Sanat ovat vaillinaisuutta, mutta yritettävä on ~ kunnes kuvat aukeavat mieliin harmonisena jatkumona. Tajunnanvirta on ajallista vilinää sielun peilissä - silmissä, mutta jäikö yhteys ymmärrykseen ja mieleen saavuttamatta? Ystävät - Tutkikaa itseänne, niin löytävälle avataan ...
keskiviikkona, tammikuuta 08, 2020
Evoluutiolle pölyttäjät ovat yhtä tärkeitä kuin ihmiset!
Ihmiskuntaa ja koko biosfääriä ajatellen huomattavsti oleellisempi aihealue kuin nyt mediatorvet täyttänyt US-murhaisku Irakissa ..., joka pölyttyy arkistoihin ennen lopun alkua.
...
Evoluution näkökulmasta nuo pölyttäjät ovat yhtä tasa-arvoinen osa elävää biologista luontoa ja ympäristöä kuin kuunaan ihminen, jonka biologinen kiertobiomassa on vähäinen osa koko muusta monimuotoisuuden elollisjärjestelmästä.
Vuosisatamiljoonainen biologia elossaan kulkee evoluution ohjeistuksen mukaisesti, jossa itse evoluutio pitää itsensä elossa - "alusta loppuun", alun ollen kaukana miljardin vuoden takana ja loppu siinä kohdin kun Aurinko räjähtäessään höyrystää tämän meidän Telluksemme avaruuden tuuliin.
Puhutaan siis pitkistä aikajaksoista, josta meidän ihmisten osuus lienee noin vain miljoonan vuoden ikäinen - suurin osa ihmisapinana - ellei jopa vieläkin.
Evoluutio järjesteli eloa mieleisekseen meille tuntemattomien ohjelmakäskyjen mukaisesti. Mitä ilmeisimmin itse ohjelma kehittyy ajan saatossa ja osaa huomioida omalla meille siltäkin osin tuntematomalla "kellotaajuudella" elämisen rytmiikkaan - varsinkin nyt viiveellä, kun meidän ihmisten oma kellotaajuus on ryöstäytynyt hallinnasta kasvuhokemamme myötä.
Pölyttäjät ovat osa "kaikki vaikuttaa kaikkeen" filosofiassa. Eikä vain filosofiassa, onhan evoluutiolla ollut tuo noin miljardi vuotta aikaa junailla biodiversiteetti, jossa lajikohtaiset elollis- ja kiertobiomassat ovat tarkassa suhteessa toisiinsa. Emme tunne noita keskinäisbiomassasuhteita.
Kun pidämmän suunnittelemattomuutemme kehitti keinoja tehostaa kasvuhokeman saatteessa keinomyrkkyjä tuhoamaan tuholaisia - ei meille valjennut kuin vasta nyt, että siinä tuhotaan samalla sellaista, mikä on tuon filosofian "kaikki vaikuttaa kaikkeen" perusprinsiippi.
Olemme tuhoamassa suuren osan sellaista elämän monimuotoisuutta, joka lopulta näivettää meitäkin elättävää biosfääriä. Sahaamme siis oksaa altamme - emme tiedä pudotuksen pituutta emmekä tömähdyksen kivuliaisuutta.
Evoluution näkökulmasta nuo pölyttäjät ovat yhtä tasa-arvoinen osa elävää biologista luontoa ja ympäristöä kuin kuunaan ihminen, jonka biologinen kiertobiomassa on vähäinen osa koko muusta monimuotoisuuden elollisjärjestelmästä.
Vuosisatamiljoonainen biologia elossaan kulkee evoluution ohjeistuksen mukaisesti, jossa itse evoluutio pitää itsensä elossa - "alusta loppuun", alun ollen kaukana miljardin vuoden takana ja loppu siinä kohdin kun Aurinko räjähtäessään höyrystää tämän meidän Telluksemme avaruuden tuuliin.
Puhutaan siis pitkistä aikajaksoista, josta meidän ihmisten osuus lienee noin vain miljoonan vuoden ikäinen - suurin osa ihmisapinana - ellei jopa vieläkin.
Evoluutio järjesteli eloa mieleisekseen meille tuntemattomien ohjelmakäskyjen mukaisesti. Mitä ilmeisimmin itse ohjelma kehittyy ajan saatossa ja osaa huomioida omalla meille siltäkin osin tuntematomalla "kellotaajuudella" elämisen rytmiikkaan - varsinkin nyt viiveellä, kun meidän ihmisten oma kellotaajuus on ryöstäytynyt hallinnasta kasvuhokemamme myötä.
Pölyttäjät ovat osa "kaikki vaikuttaa kaikkeen" filosofiassa. Eikä vain filosofiassa, onhan evoluutiolla ollut tuo noin miljardi vuotta aikaa junailla biodiversiteetti, jossa lajikohtaiset elollis- ja kiertobiomassat ovat tarkassa suhteessa toisiinsa. Emme tunne noita keskinäisbiomassasuhteita.
Kun pidämmän suunnittelemattomuutemme kehitti keinoja tehostaa kasvuhokeman saatteessa keinomyrkkyjä tuhoamaan tuholaisia - ei meille valjennut kuin vasta nyt, että siinä tuhotaan samalla sellaista, mikä on tuon filosofian "kaikki vaikuttaa kaikkeen" perusprinsiippi.
Olemme tuhoamassa suuren osan sellaista elämän monimuotoisuutta, joka lopulta näivettää meitäkin elättävää biosfääriä. Sahaamme siis oksaa altamme - emme tiedä pudotuksen pituutta emmekä tömähdyksen kivuliaisuutta.