaan ovat jopa kehittäneet joulurahoituksen jouluisella hymyllä. Burgereita saat Joulupukin virallisesti valtuuttamana. Joulukuusenkin saat muovisena ja koottavana. Pääasia on se, että keksit saamillesi veronpalautuksille käyttöä. Pane raha kiertämään, ota velkaa, vaikkapa ilman takauksia, saat sitä vain pienellä 29% todellisella vuosikorolla. On kivaa kuluttaa.

Jokainen ihminen voi katsoa oman roskapussinsa sisältöä -

sieltä paistaa nykymallinen yhteiskuntamme, ero 1960-luvun roskasankoon on järisyttävä. Meidän pusseistamme löytyvät ne perimmäiset syyt, miksi meillä on Joulunakin lämmintä, ei mielissä, vaan ulkona.

Muutos on aina vaikeaa, ainoastaan silloin se on helppoa, kun on syntynyt ymmärrys sen pakosta. Tämä pakko on nyt läsnä. Ei pakkona ostaa ostamisen vuoksi lähimmäisen lämpöä jouluksi edes kerran vuodessa osallistumisena, vaan pakkona huomata suunta ja sen muutoksen välttämättömyys.


Lunta emme voi pakottaa valkaisemaan jouluiloamme

Perheen ja suvun tapaaminen onnistuu myös ilman ostovimman laatikkovuoria värillisissä paketeissaan. Antamista on muutakin kuin ostaminen, voimme antaa ystävyyttämme, huomioonottamista ja huolehdintaa sekä ennen kaikkea kiinnostustamme toisista ihmisistä. Kuunteleminen on eräs parhaista joululahjoista.

Anna joulu yksinäiselle, anna hyvä mieli itsellesi – herää aina kysymys: ”Kenen Joulu tämä on?”.


Hyvää ja oikeasti rauhallista Joulun odotusta,

Ilkka Luoma
KESKUSTELU ........................ TIEDE




Kuva:
DSC_6390.JPG. 16. joulukuuta 2006. Copyright by Ilkka Luoma 2006. Kuvaa saa käyttää vapaasti ylläolevan tekstin yhteydessä - lähde mainiten.
Kuvateksti:
Eräs Suomen suurimmista kauppakeskuksista houkuttelee ihmismassoja jouluaihein, vedoten mm. digijouluun - onhan se niin tyhmää jättää ostamatta. Osta nyt, vaikka huomenna saat sen halvemmalla. Nyt kehoitetaan ottamaan luottoa, että saat lähimmäisillesi hyvän joulumielen - korotkin ja lyhennykset tulevat vasta ensi vuonna. Ihmisvirrat ovat lasittuneen robotoituneita katseita hintalapun lupaukset mielissäin – kassakone, here I come.
…
doc.: ahdistaako_joulu_15122013.doc – OpenOffice Writer



755 | 6504

lauantaina, joulukuuta 14, 2013

Tonnikalat huutavat tuskaansa!


Tonnikalojen huutokauppa




Kuluttaa voi vain lajinsa verran – tonnikalatkin loppuvat viimeisen tullessa syödyksi. Japanilaiset ovat tonnikalojen massiivisia pyytäjiä – lähinnä susheisinsa, siis ihmisen ravinnoksi ja makunautinnoksi. Muodikkaasti kaiken pitäisi kasvaa, myös tonnikalasaaliideenkin ja niihin liittyvän liiketoimen. Lopultahan se viimeinenkin tonnikala jää verkkoihin – ja siihen loppuu erään eliölajin tarina.


Japani sairastaa, kun ostaakaan ei voi lajiaan enempää. Japanilaisen ihmispopulaation biomassallinen jalanjälki muuhun eliökuntaan on suhteettoman suuri – kuten se on myös kaikilla kehittyneillä markkinatalousmailla, jotka tukeutuvat kasvun hokemaan. Kasvaa ei voi loputtomiin – elantoamme ylläpitävä biosfääri rasittuu ja hajoaa rakenteiltaan sellaisiin osioihin, ettei se voi tarjota elinvoimaa hiilielämälle, siis meille.

Japanissa velkaantuminen on maailmanluokkaan, ainoana ”onnena” se, että ovat velkaa itselleen, mutta myös muulle biosfäärille, josta muun muassa tonnikalansa ovat saalistaneet. Japani ei ole ainoa merien rosvoaja, vaan apajilla ovat kaikki suuret rantavaltiot – Kiina suurimpana kasvajana.



Olisiko viisasta levätä välillä horroksessa –

näinhän luontokin tekee pohjolassa talven tullen, jolloin kulutus minimoituu. Miten ihminen voisi tasalämpöisenä levätä, siis talvehtia yli sellaisen ajan, jolloin syödään varantoja, jotka eivät enää uusiudu 1]. Pitäisikö lainsäädännöllä ja siihen liittyvällä valvonnalla määrittää minimikulutuksen kuukaudet.
…
1] Huolehdi ympäristösi, jotta se jaksaa ruokkia sinut! ~ http://ilkkaluoma.puheenvuoro.uusisuomi.fi/2009/11/29/huolehdi-ymparistosi-jotta-se-jaksaa-ruokkia-sinut - [US_P/il]


Näyttää siltä, että näyttö- ja vertailutalouskiihkossaan ihmiset usein hermostuvat olotilaansa ja ”vaativat” puhdistuksen, joka usein merkitsee sotaa 2]; elimoitumista osalle. Sota on paineenpurkua, kun pää ei enää kestä kasvuhokemaa ja kateuskin on saavuttanut rajat, joiden yli pääsee vain mittelemällä kansalliskiihkoissaan paikasta elintilasta.
…
2] Vaadimme aina lopulta sotamme! ~ http://ilkkaluoma.puheenvuoro.uusisuomi.fi/46819-ihmiskunta-vaatii-aina-sotansa-olemmeko-valmiina - [US_P/il]



...
Tonnikalat ovat uineet valtamerissa vuosimiljoonat

Parvien määrä on ollut runsas ja niiden elopaino biomassana ilmeisen tarkkaan määrittynyt jostain evoluution kaavastosta – antaen ravintoketjuun juuri sen osuuden, mikä oli tonnikaloille määrittynyt.

Kulutuksellisesti valtalajiksi noussut ihminen on energian ja materian nälässään ahminut suhteettoman osuuden biomassasta – vain omiin tarkoituksiin, jakaen senkin lajinsa sisällä epätasaisesti – kansallisuuksittain ja jopa niiden sisälläkin. Reviirit ne ovat ihmisilläkin.



Tonnikalojen loppuessa käydään innokkaammin muiden kalalajien kimppuun –

ravintoa on saatava, nälkäkin kasvaa syödessä. Milloin löydämme oivalluksen nähdä biosfäärille luodut lajien biomassatasapainojen evolutiiviset kaavastot – joiden pohjalta nykyinen harveneva biodiversiteetti on alun ”yksinkertaisista” partikkeleista syntynyt ja kehittynyt – keskinäissopeumien kautta.

Parempi myöhään kuin ei milloinkaan – vai jääkö Elämän mustapekka käteemme.



...
Ilkka Luoma
http://ilkkaluoma.blogspot.fi
https://www.facebook.com/first.ilkka

…
doc.: japanilainen_tonnikala_14122013.doc – OpenOffice Writer


BLOG 27883 – Jontikka 2700
---14122013---

AL – US – Vf – IL


366 | 3305

perjantaina, joulukuuta 13, 2013

Lahjakkuuden louhintaa varttuvista nuorista


*

Lisävuosi tietämättömille nuorille – 10-luokka valituille, vai yksilöllinen koulutus lahjakkuuksien ja ominaisuuksien mukaisesti. Emme tiedä, koska päämäärät ovat eri aatteilla (puolueilla) niin erilaiset. Toiset vaalivat yksilöllistä kilpajuoksullista menestystä ja toiset vaativat inhimillistä tasa-arvoa ja ristiriitoja herättävää tasapäistämistä.


Tosiasioita on ainakin kaksi – yhteiskunnat teknologioineen ja säätelyineen monimutkaistuvat kuin myös tasa-arvon valvonta demokratiana lisääntyy, byrokratian kasvaessa. Toinen tosiasia on se, ettei meillä kaikilla ole yhtä hyvät lähtöedellytykset – puutteena geeniperimä, raha, asumisolosuhteet, vanhempien ymmärrys kasvatuksen ja ohjauksen merkityksestä kuin joidenkin heikkous ihannoida katujen lakia ---



Koulutus on numero kolme – heti lisääntymisen ja kasvatuksen jälkeen se on oleellinen ominaisuus jatkumossa, jos tavoitteena on yhteiskuntakelpoisuus, vastuunkanto ja sukupolvisopimuksen ylläpito.


[ = Sukupolvisopimuksella tarkoitetaan aktiiviväestön huolehtimisoikeudesta ja -velvollisuudesta jo aktiivityönsä tehneitä kohtaan– tosin meillä siihen on varattu etukäteiskerättyä rahaa (paljon tapertila olevat eläkevakuutusyhtiöt) – kultakin kykyjen ja mahdollisuuksien mukaisesti]




[2006] Monimutkaistuva yhteiskunta vaatii yleissivistävämpää, empaattisuuteen pyrkivää, kilpialua edistävää ja lopussaan kjatkuvan erikoistumisen kouluttamista – päivityksineen ja yllättävine tilanteineen, joissa pitää vaihtaa alaa radikaalisti --- ~ ilkkaluoma.blogspot.fi/2006/08/monimutkaistuva-yhteiskunta-vaatii-yh.html -



Normaaleissa tapauksissa jokainen lapsi syntyy lähtökohdiltaan suunnilleen samoissa menestystekijöissä tähän kulutuksen täyttämään markkinamaailmaan. Lapsen kaksi ensimmäistä vuotta on superoppimisen aikaa, joka ei enää koskaan palaa. Monimutkaistuva yhteiskunta vaatii jatkuvaa läpi elämän tapahtuvaa kouluttautumista.


Yksi maailman rikkaimmista miehistä,

Microsoftin perustaja Bill Gates, peräänkuuluttaa amerikkalaisten menestymättömyyttä maailman yliopistojen "taitavuuskilpailuissa". Kaukoidän nousevat maat tuottavat nyt yliopistoistaan uusia ahkeria ja uteliaita kykyjä luomaan uutta markkinatalouden ihmettä vanhoihin kulttuureihinsa.



Kisa maapallon työn ja koulutuspaikkojen uudelleen jaosta on käynnistynyt

Koulutus ja motivaatio ymmärtää ovat monimutkaistuvassa yhteiskunnassa kaiken perusta. Toinen perusta on havaita luonnon kestokyky ja ihmisen jaksamisen rajat. Elämä ei ole pelkästään työlle ja ansainnalle. Elämä on itseasiassa vuosimiljoonia ollut geenistön eteenpäinvientiä, turvaten sukulaisuusominaisuukisen siirtymä tulevaisuuteen.
Lapsien uteliaisuus on suurimmillaan ennen noin kahta ikävuottaan. Oppimisen prosessit ovat tuolloin hyvin voimakkaita ja tuolloin tapahtuva huolehdinta, yhdessäolo ja yhteenkuuluvuuden luonti ratkaisevat paljolti, kuinka tulevaisuus sujuu.



Varttuva lapsi oppii vanhemmistaan,

mutta useasti vaikutteet tulevat kiirerytmisessä markkinamekanismissa enempikin koulusta, kaduilta ja kavereilta. Vaikutteet ja mallit imetään alussa äidinmaidosta ja myöhemmin myös ulkoisista tekijöistä, joiden vilpittömänä vaikuttimena ei ole lapsen ja nuoren aito kehitys.

Kehityksen aitouden ja vilpittömyyden takaavat vain vanhempien pyyteetön esimerkki, oppi ja mallin näyttö uteliaisuuteen ja jatkuvaan haluun oppia vapaaehtoisesti itsestään ja ympäristöstään.



Vielä peruskoulun alaluokilla lähtökohdat ovat suunnilleen samat

Motivoiva leikkimielisesti kilpailuhenkinen yrittäminen ja oppimisen uteliaisuus rakentavat pohjaa yksilölliseen ja myös tiimihenkiseen kehitystyöhön ensin oppimisena ja myöhemmin työtehtävissä osaamisena. Uteliaisuus ratkaisee. Kysymykset ovat luodut ratkaistaviksi.



Esimerkki ja omat toimenpiteet malleina lapsilleen ovat avainasemassa

Jos luet paljon, on todennäköistä, että lapsesikin lukevat. Jos rakentelet kädentaitojasi paremmiksi, niin todennäköisesti lapsesikin ryhtyy vasaraan, ruuvimeisseliin ja yleismittariin. Jos harrastat luonnossa kulkua, niin voisi arvata lapsenkin omaavan vilpitöntä hyväksyntää luonnonarvoihin.



Suurin arvo on kuunnella mitä lapsille ja nuorille kuuluu

Ole myös utelias jälkikasvuasi kohtaan. Älä pakota, äläkä ohjaile omien tarpeidesi mukaisesti. Kannusta uteliaisuuteen pohtia uusiakin malleja ja oppisuuntia. Ennenkaikkea anna aina vastaus kun kysytään, älä makaa sohvalla ja vastaa työkiireidesi selityksella väsyneestä olosta johtuvaa osallistumattomuutta.


Osallistu ja opasta aina kun huomaat epätietoisuutta

Älä myöskään yritä tuputtaa omia epävarmoja tai nimen omaan niitä luulemiasi varmoja mielipiteitä. Anna ratkaisun avaimia, kehoita pohdintaan omaehtoisesti, mutta älä jätä koskaan lopulliseen pulaan.



Osoita hyväksyntää!

Lopuksi lapsille ja nuorille voisi osoittaa hiljaista hyväksyntää onnistumisista ja vilpitöntä iloa tavoitteiden saavuttamisesta. Lapselle ja nuorelle on tärkeintä havaita vanhempien tyytyväisyyttä heidän itsensä aikaansaamista onnistumista.


Lapsien menestyksellä ei kannata koskaan ylpeillä omissa kaveripiireissään;

he eivät ole aikuisten menestysnappuloita oman menestymättömyyden korvikkeeksi. Uusi sukupolvi on kuitenkin aina omansa näköinen ja toimii uusien vaikuteyhdistelmien ohjaamana, jossa vanhemmat ovat yksi tärkeä osatekijä.

...
Suomen tulevaisuus on juuri nyt kouluissa ja opinahjoissa. Antakaamme heille menestyksen avaimia, joilla ongelmalukot avautuvat pohdinnan jälkeen, mikä on mihinkin sopiva avain.

...
EXTRA – Tyttöjen ja poikien pisa-tutkimuksen tulos
…
KUVATEKSTI - Oye como va - sointui kauniisti lauluksi hyvin tyttövaltaisesta esiintyjäjoukosta estraadilta, missä nuoriso esitti osaamistaan kiinnostuneille vanhemmille lukion avoimien ovien päivillä 12. marraskuuta 2005. Ressun lukio – Helsinki.

...
Ilkka Luoma

...
AL – US – Vf – IL

doc.: elamankoulutus_13122013.doc – OpenOffice Writer

BLOG 27850

604 | 5555